Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon "omaa aikaa" pienten lasten kotiäiti tarvitsee/ansaitsee??
03.11.2010 |
Meillä on miehen kanssa jatkuva riitä päällä siitä, että minä koen saavani jatkuvasti liian vähän omaa aikaa (=aikaa poissa lasten luota, eli aikaa jolloin ei tarvitse olla joka sekunti "hälytysvalmiudessa").
Miehellä on vaativa työ johon kuuluu paljon matkustamista, pahimmillaan joudun olemaan lähes kaksi viikkoa putkeen yksin lasten kanssa (lapset 1,5 v ja 3,5 v.).
Minulla ei ole mitään mahdollisuutta omiin harrastuksiin. Mies tekee pitkiä työpäiviä, tai siis tulee töistä myöhään (menee töihin useimmiten klo 10 aikaan). Työpäivän jälkeen mies on ymmärrettävästi väsynyt, ja haluaa levätä. Lasten kanssa kyllä tykkää olla. Mies on kotona niin myöhään että oikein mihinkään jumppaan en ehdi, lenkille silloin tällöin, mutta useimmiten teen illalla niitä kotihommia jotka päivällä ovat jääneet rästiin.
Mies nukkuu aamuisin pitkään (klo 09 asti), joten hoidan lasten aamupuuhat yksin. Kahtena iltana viikossa miehellä on oma harrastus, tosin sekin on viime aikoina jäänyt vähemmälle työmatkojen takia. Minulla ei säännöllisiä harrastuksia ole lasten syntymän jälkeen ollut.
Olen pitänyt kirjaa "omasta ajasta", tässä esimerkki viime viikolta:
-Maanantai: koko päivä yksin lasten kanssa, mies matkalla
- Tiistai: Mies edelleen matkoilla
- Keskiviikko: mies kotiin matkoilta illalla myöhään
- Torstai: 1 tunti omaa aikaa perhekerhossa jossa lapset viereisessä huoneessa hoitajien kanssa
- Perjantai: 1 tunti omaa aikaa kun mies leikki lasten kanssa illalla olohuoneessa ja minä silitin vaatteita kodinhoitohuoneessa + kävin YKSIN suihkussa (siihen on mahdollisuus ehkä kerran kahdessa viikossa)
- Lauantai: 1 tunti omaa aikaa ruokakaupassa.
- Sunnuntai: ei omaa aikaa, mutta oltiin koko päivä yhdessä perheen kanssa.
Samalla viikolla mies kävi 2 kertaa tunnin juoksulenkillä, hänelläkään ei ollut muuta "omaa aikaa" jos (ja kun) työssä oloa ei lasketa.
Lapset nukkuvat päiväunta yhtäaikaa n. tunnin päivässä, ja se on miehen mielestä minun omaa aikaa kun saan vaan vetelehtiä tietokoneella jne. Useimmiten se aika menee ruuanlaittoon, pyykkihommiin, leivontaan yms.
Ja lisään vielä että mies ei tee mitään kotihommia, korkeintaan siivoaa omat jälkensä.
Ne jotka jaksoivat lukea pitkän valitukseni loppuun asti, onko tämä TEIDÄN mielestänne ihan oikeudenmukaista? Miten paljon teillä on omaa aikaa?
Onko tämä ikuisuuskysymys että kenen työ on raskaampaa, sen joka on kotona vai sen joka on töissä? Kummalla on oikeus levähtää illalla päivän päätteeksi? Tietenkin molemmilla pitäisi olla siihen mahdollisuus, mutta meillä se ei vaan millään järjesty. Miehen matkat tulevat lyhyellä varoitusajalla, jos tänään päätän että menen tiistaina jumppaan niin maanantaina saatan kuulla ettei se onnistukaan.
T. eräs pian pimahtava kotiäiti
ps. terveisiä tutuille jotka tästä tunnistivat, he tosin ovat jo valituksiani ennenkin kuulleet! :)
Kommentit (78)
1-2 päivänä viikossa, mutta sitä en laske omaksi ajaksi koska olen tuon 2 tuntia kuitenkin aina nuoremman lapsen kanssa.
Lastenhoitajasta minäkin haaveilen, ja meillä on ollutkin ihana hoitaja, mutta mies jaksoi aina valittaa siitä miten paljon hoitajalle pitää maksaa joten en ole enää halunnut hoitajaa pyytää tulemaan. (Maksettiin n. 10 euroa tunti, yleensä oli meillä 2-3 tuntia).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuule täällä... Tekisi mieli kysyä, että mikä ihmeen "oma aika"!! Omat lapset 7 kk ja 2,5v. En käy minäkään jumpassa, en edes lenkillä. 6 pvää putkeen yksin lasten kanssa, kun mies on töissä ja kun miehellä vapaat, niille on on jo ohjelmaa. Joskus olen miettinyt, että ihan sama, vaikka muuttaisin lasten kanssa pois, koska elän jo nyt yh-äidin elämää...
Minusta sinulla on liian vähän aikaa latautua ja rentoutua. Myös meillä on tilanne, jossa mies tekee vaativaa työtä, johon kuuluu välillä matkustus. Lapsemme ovat myös hieman nuorempia ja niitä on kolme.
Meillä kuitenkin mies tekee kotitöitä niin paljon kuin vain ehtii ja jaksaa.Hän tekee myös meille ruokaa valmiiksi tosi usein. Mikäli mieheni on kotona (ei siis matkoilla), käyn omissa menoissani esim. kampaamo, jumppa tai kävely yms. n. 3krt/viikko. Kaupassa käyn myös silloin yksin, mutta jos ei sellaista lasketa omaksi ajaksi. Jos mies joutuu olemaan paljon poissa ja minä pitkään yksin lasten kanssa, ostamme kotiapua esim.MLL ja minä käyn silloin esim. jumpassa tai kaupungilla.
Meillä myös viikonloppuisin vuoroaamut nukkumista varten.
Minusta miehesi voisi ottaa esim. aamut itselleen huolehdittavaksi useasti viikossa. Silloin sinä voisit nukkua pidempään, käydä suihkussa rauhassa ja vältyt aamurutiineilta kaikkina aamuina. Myös jumppia yms.on aamuisin ja sinä voisit mennä sellaiseen.
Teillä on aika raskas elämänvaihe, joten pitäkää huolta itsestänne ja parisuhteestannekin.
Onnea matkaan ja hhyvää joulun odotusta.
Tuntuu että välillä arki sujuu jopa paremmin kun mies on matkoilla, kun ei ole jaloissa pyörimässä ja koko ajan huomattelemassa että pitäisi ulkoilla enemmän eikä lapset saisi katsoa tv:tä. :(
ap
Mies jättää toisen harrastuksen ja sinä otat yhden. Sama vähän ollut meillä, mutten ole ihan noin paljon yksin lasten kanssa, ja minulle olisi viimeinen pisara, jos lastenhoitoavun palkkaamisesta valittaisi.
Mieti, miten saisit ymmärtämään, suhde ei kauan tuollaista välinpitämättömyyttä häneltä kestä. Pistä kova kovaa vastaan. Lähdet viikoksi pois lasten kanssa tai minkä nyt arveletkaan toimivan. Jos tekee paljon töitä niin on varmaan varaa maksaa sille hoitajalle. Ja kyllä miehen kuuluu muutenkin vastata edes jostain. Ei ole reilua, että hän elää kuin hotellissa asuisi.
Jossain ohjevihkosessa, jossa puhuttiin lapsiarjesta, sanottiin että äidin pitäisi saada ainakin puoli tuntia joka päivä sellaista omaa aikaa, että lapset ovat jonkun muun hoidossa, siis pikkuvauva-aikanakin.
Jos ei ole kokenut sellaista, että on tosi kiinni lastenhoidossa, ei varmaan voi tajuta, miten rankkaa se pitemmän päälle (vuosikausia) on. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun käyn koirieni kanssa treenaamassa jälkeä / agilityä / tokoa.
Lisäksi kerran kuukaudessa lähden viettämään mökkiviikonloppua pe-su vain yhden lapsen + koirien kanssa ja se on minusta lähes kuin omaa aikaa ja etenkin lapselle tärkeä juttu.
Meillä lapset 4v, 2x 2v ja 5kk
Mies tekee normi työtä, tosi pitkää päivää eli ma-pe klo 8-17 työaika. Hänellä menee omiin harrastuksiinsa 1-4t kahtena iltana viikossa.
Ei ole valittamista kummallakaan.
teidän elämä!
Mun on turha haaveillakaan että mies hoitaisi lapsia aamuisin, en uskalla enää edes ehdottaa, se suuttuisi varmaan. Hän tarvitsee mielestään paljon unta koska tekee henkisesti raskasta ja kiireistä työtä. Kampaajalla olen käynyt viimeksi varmaan yli vuosi sitten, mahdotonta varata aikaa kun sitten tulee miehelle kuitenkin joku este ja muutenkin on aina niin myöhään töissä.
Mulla on tosissaan sellanen olo että olen pelkkä kotiorja ja lastenhoitaja. Miehen työ tuntuu miljoona kertaa tärkeämmältä ja raskaammalta, hänhän se tuo rahaa taloon.
Parisuhde on niin rempallaan kuin vain voi, tapellaan aina kun keskustellaan jostain asiasta, usemmiten kotitöistä/rahasta/mun pään sekoamisesta.
Pelkään oikeasti että joku kerta pimahdan!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pelkäät konfliktia?
Tuollainen systeemi ei kertakaikkiaan toimi. Joskus on vaan pakko olla vahva ja sietää toisen ihmisen suuttumusta, kun tilanne nyt vaan on kertakaikkisen epäreilu. Ei ole mitään järkeä olla marttyyri ja odottaa omien oikeuksiensa tipahtavan taivaasta ilman riitelyä.
Mikään ei muutu itsestään, sinun on nähtävä mahdollisen riitelyn vaiva, jotta muutos tapahtuisi. Pelkäätkö olevasi jotenkin huono ihminen, jos vaadit ihan normaaleja, kaikille kuuluvia oikeuksia perheessä?
Tottakia sinulla oikeus suututtaa mies, kun tilanne on tuollainen! Suututa se vaikka joka aamu, se on ihan miehen oma ongelma, jos suuttuu siitä, että suhteenne muuttuu tasa-arvoisemmaksi. Miehen tunteet eivät ole pätkääkään sinun vastuullasi.
teidän elämä! Mun on turha haaveillakaan että mies hoitaisi lapsia aamuisin, en uskalla enää edes ehdottaa, se suuttuisi varmaan. Hän tarvitsee mielestään paljon unta koska tekee henkisesti raskasta ja kiireistä työtä. Kampaajalla olen käynyt viimeksi varmaan yli vuosi sitten, mahdotonta varata aikaa kun sitten tulee miehelle kuitenkin joku este ja muutenkin on aina niin myöhään töissä. Mulla on tosissaan sellanen olo että olen pelkkä kotiorja ja lastenhoitaja. Miehen työ tuntuu miljoona kertaa tärkeämmältä ja raskaammalta, hänhän se tuo rahaa taloon. Parisuhde on niin rempallaan kuin vain voi, tapellaan aina kun keskustellaan jostain asiasta, usemmiten kotitöistä/rahasta/mun pään sekoamisesta. Pelkään oikeasti että joku kerta pimahdan! ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naurattaa toi puoli tuntia omaa aikaa päivässä pikkuvauva-aikana!!!! Mä olin viikon yksin lasten kanssa kun kakkonen oli 1,5 viikkoa. Ja pääsin ehkä kerran kahdessa viikossa yli tunniksi johonkin ekan vuoden aikana kun esikoinen oli syntynyt.
Huoh.
ap
keskusteltu ja tapeltu, olen huutanut kurkkuni käheäksi ja välillä sanonut rauhallisesti että sekoan pian. Mutta mikään ei auta. Rahat ovat miehen tienaamia ja minusta on todella inhottavaa kuunnella sitä valitusta että hoitajalle maksetaan "liikaa".
En koe itseäni marttyyriksi, mutta mikään puhuminen tai tappelu ei auta. Mies ei suostuisi heräämään aamulla. Enkä jaksaisi kuunnella sitä valitusta siitä miten väsynyt hän on jos edes parina aamuna heräisi aikaisin niin kuin suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä herää.
Kyse on siis paljolti siitä että yritän maksimoida oman jaksamiseni, ja se onnistuu parhaiten kun ei tarvitse kuunnella miehen valitusta ja marttyyriutta. HÄN on väsynyt ja HÄN tekee raskasta työtä ja HÄN tarvitsee unta ja HÄN tarvitsee omaa aikaa ja HÄNEN on pakko saada urheilla jne. Tulen niin vihaiseksi tuosta valituksesta että on jo lastenkin kannalta parempi välttää noita tilanteita että pysyisin edes silloin tällöin hyvällä tuulella.
Miehen mielestä minä saan olla kotona lomalla ja hän uhrautuu tekemällä raskasta työtä. Mitä minä siihen enää voin sanoa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi tienaa?? sinun tilanteessasi jos miehesi tienaa Ole hiljaa!
Ihmettelen tuota kommenttia,että mieluummin eläisi yh-elämää, että olisi enemmän vapaa-aikaa. Hei, rakastatteko miestänne??
En kaikkia viestejä lukenut, mutta aloituksesi kylläkin. Meillä samanikäiset lapset ja samanlainen tilanne. Paitsi että.. minun mieheni on valmis maksamaan lastenhoitajalle siitä, että pääsen viettämään omaa aikaani. Ja huom! Tämä tarkoittaa nyt syyskuusta alkaen sitä, että olen alkanut myös opiskella. Eli ei pelkästään ns luuhata netissä -omaa aikaa, vaan nyt 4 vuoden kotona olon jälkeen (ed hoitovapaalla) kaipaan jo sitä, että saan ajatella omia ajatuksia.
Molemmat ovat raskaita pestejä, niin kotona oleminen kuin töissä puurtaminenkin. EI niitä voi eikä tarvitse verrata, JOS molemmat ymmärtävät asian.
Sinuna ottaisin sen MLLn hoitajan ainakin kerran viikossa esim 3 h! Jos mies ei pysty järjestämään sinulle vapaailtaa kerran viikossa, niin miksi hankaloittaa kaikkien elämää? Pyydät hoitajan, siitä tulee teille tuttu ajan kanssa, ja kaikki ovat tyytyväisempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuule täällä... Tekisi mieli kysyä, että mikä ihmeen "oma aika"!! Omat lapset 7 kk ja 2,5v. En käy minäkään jumpassa, en edes lenkillä. 6 pvää putkeen yksin lasten kanssa, kun mies on töissä ja kun miehellä vapaat, niille on on jo ohjelmaa. Joskus olen miettinyt, että ihan sama, vaikka muuttaisin lasten kanssa pois, koska elän jo nyt yh-äidin elämää...
mieheni on kotona vain viikonloppuna. Ainoa mihin hän osallistuu on vauvauinti lauantaisin. Mutta kotona vauva ei halua että isi hoitaa. Ei tykkää kun isi vie kylpyyn, ei tykkää kun isi vie nukkumaan, koska on jatkuvasti minun kanssa tekemisissä. Joten viikonloppunakin teen kaiken yksin. Mies on kyllä harmissaan mutta vauva haluaa olla äidin kanssa :(
omaa aikaa on silloin kun on päikkärit, ja tunti kaks illalla kun lapsi nukkuu :)
Kyllä ne pystyy itse hoitamaan. Ei se ole vaikeaa.
Jos haluat töihin niin mene, lapset saa hoitoon. Jos et viihdy kotona niin äkkiä töihin.
Minä teen kaiken itse kotona ja mieheni tekee pitkää päivää työelämässä. Hänellä on vastuullinen työ ja hän ansaitsee hyvin. Minä olen onnellinen, että saan olla kotona ja puuhastella lasten kanssa! En minä haluaisi vielä työelämään. Nautin tästä kotiäitiydestä.
Ei minulla ole mitään omia aikoja tai harrastuksia kodin ulkopuolella. Ehtiihän niitä sitten kun lapset ovat niin isoja että pärjäävät yksin kotona!
t. kolmen lapsen kotiäiti
nytpä luin tuon sinun viimeisimmän viestisi.. (olen siis nro 15). Kuulostaa todella ikävältä. En ymmärrä tuollaista asennatta yhteisiin rahoihinne. Mies tienaa, joo. Mutta olette perhe, ja naimisissa (?), niin hohhoijaa, jos suhtaudutaan siten, että on kahden kerroksen väkeä kotona. SInä piikana, ja hän sitten tienaajana saa tehdä mitä parhaaksi näkee.
Itse en kyllä tuollaista tilannetta kestä, ja tuskin ehkä itsekään kovin pitkään. Ainakin tilanteesta jää traumat, jotka varjostavat koko liittoa.
Juuri meidän yksi ystäväpariskunta (8, 10, 13 v lapset) erosivat, koska perheen äiti oli saanut niin tarpeekseen liitosta jo aikaa sitten. Oli sinnitellyt mukana, kunnes tuli mahdollisuus uuteen alkuun..
Kyllä ne pystyy itse hoitamaan. Ei se ole vaikeaa.
Jos haluat töihin niin mene, lapset saa hoitoon. Jos et viihdy kotona niin äkkiä töihin.Minä teen kaiken itse kotona ja mieheni tekee pitkää päivää työelämässä. Hänellä on vastuullinen työ ja hän ansaitsee hyvin. Minä olen onnellinen, että saan olla kotona ja puuhastella lasten kanssa! En minä haluaisi vielä työelämään. Nautin tästä kotiäitiydestä.
Ei minulla ole mitään omia aikoja tai harrastuksia kodin ulkopuolella. Ehtiihän niitä sitten kun lapset ovat niin isoja että pärjäävät yksin kotona!
t. kolmen lapsen kotiäiti
Ei pahalla mut nykyäidit ovat niin avuttomia!! Anna miehesi olla rauhassa kerta kun voit olla kotonakin. Eivätkö ne lapset nuku päiväunia?? Siinähän on aikaa Kyllä sulla nytkin aikaa näköjään on. Sulla ja lapsellasi on kaikki hyvin, katto pään päällä ja ruokaa riittävästi. Lopettakaa toi ei ole aikaa ja mies tätä ja tota! olkaa kiittolisia, sillä maailmassa on täynnä ihmisiä jolla ei ole mitään.
Ei pahalla mut nykyäidit ovat niin avuttomia!! Anna miehesi olla rauhassa kerta kun voit olla kotonakin. Eivätkö ne lapset nuku päiväunia?? Siinähän on aikaa Kyllä sulla nytkin aikaa näköjään on. Sulla ja lapsellasi on kaikki hyvin, katto pään päällä ja ruokaa riittävästi. Lopettakaa toi ei ole aikaa ja mies tätä ja tota! olkaa kiittolisia, sillä maailmassa on täynnä ihmisiä jolla ei ole mitään.
Miksi aina, siis ihan AINA, näihin keskusteluihin pitää heittää tämä "olkaa onnellisia, kun afrikan nälkälapset kuolee ja teillä on sentään ruokaa ynm..." Nämä kun eivät kuulu tähän asiaan ollenkaan! AP elää omaa elämäänsä ja kokee ettei ole tyytyväinen tilanteeseen ja on siihen myös oikeutettu!
Ja miksikö tekee lapsia jos ei jaksa hoitaa? No tuota, aika monet meistä tekee lapsia YHDESSÄ miehen kanssa, joka aika monien mielestä edellyttää, että myös se mies niistä lapsista huolehtii. Joillekkin himokotiäideille mies tosiaan voi olla vain se siittokone ja rahantuoja, mutta nykyaikana mieheltä ja ISÄltä aika moni nainen myös vaatii ihan kunnon osallistumistakin perhe-elämään.
samaa olen minäkin miettinyt. Erona vain se, että meillä mies kyllä myöntää minulla olevan tarvetta omaan aikaan, mutta sitten tuleekin kaikenlaista eikä sitä oikein järjestykään.
Teidän tilanteessanne, kun mies on noin paljon matkoilla ovat molemmat varmaan aika kovilla. Olisiko paras ratkaisu etsiä vaikka MLL:ltä vakihoitaja tai lapsille joku kerho esim. kerran tai kaksi viikossa muutamaksi tunniksi. Saisit sillä jo vähän ihan oikeaa omaa aikaa.