Lue keskustelun säännöt.
Näkevätkö lapseni henkiä vai mitä tämä on?
02.11.2010 |
Rohkaistuin kirjoittamaan luettuani läpi tuon "suututtaa ja pelottaa" ketjun. Oma kantani henkimaailman olentoihin on melko epäilevä, mutta ajattelin kysellä yleistä mielipidettä täältä, koska mies ei moisille asioille korvaansa lotkauta:)
Meillä on hieman yli kaksivuotiaat kaksostytöt ja ulkoillessamma lähimetsässä he tuntuvat näkevän jotain mitä en itse näe. Lyhyesti selitettynä he saattavat osoittaa jonnekin ja sanoa esim. täti tai tyttö. Tätä on jatkunut puolisen vuotta, eikä sitä tapahdu päivittäin. Aluksi ajattelin, että lapsi muistaa nähneensä "tädin" tai "tytön" kävelemässä metsässä ja osoittaa kyseistä kohtaa, mutta nyt olen huomannut että he selvästi seuraavat katseellaan jotain ja reagoivat siihen. Se on myös mielestäni kummallista, että usein molemmat reagoivat samanaikaisesti. Tietysti voi olla että he eläytyvät toistensa leikkiin. He esimerkiksi saattavat nauraa ikäänkuin näkisivät edessään jotain hauskaa ja esimerkiksi tänään pyysin vilkuttamaan "tädille" ja ihan sinne suuntaan vilkuttivat jossa muka "tädin" näkivät.
Joskus he myös reagoivat pelokkaasti. Lähellämme on pieni joki ja siellä he usein osoittavat "tyttöä" ja haluavat sieltä (tietystä kohdasta) äkkiä pois. Viimeksi kysyin josko mentäisiin katsomaan missä "tyttö" on, mutta molemmat puistelivat päätään ja sanoivat ei. Eli onko tämä vain lasten mielikuvitusta?, oma järki sanoo että näin varmasti on. Olisi kiva kuulla onko muilla vastaavia kokemuksia ja onko tämä yleistäkin näin pienillä. Olen myös miettinyt, että kannattaisiko olla reagoimatta koko asiaan.
Kommentit (77)
Ihan normaalia. Lapset juoilla ei vielä aikuisen estoista ajattelutapaa näkee henkimaailman. meillä kummitteli edellisessä asunnossa aika rajusti ja näin itsekin siellä muutaman kerran henkiolennon. Lapset heräsi monta kertaa yössä ku kummitus tuli huoneeseen. Onneksi muutettiin pois sieltä. Nykyisessä kämpässä ei onneksi ole kummituksia. Ainoastaan ihan tavallisia omia henkiolentoja joita joka paikassa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkisin olemattomia hahmoja, niin menisin ekaksi lääkäriin ja pelkäisin aivokasvainta tai muuta aivojen toimintahäiriötä.
Uskoo mitä muut hyvänsä mutta itse uskon, että henkiolentoja voi nähdä jos on aistit valppaina tai muutoin kyky nähdä...
Meidän poika näki pari kertaa 'mustan miehen' seisovan sänkynsä vieressä yöllä ja saman kaapumiehen minäkin näin omassa makuuhuoneessamme. Ja vielä erillisellä kerralla miehenikin sen näki. Kyseistä 'heppua' ei ole enää näkynyt kun muutimme toiseen paikkaan.
Tosin täällä uudessa paikassa liikuskelee myös 'joku', joka laittoi kellarissa sähkösahan itsestään päälle, availee kellarin ovea ja ääntelee... tämä kaveri on valkea.
Joidenkin mielestä olen varmaan mielisairas, mutta onpa sen nähnyt miehenikin. Ja täällä minua kukaan ei tunnista, niin voin kertoa hyvin oman kokemukseni näistä. :)
näkisin olemattomia hahmoja, niin menisin ekaksi lääkäriin ja pelkäisin aivokasvainta tai muuta aivojen toimintahäiriötä.
Ainoastaan herkät ja todella empaattiset ihmiset voi nähdä henkimaailmaan. Ymmärrän kommenttisi sävystä täysin miksi menisit lääkäriin ja miksi et näe. Mutta olen varma että lapsena saatoit nähdä jos et silloin ollut noin skeptinen.
Ainoastaan herkät ja todella empaattiset ihmiset voi nähdä henkimaailmaan. Ymmärrän kommenttisi sävystä täysin miksi menisit lääkäriin ja miksi et näe. Mutta olen varma että lapsena saatoit nähdä jos et silloin ollut noin skeptinen.
minä kuitenkin ollut sen verran "herkkä" että olen masentunut ja ollut sen vuoksi sairaalassa, en vain ole koskaan nähnyt mitään yhteenkään henkeen tai muihin kummituksiin viittaavaa, vaikka olen yrittänytkin. Yhden kaverin kanssa menimme hylättyyn teurastamoon keskellä yötä ihan vain jotta näkisimme jotain omituista (aikuisiällä). Vaan eipä nähty yhtään possun henkeä. Olen myös aina pelännyt pimeää pelätessäni näkeväni jonkin ilkeän olion, mutta en ole nähnyt kilttiä tai ikävää. Ei myöskään tavarat tai muut ole liikkuneet. Että mulle jos kelle niiden pitäisi näyttäytyä, ei oo silti näkynyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kuitenkin loppuu kun isommaksi tulevat. Jos ei itselläsi ole vankkaa kantaa, ei kannata liikaa asiaan reagoida, ehkä leikkinä vaan, jota se kuitenkin voi myös pelkästään olla.
Kerran toinen tyttöni sanoi, että äidillä on siivet ja värinkin kun kysyin minkä väriset, itsekin hän oli hämmästyneen oloinen. Poikani kerran ikään kuin jutteli enkelikuvan kanssa. Jotain muutakin pientä, mitä en nyt saa mieleen. Mutta ovat jääneet ihan näiltä nyt kouluikäisinä. Sen sijaan kolmevuotiaani kertoo nähneensä metsässä pöllön, vaikka isä ei huomannut, voipi olla yhdestä kirjasta. Tämän arvelen silkaksi mielikuvitukseksi.
esikoinen pelasi 2-vuotiaana jalkapalloa 'setien' kanssa.
Halusi minunkin osallistuvan peliin ..ja aina välillä tuli tilanteita jolloin en saanut koskea palloon, että 'sedätkin saisivat potkaista'. Siinä sitten odoteltiin että 'sedät' potkaisisivat =/
Sama lapsi ei myöskään uskaltanut käydä yksin vessassa, sillä 'seinän läpi tuli pelottavia käsiä' =o
Pienillä lapsilla voi tämmöisiä juttuja olla. En tiedä miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-vuotiaana, että meidän alakerrassa /kellarikerroksessa, jossa on mm. takkahuone ja khh, "seisoo se täti". Pari kertaa mainisti siitä ja sitten lakkasi puhumasta "tädistä", mutta ei edelleenkään 6-vuotiaana suostu menemään yksin takkahuoneeseen ja kaikki valot täytyy pitää päällä jotta suostuu sinne ylipäätään menemään.
Arvatkaa menenkö itsekään mielelläni yksin :/
Jos olisi, sillä voisi jo tahkota isosti rahaa...James Randi -säätiö on jo vuodesta 1964 lähtien luvannut palkita aidot paranormaalit ilmiöt miljoonalla dollarilla, mutta eipä ole yksikään "ilmiö" ollut aito.
http://www.randi.org/site/index.php/1m-challenge/challenge-faq.html
Eli: AINA kyse on väärinymmärryksestä tai luonnollisesta tekijästä.
En nyt tarkemmin tiedä, millaisissa tilanteissa ap:n lapset reagoivat ja miten tarkalleen ottaen, mutta koska on kyse noin pikkuisista lapsista, jo pelkkä VÄÄRINYMMÄRRYS voi olla selityksenä. Puhuvat Tota/tätä ja osoittelevat jotain luonnossa näkemäänsä ja nauravat, kun äiti hämmentyy ja alkaa kysellä.
Tai lapsilla on mielikuvitusleikki.
Tai tai...
Joten ap, rauhoitu. Lapsesi eivät ole mitään "riivattuja" tai omaa yliluonnollisia kykyjä. Hyvän mielikuvituksen ehkä ja SE tietysti on aina hieno asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistaa yhä mummon, joka oli hänen mielestään läsnä monta kertaa tilanteissa, joissa en itse mummoa nähnyt. Poika oli myös sitä mieltä, että tämä mummo on hänen oikea mummonsa, vaikka hänellä on kaksi ihan elossa olevaa mummoa ja hän on ollut heidän kanssaan paljon tekemisissä.
Oli varmaan ihan mielikuvitusta. Tai sitten ei.
ja teki aina sateenkaarimaiset sädekehät päiden taakse. Ajattelin, että on varmaan kopioinut jotain keijujuttuja jostain kuvista tai lehdistä. Mutta jospa hän oikeasti näki sellaiset :) Käytännöllinen likka oli kyllä jo silloin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kävellyt äitinsä kanssa ulkona ja yhtäkkiä kysynyt äidiltä, että miksi tuo setä istuu tuolla pilven päällä? Äitinsä oli kysynyt että missä, niin poika oli vain todennut, että tuo jolla on huppu päässä.
En ole kyllä edes ajatellut, että lapseni olisivat riivattuja tms. ei moinen ole edes tullut mieleen. Ihan rauhallisesti asiaan suhtaudun, enkä ole mitenkään peloissani. Olen vain tässä puolen vuoden aikana alkanut asiaa ihmettelemään ja sitä kautta olen kiinnittänyt siihen enemmän huomiota. Tytöt puhuvat selvästi, joten väärinymmärryksestä sanojen suhteen ei ole kysymys. Eri asia on onko tämä mielikuvitusta, joksi sitä itse tuossa aloitusviestissäni epäilinkin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kyllä edes ajatellut, että lapseni olisivat riivattuja tms. ei moinen ole edes tullut mieleen. Ihan rauhallisesti asiaan suhtaudun, enkä ole mitenkään peloissani. Olen vain tässä puolen vuoden aikana alkanut asiaa ihmettelemään ja sitä kautta olen kiinnittänyt siihen enemmän huomiota. Tytöt puhuvat selvästi, joten väärinymmärryksestä sanojen suhteen ei ole kysymys. Eri asia on onko tämä mielikuvitusta, joksi sitä itse tuossa aloitusviestissäni epäilinkin. Ap.
vaan teidät on kirottu. Kohta pimeyden voimat tulevat ja vievät koko perheenne mukanaam...
että näihin yliluonnollisiin asioihin uskovien lapset myös "näkevät" näitä henkiolentoja. He, ketkä eivät tällaisiin höpöjuttuihin usko, eivät myöskään tulkitse lastensa käytöksestä tällaista, eivätkä näin ollen ruoki lasten käyttäytymistä. Ei minun lapseni ole koskaan nähnyt mitään tätejä metsässä, mutta voin hyvin kuvitella että jos joskus hän olisi muistanut jonkun sienestäjän, tms, ja sanonut täti osoittaen sienipaikkaa missä täti viime kerralla oli, ja minä olisin sitten pyytänyt vilkuttamaan "tädille", niin varmasti tilanteesta tulisi omituinen lapselle, ja sattaisipa tuo alkaa vilkutella mielikuvitustädeille jatkossakin. Eli näin olisin omalla käyttymiselläni saanut lapseni näkemään henkiolentoja.
että näihin yliluonnollisiin asioihin uskovien lapset myös "näkevät" näitä henkiolentoja. He, ketkä eivät tällaisiin höpöjuttuihin usko, eivät myöskään tulkitse lastensa käytöksestä tällaista, eivätkä näin ollen ruoki lasten käyttäytymistä. Ei minun lapseni ole koskaan nähnyt mitään tätejä metsässä, mutta voin hyvin kuvitella että jos joskus hän olisi muistanut jonkun sienestäjän, tms, ja sanonut täti osoittaen sienipaikkaa missä täti viime kerralla oli, ja minä olisin sitten pyytänyt vilkuttamaan "tädille", niin varmasti tilanteesta tulisi omituinen lapselle, ja sattaisipa tuo alkaa vilkutella mielikuvitustädeille jatkossakin. Eli näin olisin omalla käyttymiselläni saanut lapseni näkemään henkiolentoja.
minä en oikein usko, mutta on mun lapseni nähnyt olemattomia joskus 6-vuotiaana.
Lähinnä olin kyllä huolissani hänen mielenterveydestään, mutta onneksi meni parin kumman jutun jälkeen ohi.
että näihin yliluonnollisiin asioihin uskovien lapset myös "näkevät" näitä henkiolentoja. He, ketkä eivät tällaisiin höpöjuttuihin usko, eivät myöskään tulkitse lastensa käytöksestä tällaista, eivätkä näin ollen ruoki lasten käyttäytymistä. Ei minun lapseni ole koskaan nähnyt mitään tätejä metsässä, mutta voin hyvin kuvitella että jos joskus hän olisi muistanut jonkun sienestäjän, tms, ja sanonut täti osoittaen sienipaikkaa missä täti viime kerralla oli, ja minä olisin sitten pyytänyt vilkuttamaan "tädille", niin varmasti tilanteesta tulisi omituinen lapselle, ja sattaisipa tuo alkaa vilkutella mielikuvitustädeille jatkossakin. Eli näin olisin omalla käyttymiselläni saanut lapseni näkemään henkiolentoja.
Henkimaailma on olemassa ja joillakin on kyky nähdä se. Miksi lapset poikkeaisivat siitä. Lapsi saattaa tarkasti kuvata olennon, tietää nimen vaatetuksen etc...
Itse en henkiolentoja näe, mutta tunnen muutaman jotka niitä näkevät. Eräs meedio joka ei tiennyt minusta yhtään mitään en sanallakann kertonut mistä olen kotoisin ei niemeä,... olin siis täysin hiljaa. Hän alkoi täydellisesti kuvailla ystävääni joka oli kuollut äskettäin onnettemuudessa. Hän kuvasi onettomuudesta hetken paikan mitä tapahtui, pimeyden ja äkillisen poismenon. Hän keroi nimen ja että ystävälläni on viesti vanhemille. Kerroin viestin heille ja he ällistyivät. Miten minä tiesin asiasta josta ei muilla ollut mitään tietoa. Viesti lohdutti heitä suuresti.
Meedion viestin sain ulkomailla,,, vaikka ystäväni asui ja kuoli Suomessa meedio kuvasi hänet täydellisesti.
kuolleet ovat haudoissaan nukkumassa ja odottamassa tuomionpäivää, joten kuolleita ei voi nähdä.
Meillä vuoden ikäinen tyttö aina joskus mökillä ollessamme alkaa tuijottaa yhteen kohtaan. Saattaa nauraa ja vilkuttaa. Sama tapahtui muutaman kerran, kun menimme rattaiden kanssa metsätiellä mökin lähellä. Eli seurasi katseellaan jotain olematonta ja vilkutti.
Normaalia mielikuvitustoimintaa/leikkiä..