Melko hyvä kirjoitus.. mitä voisi tapahtua jos sukupuolineutraali avioliitto hyväksyttäisiin

Hyvää yötä kaikille, jatketaan aamulla.



t. homomyönteinen, mutta homoliitto/vanhemmuus vastainen

Että kaikki äidit eivät ole kykeneväisiä "kunnolliseen vanhemmuuteen", koska ovat itse pieninä niin pahasti vaurioitunet - pitää paikkaansa, jotta osaa rakastaa omaa lastaan, on tärkeää, että on myös itse saanut osakseen tätä rakkautta. Mutta silloin, kun se toimii, se on kaunis asia. Mielestäni tosiseikka siitä, etteivät kaikki biologiset äidit onnistu luomaan lujaa kiintymyssuhdetta pieneen vauvaansa / lapseensa ei ole syy sille, että kaikenlainen vanhemmuus tulisi nyt vapauttaa, kun kerran ollaan todettu, että biologinen äitikin voi olla "paska" (termi, jota tuolla aiemmin joku kuvainnollisesti jo käytti) - mielestäni sen pitäisi johtaa siihen, että yhteiskunnassa mietittäisiin keinoja siihen, miten näitä biologisia äitejä voitaisiin tukea paremmin, jotta varhainen kiintymyssuhde olisi mahdollinen. Liittyy myös raskauden aikaisiin mielikuviin tulevasta vauvasta ja arjesta, sekä itse synnytykseen + varhaiseen lapsivuodeaikaan jne. Edelleen hyvin tärkeä, ja vaalimisen arvoinen asia. ?

Paitsi että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuja lapsia on tutkittu ja todettu että siinä on biologisten vanhempien lapsia PAREMMIN voiva porukka - koska siitä on karsiutuneet pois nämä pahimista mt-ongelmista kärsivät - niin eihän siinä nyt ole päätä eikä häntää ruveta hedelmöityshoidoilla aikaansaatuja kauhistelemaan. En ymmärrä miksi edes jaksan väitellä kanssasi, kun elelet vaan siellä ruusunpunaisissa unelmissasi.

Se mikä tässä pikku hiljaa rupeaa kiinostamaan on se, että mikä trauma sinussa puhuu tämän asian kautta. Koska mikään ns. järkiasia, jossa perusteluilla olisi jotain väliä, tämä ei nyt selvästi ole.

Kyllä uskon, että jollakin lailla ja jollakin tasolla se vaikuttaa lapseen - mutta miten, sitä lienee mahdotonta havaita / eritellä / tutkia. Ehkä juuri sellaisena, että ei itsekään usko aikuisena biologisen äidinrakkauden voimaan, jos siitä on jäänyt paitsi lapsena. Tai ahdistuu itse äidiksi tultuaan, kun huomaa, miten suuria tunteita se pieni nyytti itsessä herättää..?

jatketaan aamulla.

asia koska sulla "homomyönteinen" on jäänyt jo jokin aika sitten levy päälle. Sinuna miettisin mikä tässä on nyt omalta kohdaltasi se oikea issue.

Kyllä uskon, että jollakin lailla ja jollakin tasolla se vaikuttaa lapseen - mutta miten, sitä lienee mahdotonta havaita / eritellä / tutkia.

Ehkä juuri sellaisena, että ei itsekään usko aikuisena biologisen äidinrakkauden voimaan, jos siitä on jäänyt paitsi lapsena. Tai ahdistuu itse äidiksi tultuaan, kun huomaa, miten suuria tunteita se pieni nyytti itsessä herättää..?

Tästä vielä sen verran että pidän ongelmallisena ihmisten juridisen eriarvoisuuden perustelua asioilla joita ei voi havaita, eritellä eikä tutkia kun se menee sitten jo uskonasian puolelle.

Mä en itse koe tämän johtuvan siitä että olisin jäänyt mitään paitsi lapsuudessani enkä nyt itse äitinäkään ole ahdistunut mistään ja rakastan noita ipanoita hullun lailla, mutta en tietysti tiedä, mitä olisi tapahtunut ja mitä ajattelisin nyt asioista jos minulla olisi ollut joku toisenlainen lapsuus. Ehkä kaikki olisi toisin ja vastustaisin nyt homoliittoja, jos minua olisi imetetty.

kirjoitti. Niin typeraa ja infantiilia argumentoitia kuin olla ja voi. Surullista etta netti mahdollistaa tollasille pelleille areenan sonnan suoltamiselle.



Eiko uskossa oleminen olle rakkautta ja muiden hyvaksyntaa?

homoliitot äidinrakkautta tai biologista vanhemmuutta kyseenalaista. Eivät homot ole viemässä keneltäkään rakastavalta äidiltä/biovanhemmalta lasta. Vaan he haluaisivat adoptoida lapsia, joilta se äidinrakkaus ja biovanhemmuus puuttuu.

Mielestäsi siis on parempi kasvaa laitoksissa ja kymmenissä sijaiskodeissa sen sijaan että kasvaisi rakastavassa ja huolehtivassa homokodissa?

Sosiaalinen vanhemmuus vaikuttaa lapsiin enemmän kuin biovanhemmuus. Itselläni oli täysin kusipäät lapsen kasvattamiseen kykenemättömät biovanhemmat, mutta kaikki oli siis mielestäsi hyvin sillä he olivat kuitenkin biologiset vanhempani? Enpä päässyt siitä huolimatta kokemaan äidinrakkautta, pelkästään äidinvihaa.

Kiitos sinulle tästä.

Itse olen homoliitto- ja homovanhemmuusvastainen osittain sen vuoksi, etten pidä niistä tavoista, joilla homovanhemmuutta on puolustettu. Itse arvotan biologisen vanhemmuuden, lapsen lähtökohtaisen oikeuden biologiseen äitiin ja isään (miel. saman katon alla) ja äidinrakkauden niin korkealle, että en ole valmis tekemään kompromisseja näistä. Ihmettelen myös sitä, miksi ei homovanhemmuutta ole voitu puolustaa pelkästään tutkimustuloksilla heidän lapsistaan?

Miksi on otettu se tietoinen linja, että biologinen vanhemmuus kyseenalaistetaan ja laitetaan alisteiseksi sosiaaliselle vanhemmuudelle, isyyden merkitystä mitätöidään ja äidinrakkauden perustaa ei ajatella esimerkiksi homomiehen harjoittamassa vanhemmuudessa?

Nämä seikat koen huolestuttaviksi. Olemme siis eri mieltä itse asiasta, mutta arvostan sitä, että otit aikaa sille, että todella harkitsit mielipidettäsi ja perustelit sen kunnolla. Kiitos. :)

avioerotilanteissa joko isän halusta tai koska äiti estää. Elämä ei nyt vaan mene niin, että kaikki asiat voi varmistella.

Nyt niistä ollaan ajamassa läpi lainsäädännön tasolla hyväksyttyä käytäntöä. Siinä on eroa.

Nyt on puhe homoliitoista, ihan eri asia. Siksi toisekseen se on jo kauan ollut hyväksytty käytäntö, että lasten kontakti biovanhempiinsa voi katketa. Adoptio on ollut Suomessa sallittua jo ties kuinka kauan, ja yhteiskunta on todennut että joissain tapauksissa se on jopa toivottavaa, että biovanhemmat pidetään pois pilaamasta lastensa elämää sillä huostaanotot vain lisääntyvät. Lahjoitussoluhoidotkin ovat ihan laillisia olleet jo tovin. Ei tässä nyt mitään radikaalia uutta ole tulossa.

(vaikka toistankin itseäni, mutta mulla on nyt sellainen tunne, ettei tätä asiaa ymmärretä)

Kyse näissä on aina (ennen) ollut p o i k k e u s t i l a n t e i s t a, nyt kun ja jos homovanhemmuus lainsäädännön tasolla "hyväksytään" (ja se ei ole biologisesti kahden naisen tai kahden miehen välillä mahdollista), silloin lainsäädännön tasolla lähdetään sille linjalle, että on ok lisätä näiden - ennen poikkeustapausten - määrää - ja tehdä tämän tyyppisestä lapsen saannista yleinen käytäntö. Ymmärsitkö sinä nyt?

Eli argumentti siitä, että "näin on aina tapahtunut" ei siis päde sen puolesta, että siitä tulisi nyt tehdä toivottava, pyrkimisen arvoinen, yleinen käytäntö lainsäädännön tasolla.

Lait tulisi aina (AINA) perustua ideaalitilanteen vaalimiseen, sillä ne määrittävät yleistä moraalia ja kertovat meille sen, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Jos nyt yksi laki säädetään, jonka piirissä tämä sallitaan yleisenä käytäntönä ja toimintamallina, jota tulisi lähtökohtaisesti lisätä, niin se avaa ovia myös muille laeille. Kun se kerran on säädetty niin, sen jälkeen se määrittää lainsäädäntöämme myös tulevaisuudessa.

Ei tämä (tod.) ole mikään "ettex te ny voi hyväksyy liittoja mukaville homoille" tai tunteisiin vedottava seikka - tässä ollaan määrittämässä yhteiskunnan yleistä arvopohjaa ja moraalista ilmapiiriä.

Yllä jo kerroinkin mitä asioita ollaan nyt jo kyseenalaistettu näiden keskusteluiden yhteydessä. Huolestuttavaa on, jos ette huomaa pointtia?

Ennenkin nämä "poikkeukset" ovat olleet yleisesti hyväksyttäviä ja homovanhemmuus tulee jatkossakin olemaan poikkeuksia.



Paljon melua ihan tyhjästä.



Joo ja tämä on mielipidekysymys, mutta musta ei ole mitään tarvetta lainsäädännöllä määrätä että yleisen moraalisen ilmapiirin on määrättävä että homous on väärin ja heterous on oikein ja että yhteiskunnan arvopohjan on oltava homovastainen ja että kaikkia muita paitsi ylivertaisen hedelmällisiä heteroydinperheitä olisi katsottava karsaasti. Siitä on ihan hyvä päästä jo vihdoinkin pois.

Sama kuin alkuperäisessä jutussa olisi puhuttu, kuinka tonttujen väliset TUNTEET ovat väärin JA VÄÄRÄ PERUSTELU ja on oikeampaa USKOA joulupukkiin JA SE ON OIKEA PERUSTELU.

Ennenkin nämä "poikkeukset" ovat olleet yleisesti hyväksyttäviä ja homovanhemmuus tulee jatkossakin olemaan poikkeuksia.

Tottakai ovat olleet yleisesti hyväksyttyjä siinä mielessä, että pakkohan sille yksin jääneelle lapselle esimerkiksi on ollut löytää se sosiaalinen vanhempi. Mutta ei se ole koskaan aikaisemmin ollut mikään toivottu lopputulos vanhemmuudelle - ennen kuin nyt.

Luuletko sinä, ettei nykypäivänäkin ole homoja / homopareja, jotka haluaisivat ihan oman lapsen (ilman lesboparia kasvatuskumppanina), mutta päättävät olla lähtemättä mukaan prosessiin, koska kohdun vuokraus on yhä laissa kiellettyä?

Älä ole naiivi. Tottakai on. Ja jotkut heistä päättävät toimia nyttenkin lakia vastaan, ja hankkia lapsen tähän suostuvan naisen (ts. vuokrakohdun) avulla. Ja sinustako tämä ei vaadi yhteiskunnallista arvopohdintaa? Hmm.. sitten emme todellakaan kyllä ymmärrä toistemme pointteja.

Paljon melua ihan tyhjästä.

Mun mielestä liian vähän melua itse asiasta. (Ja joo sivutuotteena myös sitä melua tyhjästä; kuten esimerkiksi homofoobikoiksi huuteleminen, luonnollisuuden vasta-argumenttina syöpähoidot, heteroparien niputtaminen samaan väkivalta-/moniongelmakastiin jne. jne. jne.).

Joo ja tämä on mielipidekysymys, mutta musta ei ole mitään tarvetta lainsäädännöllä määrätä että yleisen moraalisen ilmapiirin on määrättävä että homous on väärin ja heterous on oikein ja että yhteiskunnan arvopohjan on oltava homovastainen ja että kaikkia muita paitsi ylivertaisen hedelmällisiä heteroydinperheitä olisi katsottava karsaasti. Siitä on ihan hyvä päästä jo vihdoinkin pois.

;D.. miten sinä onnistuitkin ymmärtämään asian näin? Homous ja lesbous sinänsä on mustakin ihan ok - jokainen aikuinen saa elää siten kuin haluaa, kunhan siinä ei satuteta muita.

Siinä vaiheessa, kun siihen kuvioon tuodaan mukaan vanhemmuus ja lapset, onkin kyseessä ihan toinen asia. Juuri niiden lieveilmiöiden vuoksi, jota homovanhemmuus ihan lähtökohtaisesti tarkoittaa ja tuottaa (ja tulee tarkoittamaankin ihan automaattisesti niin kauan kun miespari tai naispari ei pysty tuottamaan keskenään biologisia, yhteisiä lapsia).

Tässä ajetaan ensin läpi laki homoavioliitoista. Sitten, kun se on vakiintunut yleiseksi käytännöksi, kysytään, että miksi homopari ei saisi hankkia omaa yhteistä lasta kohdun vuokrauksella. Niin miksi ei? Jos homovanhemmat ovat kelvollisia vanhempia, lapset eivät siitä kuviosta kärsi eikä se äitiyskään ole enää lähtökohtaisesti tärkeää / arvostettua - niin miksi ei sitten hyväksyttäisi tätäkin?

Tämän asian takia mulla kulkee tasan tarkkaan raja tässä.

Ja sitä paitsi, jos se heteroydinperheen malli on se paras paikka lapselle olla ja kasvaa yhdessä molempien vanhempiensa kanssa, niin miksi se on oikein alasajaa ja romuttaa aikuisen subjektiivisen oikeuden tulla vanhemmaksi vuoksi?

Eikö tässä voisi vedota tasa-arvoon myös sen syntymässä olevan lapsen oikeuksien puolesta? Jokaisella tulisi olla lähtökohtaisesti, lainsäädännön tasolla oikeus isään ja äitiin?

Joo, kuten huomaat, nämä on mielipidekysymyksiä - kyse on varmaan siitä, mitä ajattelussaan painottaa, että mihin loppupäätelmään tulee.

Aikuisen subjektiivinen oikeus vanhemmuuteen vs. lapsen lähtökohtainen oikeus vanhempiinsa. Sekä yhteiskunnallinen näkökulma.

miksi luonto on järjestäyt niin että nainen on se joka kantaa lapsen, eli voi halutessaan saada lapsen aivan minimaalisella miehen osallistumisella yksinkin. Miehellä tämä sama ei onnistu ja siihen on luonnolla ollut ihan pätevät syyt jotka pätevät yhä, vaikka kuinka olisi moderneja homomiehiä.

Toisen vanhemman vanhemmuus on väistämättä ei-biologista. Minä uskon, että biologinen vanhemmuus sitouttaa vanhempaa lapseensa enemmän.. noin niinkuin lähtökohtaisesti. Toki poikkeuksia tästäkin löytyy.

Onko sulla tästä mitään muuta todistetta kuin henkilökohtainen päähänpinttymä?

Ajatteles nyt itseäsi; vanhempasi eroaisivat ja löytäisivät tahollansa uudet kumppanit, isäsi oli isäpuolesi. Pitäisitkö sinä yhteyttä em. eron jälkeen isäpuoleesi? Teille ei mitään biologista sidettä ole, eikä enää sitä sosiaalistakaan sidettä, kun olet aikuinen, ettekä asu saman katon alla (eikä myös enää äitisi). Voitko rehellisesti sanoa, että tuossa tilanteessa jatkaisit ex-isäpuolesi tapaamista? Ja, jos jatkaisit, niin kuinka monta vuotta jaksaisit käydä keskustelemassa "hyvää päivää kirvesvartta" tyyppisiä keskusteluita ilman sen kummempaa "sukuvelvoitetta"?

Itse nimittäin olen juurikin tilanteessa missä äiti ja isäpuoli erosivat ja isäpuoli muutti muutamaa vuotta myöhemmin takaisin yhteen edellisen kumppaninsa kanssa jonka kanssa hänellä oli lapsi, poika jota minä hoidin ollessani 14-16 vuotias, eli silloin kun asuin vielä kotona ja äitini asui tämän miehen kanssa, poika oli silloin vauva, 8kk ikäinen kun muutimme tämän miehen luo. Minä pidän edelleen yhteyttä tähän mieheen ja pidän tätä poikaa veljenäni enemmän kuin sitä suunnilleen saman ikäistä ihan biologista velipuoltani jonka kanssa en ole koskaan asunut saman katon alla saati tavannut muutamaa kertaa enempää, kun on siis bioisäni poika.

Mutta itse asiaan, henkilökohtaisesti minun olisi todella vaikea hyväksyä että kaksi miestä saisi adoptoida lapsen...

Ennenkin nämä "poikkeukset" ovat olleet yleisesti hyväksyttäviä ja homovanhemmuus tulee jatkossakin olemaan poikkeuksia.

Tottakai ovat olleet yleisesti hyväksyttyjä siinä mielessä, että pakkohan sille yksin jääneelle lapselle esimerkiksi on ollut löytää se sosiaalinen vanhempi. Mutta ei se ole koskaan aikaisemmin ollut mikään toivottu lopputulos vanhemmuudelle - ennen kuin nyt.

No höpö höpö, ihan kuin oikein yhteiskunnan taholta painostettais että kaikkien on nyt ruvettava homovanhemmiksi kun se on niin toivottu lopputulos. Se tulee jatkossakin olemaan marginaalinen ilmiö.

Toivottua on se että kaikista lapsista pidetään hyvää huolta.

Luuletko sinä, ettei nykypäivänäkin ole homoja / homopareja, jotka haluaisivat ihan oman lapsen (ilman lesboparia kasvatuskumppanina), mutta päättävät olla lähtemättä mukaan prosessiin, koska kohdun vuokraus on yhä laissa kiellettyä?

Älä ole naiivi. Tottakai on. Ja jotkut heistä päättävät toimia nyttenkin lakia vastaan, ja hankkia lapsen tähän suostuvan naisen (ts. vuokrakohdun) avulla. Ja sinustako tämä ei vaadi yhteiskunnallista arvopohdintaa? Hmm.. sitten emme todellakaan kyllä ymmärrä toistemme pointteja.

Mun mielestä se ei todellakaan vaadi sellaista arvopohdintaa, että mietittäis milllä kaikilla muilla tavoilla kuten parisuhteiden juridisella syrjimisellä homojen elämää voitaisiin vaikeuttaa niin että kohdunvuokrauksesta ei vaan tulisi laillista. Tämä on lähtökohtaisesti aivan epäeettinen tapa ajatella minusta.

Paljon melua ihan tyhjästä.

Mun mielestä liian vähän melua itse asiasta. (Ja joo sivutuotteena myös sitä melua tyhjästä; kuten esimerkiksi homofoobikoiksi huuteleminen, luonnollisuuden vasta-argumenttina syöpähoidot, heteroparien niputtaminen samaan väkivalta-/moniongelmakastiin jne. jne. jne.).

No homofoobikko on sellainen joka pelkää homoja ja sitä että homoudesta tai homouden hyväksymisestä seuraa kaikenlaista pahaa. Tämäkö ei sovi tähän koko keskusteluun? Miksi ihmeessä ei? Jos homojen parisuhteetkin ovat pahasta sen vuoksi että ne romuttavat heteroydinperheen kyseessä on pahan luokan fobia. Ei mun ydinperheeni ainakaan ole millään tavalla vaarassa sen vuoksi että homoliitot hyväksytään ja jos sinun ydinperheesi tuollaisesta kärsii niin ehkä se hajoaisi muutenkin.

Syöpähoidot todistavat, että epäluonnollisuus ei ole mikään moraalin mittari, ja heteroparien yleistäminen samaan väkivalta/moniongelmakastiin on tarkoituksellinen väärinymmärrys joka on korjattu moneen kertaan.

Joo ja tämä on mielipidekysymys, mutta musta ei ole mitään tarvetta lainsäädännöllä määrätä että yleisen moraalisen ilmapiirin on määrättävä että homous on väärin ja heterous on oikein ja että yhteiskunnan arvopohjan on oltava homovastainen ja että kaikkia muita paitsi ylivertaisen hedelmällisiä heteroydinperheitä olisi katsottava karsaasti. Siitä on ihan hyvä päästä jo vihdoinkin pois.

;D.. miten sinä onnistuitkin ymmärtämään asian näin? Homous ja lesbous sinänsä on mustakin ihan ok - jokainen aikuinen saa elää siten kuin haluaa, kunhan siinä ei satuteta muita.

Okei eli homojen ja lesbojen avioituminen on siis ihan okei. Jos ei niin sitten on pakko päätellä että et tarkoita ihan sitä mitä sanot ja heterous on oikein ja homous on väärin.

Siinä vaiheessa, kun siihen kuvioon tuodaan mukaan vanhemmuus ja lapset, onkin kyseessä ihan toinen asia. Juuri niiden lieveilmiöiden vuoksi, jota homovanhemmuus ihan lähtökohtaisesti tarkoittaa ja tuottaa (ja tulee tarkoittamaankin ihan automaattisesti niin kauan kun miespari tai naispari ei pysty tuottamaan keskenään biologisia, yhteisiä lapsia).

Tässä ajetaan ensin läpi laki homoavioliitoista. Sitten, kun se on vakiintunut yleiseksi käytännöksi, kysytään, että miksi homopari ei saisi hankkia omaa yhteistä lasta kohdun vuokrauksella. Niin miksi ei? Jos homovanhemmat ovat kelvollisia vanhempia, lapset eivät siitä kuviosta kärsi eikä se äitiyskään ole enää lähtökohtaisesti tärkeää / arvostettua - niin miksi ei sitten hyväksyttäisi tätäkin?

Tämän asian takia mulla kulkee tasan tarkkaan raja tässä.

Ja sitä paitsi, jos se heteroydinperheen malli on se paras paikka lapselle olla ja kasvaa yhdessä molempien vanhempiensa kanssa, niin miksi se on oikein alasajaa ja romuttaa aikuisen subjektiivisen oikeuden tulla vanhemmaksi vuoksi?

Ei tässä kukaan ole mitään heteroydinperhettä romuttamassa, se vaan ei ole enää ainoa vaihtoehto niin kuin se ei ole koskaan ollutkaan.

On todettu että lapselle paras paikka kasvaa on koti jossa hänellä on pienestä pitäen turvallinen ja pysyvä aikuinen tai aikuisia.

Eikö tässä voisi vedota tasa-arvoon myös sen syntymässä olevan lapsen oikeuksien puolesta? Jokaisella tulisi olla lähtökohtaisesti, lainsäädännön tasolla oikeus isään ja äitiin?

Joo, kuten huomaat, nämä on mielipidekysymyksiä - kyse on varmaan siitä, mitä ajattelussaan painottaa, että mihin loppupäätelmään tulee.

Aikuisen subjektiivinen oikeus vanhemmuuteen vs. lapsen lähtökohtainen oikeus vanhempiinsa. Sekä yhteiskunnallinen näkökulma.

Homoliittojen sotkeminen tähän on turhaa. Siinä on kyse aikuisten oikeudesta parisuhteeseen kenen kanssa haluaa.

Ei hän sitä tullut tyrkyttämään. Monilta jäi huomaamatta että keskustelun ideana oli nimenomaan kysyä osallistujien mielipidettä sekä edustamansa instituution edustajana että yksityishenkilönä. On se nyt nuijaa, että kun kutsutaan mielipidettä varta vasten kertomaan niin sitä ei sitten saisi sanoa. Sitten kun siirrytään homodiktatuuriin, niin asia on tietysti toinen, toisinajattelijat vangitaan ja ammutaan...

ja ehkä jäi pointti huomaamatta, mutta mun mielestä homoseksuaalisuutta ja insestiä ei voi verrata toisiinsa.

vaikutuksista on aika paljon tutkimuksia. Kannattaa tutustua niihin ennen kuin maalailee "kiihkottomasti" tuollaisia tulevaisuudenkuvia.



Moniavioisuus voi tietyilla ihmisllä toimiakin, tietysti kaikkien pitää olla mukana vapaaehtoisesti ja ilman painostusta.



Lait eivät myöskään ole pysyviä, sanottakoon nyt esimerkkeinä orjuus, äänioikeus ja perintöasiat. Se että joku asia on nyt laissa ei tarkoita että se olisi oikein tai aina näin.

ja ehkä jäi pointti huomaamatta, mutta mun mielestä homoseksuaalisuutta ja insestiä ei voi verrata toisiinsa.

Jos insestin osapuolet (esim. isä ja tytär) ovat molemmat täysijärkisiä, täysi-ikäisiä, toisiaan aidosti rakastavia.. miksi heitä tulisi väheksyä yhtään sen enempää kuin homojakaan tai meitä heteroita, jos he haluavat naimisiin, niin miksi se pitäisi kieltää?

ap

että lakkautetaan koko avioliittojuttu. Tehdään niin kuin esim. Antiikin kreikassa: suvut keskenään tekivät sopimuksen liitosta ja sopivat keskenään mitä annetaan perinnöksi lapsille tai minkä verran "leskeneläkettä" puolisot saavat.

Ei tarttis sekottaa mukaan enää byrokratiaa tai uskontoa.

ns. vapaaehtoisen insestin taustalla on aina hyväksikäyttöä ja mt-ongelmia.

Jos insestin osapuolet (esim. isä ja tytär) ovat molemmat täysijärkisiä, täysi-ikäisiä, toisiaan aidosti rakastavia.. miksi heitä tulisi väheksyä yhtään sen enempää kuin homojakaan tai meitä heteroita, jos he haluavat naimisiin, niin miksi se pitäisi kieltää?

ap