Käyttämäsi murresana, jota muut eivät ole meinanneet ymmärtää?
Mulle oli uusi juttu, että tuffa-sanaa käytetään vain hyvin pienellä alueella. Kun Helsinkiläis-sukulaisilleni kerroin tuffastani, ne ei tajunneet yhtään mitä tarkoitin, edes asiayhteydestä.
Eikä ne tienneet myöskään, mikä on linkkari. Katsoivat vaan kieroon, kun kysyin mitä linkkari maksaa.
Kommentit (191)
Tuon kemman lisäksi mulle oli outo "köksä".
Toinen turkulainen staris...
krääsä (merkityksessä "turha pikkutavara")ja kotsa (merkityksessä "kotitalous"). Linkkaria minäkin olen odotellut, tosin olen käyttänyt sitä myös linkkuveitsen lyhenteenä.
Mulle itselleni on ollut outoa, että jokin heitetään "vekka". Itse kun heitän sen "veks". Myös kemia-oppiaineen nimitys "kemma" tuntuu tosi vieraalta.
t. turkulainen Hlesingissä
et se tarkottaa jus päin vastoin eli "Ei todellakaan!"
esim
- Mut hei, voi olla että huomenna on ihan kaunis ilma vaikka ne säätiedotuksessa lupaa sadetta.
- Niin varmaan!
tarkoittaa "Kyllä, takuulla asia on täsmälleen niin". Minä taas tarkoitan sillä että "Kyllä se kai on niin, melko todennäköisesti"
Eli "varmaan" sanan tarkoitus.
"Mää leikkisin koko päivän lapsen kanssa"
No mikset sitten leikkinyt? Höh. Ai niin, se puhuu turkumurteita.
t. helsinkiläinen
viutilo, renguta ja kopehtia. Kuuluvat aktiivisanastooni.
se on lohjaa ja tarkoittaa itsepäistä.
"Mää leikkisin koko päivän lapsen kanssa"
No mikset sitten leikkinyt? Höh. Ai niin, se puhuu turkumurteita.
t. helsinkiläinen
mikässiinä =)
sanaa käytän (kuvaa ehkä ..outoa, omituinen, epämääräinen...en edes tiedä sille toista sanaa :D). Mutta sitä saa slevittää usein.
liittyy historiallisiin kauppasuhteisiin,
Moni muuten erehtyy luulemaan tuota -si-taivutusta konditionaalin kaltaiseksi, vaikkei se näytä konditionaalilta muulloin kuin noissa i-päätteisissä.
esim. nukuin -> nukkusin
"Mää leikkisin koko päivän lapsen kanssa"
No mikset sitten leikkinyt? Höh. Ai niin, se puhuu turkumurteita.
t. helsinkiläinen
murresana vinkua, se on usein keskusteluissa täällä.
"turku" on lähempänä viron kieltä kuin mikään muu murre liittyy historiallisiin kauppasuhteisiin,
Moni muuten erehtyy luulemaan tuota -si-taivutusta konditionaalin kaltaiseksi, vaikkei se näytä konditionaalilta muulloin kuin noissa i-päätteisissä.
esim. nukuin -> nukkusin
"Mää leikkisin koko päivän lapsen kanssa"
No mikset sitten leikkinyt? Höh. Ai niin, se puhuu turkumurteita.
t. helsinkiläinen
voi olla myös toista mieltä. Toinen teoria lounaismurteiden ja viron samankaltaisuudesta on se, että ne ovat molemmat olleet hyvin läheisesti kosketuksissa germaanisiin kieliin (Suomessa ruotsi, Virossa saksa). Tämä aiheuttaa mm. sellaisen äänteellisen ilmiön kuin sentraalistuminen, siis kaikki kaikki informaatio pakkautuu sanan sisään, ja lopusta putoaa aineksia pois. Sen takia kieleen on tullut uusia taivutuspäätteitä.
Sama ilmiö on nähtävissä Norjan suomalaismurteissa, tosin ei ihan yhtä vahvana.
se esine, jolla kohennetaan tulta
Psykomamman lapset vinkuu:)
Huutaa ja kitisee tahallaan ärsyttääkseen
murresana vinkua, se on usein keskusteluissa täällä.
eli esim. farkkujen vyötärökaistale. tai verkkareissa se resori vyötäröllä.
Eli väsyttää, ei jaksais tehdä mitään.
Psykomamman lapset vinkuu:) Huutaa ja kitisee tahallaan ärsyttääkseen
murresana vinkua, se on usein keskusteluissa täällä.
Nehän ovat tietenkin perunamuusia ja rosollia (sallattia).
Itseäni ällistytti pulttu, kun itse olin tottunut käyttämään sanaa puntti. Kyse on lahkeesta ja tuo ensimmäinen ilmaus on eteläpohojalaasta, toinen satakuntalaista murretta.
Pillaaminen on niin kätevä sana, että Turkuun muutettuani olen ottanut sen käyttöön.
Viutilo on minullakin käytössä, mutta turkulaiset eivät ymmärrä.
En tiedä, onko tämä tullut puheeseeni kainuulaisilta vai karjalaisilta sukulaisilta. Käytän sitä yhtenään, mutta yksikään kaveri ei vielä ole tajunnut, mitä se tarkoittaa.
Myöskään sanaa "siukku" eivät kaikki ymmärrä, mikä on kyllä aivan käsittämätöntä.
"läikyttää" on lähellä mutta ei ihan sama asia.
Pillaaminen on niin kätevä sana, että Turkuun muutettuani olen ottanut sen käyttöön.
t.#18