Lue keskustelun säännöt.
Käyttämäsi murresana, jota muut eivät ole meinanneet ymmärtää?
18.10.2010 |
Mulle oli uusi juttu, että tuffa-sanaa käytetään vain hyvin pienellä alueella. Kun Helsinkiläis-sukulaisilleni kerroin tuffastani, ne ei tajunneet yhtään mitä tarkoitin, edes asiayhteydestä.
Eikä ne tienneet myöskään, mikä on linkkari. Katsoivat vaan kieroon, kun kysyin mitä linkkari maksaa.
Kommentit (191)
Mulle opetettiin jo kaheksakyt luvulla koulussa helsingissä ettei koskaan pidä käyttää sanaa ketä kuka sanan sijasta.Meidän englannin opettaja sanoi suoraan et se on mustalaisten kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle opetettiin jo kaheksakyt luvulla koulussa helsingissä ettei koskaan pidä käyttää sanaa ketä kuka sanan sijasta.Meidän englannin opettaja sanoi suoraan et se on mustalaisten kieltä.
käytetään esim. Porin ja Vaasan seudulla. Opettaja tais vähän vetää mutkia suoriksi.
on laastari. Varpustaa on seistä varpailla, eikä jahdata varpusia.
Se on yleisesti käytössä Länsi-Suomessa.
on linkkari, ei suinkaan mikään linkakri...
mitä tarkoittaa "puokkiin" eli työkaveri sano että laita se pitsa puokkiin. Ihmettelin mielessäni että mihin helvettiin tää pitää laittaa. Kysyin lopulta että mihin tää laitetaan? Et mikä se puokki on?
tietty, puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pulttu: housujen lahje
Julppi: housujen vetoketju, sepalus
Hantuuki: pyyhe
kudinvarras: puikko (siis neulontapuikot)
kooli: pesuvati
punkka: lasten kylpyamme
polttajainen: nokkonen
pössö: yksinkertainen, tyhmä
puolijauhoinen: hullu
väkitukko: hankala (ihmisestä)
räivä: tottelematon (lähinnä lapsesta)
joppari: pyörän "takaistuin", siis ritsa jossain muualla
porukat: omat vanhemmat
kollo: tyhmä
oukahtaa: kauhistua, hämmästyä
hounauttaa: houkutella, kannustaa osallistumaan johonkin tai tulemaan mukaan "Yritä ny hounauttaa sitä miestäs että lähäretähän koko sakki lauvantaana tansseihi".
rimpsalla: olla viihteellä, bilettämässä
pöhönässä: kännissä
tanttu: mekko
köppääne: mitätön, turha (asiasta, kommentista)
jne...
Näitä riittäisi.
mutta meillä on aina käytetty... väärinkäsityksiä syntyy aina sanasta "impata".
Eli siis imuroida imurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aina tokka kläppiä, läppiä, penikoita tai sikiöitä. Ja lapsukaisistahan on siis kyse täällä Tornionjokilaaksossa.
"Kooli ja nappu"
Meillä päin nappo.
pulttu=lahje
"Minua ja äitiä on hämmentänyt isänäidin "sallaa"
Salla on meillä päin rosolli.
"käyvänsä yhtäkkiä kaupassa. Ihankuin olisi ihan yllättäin päättänyt saada tarpeen lähteä ostoksille."
Mä käytän usein tuota :D
"Helluista (=söpöä) tapaa ainakin Vaasassa, muualla ei tunnuta tietävän koko sanaa. "
Helluunen meillä päin, eli lähes sama. Vaasassa on sitten tuollainen kirjakielinen versio :D
Aiemmin esille tulleet "laatta", "kemma" ja "daiju" ovat kaikki tuttuja, mutta väittäisin että nuo eivät ole mitään "alkuperäistä" murretta. Itse muistan hyvin, kun nämä sanat lanseerattiin joskus 90-luvulla :) Ja daiju-sanan taisin ekan kerran kuulla helsinkiläisiltä.
"Poikaystäväkokelas sano ekan kerran kun ei jaksanut lähteä kauppaan
En mie kehtaa lähtöö
Ja mietin ittekseni että mikä hävettää tai nolottaa."
:D Etelä-Pohjanmaallakin käytetään kehtaamista tuossa merkityksessä. Ymmärrän komiikan, jos ei ole tottunut kuulemaan noin käytettynä :D
"Eli "mää vähän mulasin" tarkoittaa että jää petti alta ja vähän kastui.
Mulkkaaminen tarkoittaa mulkoilua/kyttäämistä/ sitä ku katotaan pahasti."
Tuosta samaa mieltä.
Mitähän sanoja sitä tulisi mieleen....
Flataanen = vähän niin kuin köppäänen, mutta ehkä merkitys hiukan lähempänä sanaa lattea, mitäänsanomaton.
Ottaa joku/jokin "joukkohon" = ottaa mukaan ("Otetaan tuo viltti joukkohon").
Asuulla = temppuilla, "häslätä". Esim koheltavalle lapselle voi sanoa "älä ny asuule siinä".
Juakales = velmu, ovela ("Tuo meirän koira on niin juakales notta se käy salaa naapuris".)
Kokki = ullakko, yläkerta
Nätty = kätevä ("Sun on sitte nätty mennä tuata oikopolokua kotia.")
Rötkäles = isokokoinen ("Tua teirän kissinpentuhan on jo aika rötkäles.")
Teherä tinkiä = härnätä, kiusata ("Älä ny tee tinkiä siskoolles".)
Asialtaanen = hyvä, käyttökelpoinen, varteenotettava. Esim. "aiva asialtaasen kämpän ootta löytäny".
Hairata = tarrata kiinni ("No nyt tuo lokki hairas mun pulttuhun kiinni.")
Riski = voimakas ("Kyllä siinon riski miäs.")