Kirkko aikoo säästää lasten päiväkerhoista ja äiti-lapsikerhoista

Yleishallinto taas huolehtii vaikka siitä, että rippikoululaisten laskutus toimii oikein eli viikon ruuasta maksetaan 40 e eikä esim 140 e

Uskoisin, että rippikoululaisten vanhemmat kyllä pitävät huolen, etteivät maksa 140 euroa ruoasta...

palstalla kirkkoon kuulumattomat märisee siitä mitä kirkko rahoillaan tekee. pitäsitte turpanne kiinni älkääkö sekaantuko asioihin jotka ei teille kuulu.



ja ihan varmasti ei yhtrisöveroista kustanneta kaikkia kirkoille kuuluvia kiinteistöjä... hei miettikää vähä ja se naama umpeen jos ette kirkkoon kuulu!!!!!!!!!!!

kirkon parisuhdeneuvojalle kun mies käy vieraissa.

joka sisältää diakonian, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon, työpaikka- ja oppilaitostyötekijät jne, on sellaista, jota ei voi saada yhteiskunnalta muualta. Diakoniatyö auttaa silloin kun kaikki yhteiskunnan tuet on jo haettu, mutta silti on väliinputoaja. Ensin kaikkien pitääkin hakea toimeentulotukea, Kelan etuuksia jne, kirkko auttaa vain väliaikaisessa hätätilanteessa jota kunnat ja valtiot eivät voi tehdä, koska se on harkinnanvaraista eikä lakisääteistä.

Ilman perheneuvontaa avioeroja olisi enemmän tai ainakin niiden laatu olisi raadollisempaa.

Leskien henkistä huoltoa ei hoida mikään muu instanssi kuin seurakunnan sururyhmät ja henkilökohtaiset keskustelut. Ei myöskään muita ihmiselämän ns normaaleja kriisejä, joissa ei ole pohjalla psykiatrinen sairaus tai päihteet. Kirkon sielunhoitotyö on ainutlaatuista. Jos se lopetetaan resurssien puutteessa, se tulee näkymään. Diakonian vastaanotoilla käy niin paljon ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ja todella tarpeeseensa. Jos se lopetetaan, se on yksi väylä ihmisarvon polkemiseen ja epäinhimilliseen ihmisten hylkäämiseen hädän hetkellä. Ja se loppuu, jos ei ole varaa palkata työntekijöitä

palstalla kirkkoon kuulumattomat märisee siitä mitä kirkko rahoillaan tekee. pitäsitte turpanne kiinni älkääkö sekaantuko asioihin jotka ei teille kuulu.

Mietipä, mistä ne kirkon rahat on aikojen kuluessa tulleet...

Kirkollisverotulot laskevat, kun ihmiset eroavat sankoin joukoin kirkosta. Kirkko suunnittelee kohdistavansa tarpeelliset säästöt lapsi- ja nuorisotyöhön.

"Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen sanoo, että seurakuntien kirkollisveromenetykset näkyvät esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyössä. Häkkinen laskee, että seurakunnat menettäisivät eroamisten takia vuodessa 1,5 - 2 miljoonan euron kirkollisverot.

- Käytännössä niukkenevat toimintaedellytykset ovat pois lasten päiväkerhoista, äiti-lapsikerhoista, diakoniatyöstä perheneuvonnasta ja monesta muusta konkreettisesta käytännön toiminnasta, Häkkinen lisää."

Totta kai on pakko säästää sieltä, mikä on se suurin menoerä, ja se suurin erä on lapsi- ja nuorisotyö. Ne kiinteistöjen hoitokulut on yksi kärpäsen paska, niistä säästäminen on ihan turhanpäiväistä näpertelyä. Jos lapsi ja nuorisötyöhön menee 32% kirkon budjetista, ja kiinteistökuluihin 1%, niin kummastahan närkästyneen av-mamman mielestä on ylipäätään mahdollista säästää?

Kyllä kaikki tietää että ekana otetaan siitä mistä voidaan säästää: esim. maksullisiksi lapsien kerhot jos ei kirkkoon kuulu.



Mitä vaikeaa tässä on tajuta!?

Mitä se teitä ihmiset hetkauttaa kun ette kerran halua kuulua toimintaan niin ette halua. Ja kamala poru sitten?

Todella itsekästä!



Meillä lapset käy seurakunnantoiminnassa, kuulutaan kirkkoon ja juuri lapsi- ja nuorisotoimi on asia jota pidän hyvänä, toki myös vanhus- ja vammaistyö!



Ei toimintaa lopeteta, sitä supistetaan, materiaali maksaa, työntekijät ja tilojen käyttö maksaa kaikki. Ilmaisenako kaikki pitää tarjota?

Eikö kunnat voisi ottaa enemmän vastuuta lapsi- ja nuorisotoiminnasta? Onhan se hassua, että toiminta on nyt "ulkoistettu" uskonnolliselle taholle.

Kirkko voisi keskittyä perustyöhönsä eli sanan julistamiseen. Täällähän on kommentoitu, ettei päiväkerhoissa ole juuri mitään uskonnollista. Siirretään kaikki lapsi- ja nuorisotoiminta kunnille. Kunnat palkkaavat kirkon työttömiksi jääneet työntekijät kerhojen vetäjiksi. Kerhoista tulee uskonnollisesti puolueettomia. Kunnallisveroa voidaan nostaa hiukan, että saadaan kulut katettua. Ihmisillä on varaa hieman korkeampaan veroprosenttiin, koska heidän ei tarvitse maksaa kirkollisveroa.

tuo summa, mikä mainitaan paikallisseurakunnille, on juuri sitä rahaa, mikä ensisijaisesti jakautuu diakonian ja lapsi- ja nuorisotyön kesken suurelta osin, se, että nämä työalat mainitaan tässä myös erikseen tarkoittaa sitä, että tuota työtä tehdään useammalla tasolla, eli yhtymätasolla sekä paikallisella tasolla. Näin ollen lapsi- ja nuorisotyön sekä diakoniatyön todellista kuluerää ei tästä tilastosta pysty suoraan näkemään, mutta sen voi jo heti nähdä, että ne ovat suurimmat kirkon toiminnalliset raha-reijät

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien verotulot olivat vuonna 2006 yhteensä 872 miljoonaa euroa, josta kirkollisveron osuus oli 763 miljoonaa euroa.

Yhteisöverojen osuus seurakuntien verotuloista oli 109 miljoonaa euroa. Seurakunnat saivat kirkollisveroa keskimäärin 175 euroa jäsentä kohti.[4]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 2007 talousarvion mukaan jäsen maksaa vuodessa kirkollisveroa keskimäärin 198 euroa. Se jakaantuu seuraavasti seurakuntien eri toimintamuotojen kesken:[5]

Paikallisseurakunnat 58 €

Kiinteistötoimi 34 €

Yhteinen nuorisotyö 27 €

Yleishallinto 17 €

Diakonia ja yhteiskuntavastuu 15 €

Yhteinen lapsityö 14 €

Hautaustoimi 12 €

Viestintä 8 €

Lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu 6 €

Perheneuvonta 3 €

Sairaalasielunhoito 3 €

Työttömien palkkaaminen vaikkapa iltapäiväkerhoon ohjaajaksi on kaunis ajatus mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Ammattitaitoisia ja koulutettuja TYÖTTÖMIÄ ihmisiä on kuta kuinkin mahdoton löytää esim. lastenohjaajiksi seurakuntiin tai järjestön iltapäiväkerhonohjaajaksi. Syykin on melko selvä; palkka on huono ja heille on kovasti kysyntää mm. päivähoidon puolella. Työttömien työllistämisestä voin omalla kokemuksellani kertoa; että yhtään "helmeä" ei ole sieltä tullut vastaan vaan päinvastoin mitä kummallisempaa sakkia. Työvoimatoimistoon olen turvautunut akuutin työntekijäpulan iskiessä; esim. jos joku irtisanoutuu yllättäen tai jää määrittämättömän pituiselle sairaslomalle. Esimerkiksi yksi tyyppi oli periaatteessa muuten ihan ok, mutta ulkoilujen aikana seisoi terassilla "katselemassa" (lue: tupakalla) eikä voinut mennä pihalle koska polvi ei kuulemma kestänyt portaissa kulkemista (kaksi askelmaa terassilta pihalle...); töihin tullessa ja sieltä lähtiessä ei polvi onneksi vaivannut. Toinen taas oli harva se päivä poissa, kun kissa oli kipeä (kyllä; ilmoitti ihan tekstiviestillä, että kissa on kipeä eli ei pääse töihin) ja kolmannen lapsi oli vähän väliä sairaana; muutaman viikon kulutta tosin selvisi ettei hänellä ollut lainkaan lapsia... Minä en enää yhtään ihmettele, että jotkut ihmiset ovat vuosikausia ilman töitä... Koska rekrytoin ammattini puolesta työntekijöitä, niin monenlaisia työnhakijoita on tullut vastaan ja oikeasti hyvistä tyypeistä on kova pula.



Seurakuntiin lapsi- ja nuorisotyöhön palkattavien henkilöiden on toimitettava rikosrekisteriote eli siltä osin työntekijät ainakin "tarkistetaan". Mutta kuka valvoo millaista väkeä otetaan vaikka järjestön tms. järjestämään iltapäiväkerhoon töihin tai "harjoittelemaan"? Minusta on jotenkin kummallista luoda sellaista mielikuvaa, että lapset ovat muualla paremmassa "turvassa" kuin seurakunnan kerhoissa. Eikö sillä oikeasti ole väliä, että kerhoa vetää ammatti- ja ensiaputaitoinen ohjaaja, toiminnan sisältö on monipuolista, lapsiryhmän koko on suositusten mukainen ja kerhotila on turvallinen (ja sille on laadittu oma turvallisuussuunnitelma)? Eiväthän kaikki seurakunnan kerhot tietenkään täydellisiä ole - vaikka nämä em. toteutuvatkin ainakin kaikissa meidän kerhoissa - ja ihmisethän niitäkin ovat vetämässä. Mutta tuntuu turhauttavalta ettei kaikelle vaivannäölle ja ohjaajien työpanokselle anneta lainkaan arvoa; varsinkaan jos ihmisten mielestä saman asian ajaa joku työkkäristä palkattu henkilö, jonka koulutus on parhaimmillaankin vain vähän sinne päin ja jota ei homma voisi vähempää kiinnostaa?? Vai ovatko seurakunnan kerhot ainoita, joita voi kritisoida?? Tuskin kukaan voi väittää, että kaikkien muiden mahdollisten tahojen järjestämä kerhotoiminta olisi virheetöntä ja täydellistä...



Harva ymmärtää oikeasti, kuinka työlästä on pistää esim. iltapäiväkerhotoimintaa pystyyn; pitää etsiä sopivat tilat, rekrytoida työntekijät, hankkia tarvikkeet, valita kerhoon otettava lapset (ja päivittää lapsilistaa jatkuvasti), suunnitella ruokahuolto, kouluttaa henkilökuntaa, huolehtia laskutuksesta ja palkoista (+ niihin liittyvistä maksuista), etsiä jatkuvasti sijaisia (ja maksaa palkkioita), anoa rahallista tukea mm. kunnalta ja huolehtia, että toiminta täyttää kaikki annetut kriteerit (yleensä kunnalta/valtiolta saa tukea vain tiettyjen ehtojen täyttyessä). Eli seurakunnankin lapsityössä tehdään paljon sellaista työtä mikä ei näy mutta joka on tärkeää esim. toiminnan turvallisuuden kannalta.



En tiedä missä päin Suomea nro 66 mahtaa vaikuttaa mutta voin kertoa, että täällä pk-seudulla koulut ovat paikoitellen hyvinkin kovassa käytössä. Salivuoroja saatetaan jakaa jo klo 16 alkaen, että kaikki halukkaat saavat salivuoron (meidän lähikoulun arki-iltojen viimeinen salivuoro on klo 21-22). Ja iltapäiväkerho ei pysty toimimaan koulun tiloissa ellei sille ole osoittaa omaa tilaa; opettajat eivät halua luokkiinsa kerholaisia "sotkemaan" tuntien jälkeen ja monet luokat ovat joka tapauksessa opetukseen varattuja klo 14-15 asti (iltapäiväkerho tarve alkaa viimeistään klo 12). Muualta tilojen vuokraaminen voi tulla liian kalliiksi; varsinkin jos kyseessä on yksityinen palveluntarjoaja.

kommentoin sen verran, että ainakin täällä (iso kaupunki Suomessa) on paljon AMMATTITAITOISIA työttömiä! Vakipaikkaa on vaikea saada, ja moni vaihtaa satunnaiset pätkätyöt esim. vuoden pestiin vaikka saisi "vain" työkkärin rahaa.



Ja kunnilla on PALJON muitakin tiloja kun koulut, eli tilat eivät ole ongelma. JOS halutaan, kaikki on järjestettävissä!

... eikös ne nyt ole kirkostaeroajienkin mielestä aivan turhia. Tommosia tehdään.



Ethän säkään halua maksaa semmoisten kunnossapidosta. Ei kirkolla ole mitään arvoa, ei mitään tehtävää, siitä ei ole mitään hyötyä.



Näinhän nämä ateistit perustelee.



Vaikka. Koko meidän kulttuuri ja historia on kirkon perinteen päälle syntynyt. Kristinusko vanhanaikaisine hapatuksineen on vaikuttanut täällä käytännössä kaikkeen ja juurikin sen takia asumme yhdessä maailman parhaista maista (ihan tavallista ihmistä kun ajatellaan).

Kirkko ei saa käyttää sijaisia, melkoista touhua. Sitten käytetään vapaaehtoisia ja kuljetaan monessa srknnussa tekemättä mitään kunnolla. Mikä kirkosta on tullut. Muutaman ihmisen oma performanssi ilmeisesti. Elävyya kadoksissa jo kauan.

Kirkolla on rikas omaisuus vaan ei raaski luopua toki. Ja kalliit palkat osalla. Missä on se kristillinen lähimmäisenrakkaus. Ja jakaminen ;)

Veronmaksajien poislähtö kliketiklik eroa kirkosta sivut kiittää. Ja sulkutilat muutoinkin kuin koronasta yhteisöllisyys o n kuollutta ja seurakunnat pönöttyneitä turhista virkatädeistä.

Väestödynamiikka ennustaa kirkolle huonoa kohtaloa.

Suurin osa kirkkoon sitoutuneista kuulu suuriin ikäluokkiin, joiden ensimmäinen luonnollinen poistuma-aalto on jo alkanut. Kuolleet - kastetut tekee jo lähes 1000 henkeä kuukaudessa. Tämä tulee nousemaan tuhansiin per kk lähivuosina.

Taas ne jotka ovat maallistuneimpia ja eroavat kirkosta, ovat työssäkäyviä ja perheen perustaiässä olevia.

Kun nämä eroavat, he erottavat kirkosta myös lapsensa.

Eli kirkko ei saa rahaa työssäkäyviltä, eikä eläkeläisltä (suuret ikäluokat). Nuoret ovat yhä maallistuneempia. Nekin, jotka ovat uskonnollisia ovat sitä niin että heistä kirkko on liian maallistunut.

Näin vaan menee. Kirkosta on niin paljon erottu, että EI SEURAKUNNALLA OLE VARAA juuri mihinkään kerhoihin ! Jostain on aloitettava säästäminen.

Kirkolla ei ole varaa , niin ei ole. Tämä seuraa kun erotaan kirkosta.

Kyllä kirkon merkitystä on hyvä silloin , kun jotain halutaan SIELTÄ PÄIN. Mutta ei olla valmiita tukemaan palveluita. Mielestäni jos ei kuulu kirkkoon, pitää olla poissa kaikista seurakunnan palveluista

Elämä on valintoja.