Jos saisit valita... sektio vai alatiesynnytys?
Kommentit (71)
Alatie!
Onneksi olen kaikki kolme saanut puskea alakautta, sektio on kokemus jonka mielellään jätän kokematta!
Ensimmäinen tuli suunnitellulla sektiolla, koska halusin niin. Erittäin miellyttävä ja leppoisa kokemus. Samana iltana olin jaloillani ja hoidin vauvaa. Haava parani viikossa. Jos toinen lapsi tulee, niin se on sektio ehdottomasti. Arpi on siisti, eikä ole alapäässä moitetta. Ystävien pieleen menneet alatiesynnytykset eivät houkuttele kokeilemaan.
ehdottomasti -kätilö
t: toinen kätilö
toki se sattui paljon mutta siitä toipui muutamassa tunnissa ja onhan se vauvallekkin parempi.
ja onneksi olenkin saanut jo synnyttaa normaalisti 3 kertaa... Pelkaan keisarinleikkausta kuin ruttoa, siina on ison leikkauksen riskit.
molemmat tavat koettu ja section jälkeen ei mitään ongelmaa, haava parani nopeasti.
Alatien jälkeen ongelmat alkoivat; repesin, 10 tikkiä, virtsankarkailu ja peräpukamat.
Lisäksi alkoivat järkyttävän runsaat ja kivuliaat menkat enkä minä siteiden inhoaja voi käyttää enää tamponia enkä kuukuppia kun eivät pidä mitään ja melkeinpä valuvat itsestään pois. Näistä johtuen alatie synnytykseen loppui uintiharrastukseni ja sitä kautta osittainen toimeentulonikin. Niin ja seksinautinnotkin hävis.
Mitkään alapääjumpat, kierrukka yms. eivät ole auttaneet. Vaivaa on nyt jatkunut 3 vuotta. Ei kyllä kiva yhtään, joten todellakin section haluaisin ja sitä suosittelen muillekin. Arpeni vatsassa on paljon pienempi vaiva ja haitta kuin nämä jatkuvat alapääongelmat.
ja alateitse toivon kyllä saavani jatkossakin synnyttää, jos meille lisää lapsia siunaantuu.
Olen 3 krt alateitse synnyttänyt, sektio pelottaisi paljon enemmän.
Tosin ei ollut rasti ruutuun systeemiä vaan lääkäri ihan kysyi kumminko rouva haluaa.
Olen 3 krt alateitse synnyttänyt, sektio pelottaisi paljon enemmän.
Vaikka oli kovat kivut, niin ainakin oli luonnollista. Jotenkin tulee mieleen, että jotkut bimbot pelkäävät, että häpyhuulet tai alapää revähtää. Miksi silloin tehdä edes lapsia? Kannattaa varmaan unohtaa asia kokonaan tai adoptoida, jos kykenee rakastamaan muita kuin itseään?
ja onneksi olen saanutkin ensimmäisen sektion jälkeen kaksi alatiesynnytystä. Kipulääkitys on kaikissa ollut kohdallaan, mutta alatiesynnyksestä toipuu nopeammin.
Kaikista pahin olisi että molemmat, olen kuullut näistä että ensin yritetään alateitse vuorokauden ja päädytään sektioon. Silloin pyytäisin tietenkin sektiota jos epäilyttäisi mahtuuko vauva.
Vaikka oli kovat kivut, niin ainakin oli luonnollista.
kokeneena ja siitä 7 päivässä toipuneena en missään nimessä halua muuta kuin alatiesynnytyksen. Olen nähnyt aivan liikaa ystävien tulehtuneita sektiohaavoja. Ajatuskin sektiosta pelottaa niin paljon, että se vaihtoehto vain äärimmäisessä hädässä.
Molemmat kokeneena, sektiohaavan paraneminen kesti pitkään, maito ei noussut niin hyvin kuin alatiesynnytyksen jälkeen, vauvaa en nähnyt kunnolla useampaan tuntiin, kun kesti pitkään puudutuksen häviäminen (ensin en meinannut puutua millään:)
Sektio oli niin kliininen toimenpide, väkeä oli kuin pipoa siellä leikkaussalissa ja minä vain makailin toimettomana siinä leikeltävänä.Siis suunniteltu sektio kyseessä, vauva oli perätilassa
toipui nopeammin sektiosta kuin alatiesynnytyksestä. Itselläni myös takana helppo sektio, joten ei ole siitä pahaa sanottavaa.
Toivuin nopeasti molemmista - tai siis yhdestä sektiosta ja kahdesta alatiesynnytyksestä. Oli kuitenkin eri asia saada vauva heti rinnalle kuin kärvistellä heräämössä tajuamatta, että nysse joku on sit syntynyt. Sektiovauva tuntui vieraalta, ja kamalan omgelmaista meillä sitten olikin yhteiselo;-o.
Takana kaksi alatiesynnytystä ja kolme sektiota. Alatiesynnytys ehdottomasti parempi kokemus.
Mutta enpä saa valita :), synnytykseni olivat 3. lapsesta lähtien sektioita, eikä alatiesynnytys ollut vaihtoehto. Olisi ollut liian iso riski niin lapselle kuin minullekin.
Molemmat kokeneena, sektiohaavan paraneminen kesti pitkään, maito ei noussut niin hyvin kuin alatiesynnytyksen jälkeen, vauvaa en nähnyt kunnolla useampaan tuntiin, kun kesti pitkään puudutuksen häviäminen (ensin en meinannut puutua millään:) Sektio oli niin kliininen toimenpide, väkeä oli kuin pipoa siellä leikkaussalissa ja minä vain makailin toimettomana siinä leikeltävänä.Siis suunniteltu sektio kyseessä, vauva oli perätilassa
Sektio sujui loistavasti, paranin hyvin, imetin 2 h leikkauksesta, maito nousi about heti, itse olin jalkeilla samana päivänä.
Mieheni hemmotteli minua 3 pvää sairaalan perhehuoneessa. Maailman parhaita hetkiä elämässäni!
Molemmat olen kokenut. Ensimmäinen päättyi kiirelliseen sektioon, kun synnytys oli kestänyt 30 tuntia. Toipuminen kesti noin 2 viikkoa.
Toinen synnytys alatiesynnytys, mutta sekin päättyi imukuppisynnytykseen. 1.5 tuntia ponnistettuani päädyttiin imukuppisynnytykseen. Toipuminen pitkä ja työläs, uhkasivat jopa alapään korjausleikkauksella, onneksi siltä vältyttiin. Toipuminen kesti reilu 5 kuukautta