Plussanneet PCO-plikat pinoon!
Mitäpä sitä kuuluu itse kullekin ja kuinka on matkanteko plussanneena tähän asti sujunut? Ajattelin alkaa huhuilemaan, kun tuntuu ettei vanhoja tuttuja hoksaa enää mistään palstalta.
Meillä mennään jo rv 30+4 ja voidaan paksusti. Raskaus on sujunut kaikenkaikkiaan oikein hyvin. Alkuun oli sellaista jatkuvaa pahaa oloa ja ällötystä mutta se loppui joskus rv 12 paikkeilla. Sitten melko pian tulikin kuvioihin närästys, jotan on jatkunut oikein kiitettävästi tähän päivään ja varmaan loppuun saakka.
Mulla todettiin myös raskausajan diabetes ja olen insuliinihoidolla ollut jo kesäkuusta lähtien. Rutiinillahan tuo alkaa jo sujumaan ja äitipolilla saan juosta ultrattavana (ihan kivaa) ja syynättävänä ihan parin viikon välein.
Rakenneultrassa meille selvisi, että pienen pientä mutta tomeraa tyttöä odotellaan meille joulukuun alussa syntyväksi. Synnytystä en osaa pelätä, vaan yritän kykyjeni mukaan pärjätä siitä luomukonstein mutta en ole suunnitellut sen tarkemmin ja kipulääkityksenkin hyväksyn jos sellainen katsotaan aiheelliseksi.
Muuten on ihanaa, kun nämä ilmat viilenevät. Tuntuu, että mulla on jatkuva keskuslämmitys ja sekin turhan kovilla kierroksilla kun kuuma on jatkuvasti.
Näin meillä. Kertokaahan plikat kuulumisianne!
-samo ja pikkuneiti pippuri
Kommentit (126)
HR: Oli varmaan ihanaa kuulla vaavelin sydänäänet!
Ronjoo: Ajatella kuinka lähellä H-hetkeä jo ootte ja säkin pääset vähän parempaan kuntoon samalla.
Tänään nähtiin sitten meidän pikkuinen. Mittaa oli 7,5mm ja rv ultran mukaan 6+5. Siellä se pikkuinen sydän sykki, voitte uskoa et olen ihan onnesta sekaisin! Sain jo neuvolakortin ja kuvat meidän vaavista et uskottava se nyt on!!! :D
(.) suoraan omaan napaan tällä kertaa. :) Nyt on ultrassa käyty ja siellä se pieni sydän läpätti kovaa vauhtia! Mitta noin 7mm, ei meinannut kaveri antaa mitata itseään, kun oli niin varjossa. Uskomaton tunne! En meinannut pystyä olemaan nauramatta. Mies oli luonnollisesti myös aivan onnesta soikeena. Nyt sitten odotellaan seuraavaa ultraa, jonne pääsen jo parin viikon päästä varmistelemaan kasvua.
Sweet, ihana kuulla, että myös teillä on kaikki hyvin! Nyt sitten edetään käpälä käpälässä näitä raskauksia. Onpas mukavaa!
Ronjoo: jännät paikat, jännät paikat! Tsemppiä!
t.onnesta sekaisin bisous
Kävin taas vaihteeksi täälläkin puolella lukemassa kuulumisianne... Onpa tosiaan jänniä paikkoja nyt vähän kaikilla, eri syistä vaan joka osoitteessa. :)
Tänne ei mitään uutta, kaikki ihan ok. Tosin tänään havahduin, että pitää pikaseen hakea vakuutus, jos sen meinaa ennen syntymää tälle naperolle saada... Oli vaan Pohjolassa huonontuneet nuo vakuutusehdot niin hirveesti, että joudutaan ottamaan varmaan jostain muualta... Pohjantähti on nyt todennäköisin vaihtoehto, mutta sinne tarvii siirtää myös kotivakuutus, eli en tiedä nyt ihan tarkkaan miten toimitaan...
Eilen just puhuttiin miehen kanssa kävelyllä, että ajattele, ei aikaakaan, kun meitä tallustelee tässä jo neljä... Aika hurja ajatus olla nelihenkisen perheen äiti! :) Varsinkin, kun välillä kun tuntee itsensä ihan keskenkasvuiseksi vielä...
Mä nautiskelen tästä ihanasta ajasta, kun vauva potkii vielä sellasia mukavia rummutuksia, eikä vielä ole mitään tuskallisia sisämustelmia päässyt tulemaan. Supisteluja on kyllä ihan hirveesti, jopa makuulla, mutta toivottavasti ei ole saanut mitään ikävää aikaseksi tuolla alapäässä...
Täältä tähän, lähden laittamaan itseäni ja pimua kyläilykuntoon...
Voikaa hyvin!
:)Katala ja Niitti rv25
Eikö ollutkin Bisous ihanan liikuttava hetki!
Meillä on vasta seuraava ultra niskapoimu et ei oo enää mitään ylimääräisiä ultria. Onko kukaan käynyt/miettinyt käydä 3D tai 4D ultrassa? Onhan se tosi kallis investointi mutta voisi olla ihanaa.
Kävin perjantaina siinä seulonta verikokeessa, mikä nyt olikaan nimeltään, hävis juur päästä. Mutta siis kuitenkin hoitaja soitti tänään ja ilmoitti että tulos 1/183 (norm. 1/250 tai korkeampi) antaa(?) mahdollisuuden lapsivesitutkimukseen. MUTTA, tässä tietysti on keskenmenon riski!!! Pieni, 0,5%, mutta kuitenkin ON!! Toisaalta tämä hoitaja taas sanoi, että kun hedelmöitys on aikaan saatu hormooneilla on hyvin suuri mahdollisuus positiiviseen tulokseen tällä. Siis, voi LUOJA, mitä tehdä??? Mennäkkö vai eikö? Entä jos en mene, mietinkö koko loppu raskauden mahdollisuutta dawn lapseen?? Entä jos menen ja jotain sattuu ja tulos olisi vielä normaali???
H-R joka on aivan sekaisin, murheissaan ja.....rv 15+1.....
Heippa kaikille!
Viime viikon keskiviikkona puoli yhdentoista maissa meille syntyi Piskuinen Prinsessa :) Leikkaus meni nopeasti ja mutkattomasti, ja sekä äiti että lapsi voivat erinomaisesti. Painoa pikkuisella oli 3030g ja pituutta 46cm, viikkojahan oli siis kasassa tasan 38. Neitokainen syö ja nukkuu kuin enkeli ja ainakin vanhempiensa mielestä on maaaailman suloisin pieni ihminen :))
Olemme täällä ihan onnesta soikeana!!!
(H-R):lle...
Vaikeita asioita olet joutunut punnitsemaan, yritän täällä olla kovasti virtuaalisesti henkisenä tukena! Mitä ikinä sitten päätätkin, päätös ei ole helppo. Ehkä tärkeintä on miettiä pystyisitkö elämään down-lapsen kanssa ja jos päätös on ehdoton ei niin sitten ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin tuo lapsivesipunktio. Tulehan kirjoittelemaan tänne kuulumisia mitä ikinä sitten päätättekin, käyn kurkkimassa mitä teille kuuluu.
Rauhallista Adventtiaikaa kaikille!!!!!
Sydämelliset onnittelut pikku prinsessasta! Ihanaa, että kaikki meni hyvin ja voitte molemmat mainiosti. NAUTI!
(H-R): voi kun osaisi olla avuksi, mutta nämä ovat tietysti aina kaikkien itse päätettävä. En tunne näitä arvoja tms. niin että osaisin sanoa mitään todennäköisyyksistä tai muistakaan. Yksi kaverini kävi lapsivesipunktiossa ja todella pelkäsi keskenmenoa. Kaikki meni kuitenkin oikein hyvin. Kai sitä tilannetta pitää lähteä purkamaan toisesta päästä eli kuten Ronjoo sanoi. Voimia teille tämän päätöksen tekemiseen ja täällä kuunnellaan mitä sitten ikinä päätättekin.
(.) masu voi hyvin, ainakaan mitään vuotoja tms. ei ole ollut. Ultraan pääsen taas ensi viikolla, joten sitä odotan todella paljon. Sitten nähdään miten pieni on ruvennut kasvamaan. Jotenkin olen ollut (itselleni ehkä hieman epätyypillisesti) aika rauhallinen ja luottavainen. Päivä kerrallaan.
rv 8+1 (vaikka todellisuudesssa varmaan vähän vähemmän)
JIHAA!!! O-N-N-E-A Ronjoo pikku prinsessan johdosta koko perheelle *halaa hurjasti* Voi, miten ihania uutisia. Hienoa, että kaikki meni hyvin ja prinsessa olut vanhemmilleen enkeli ja tietysti isosiskolle ja -veljelle=) Kaikkea hyvää Teille ja ihanaa vauva aikaa!!!
Kiitos Ronjoo ja Bisous tuestanne!! Sitä tarvitsen! Edelleen pähkäilen asian kanssa, mutta nyt taas jotenkin olen enemmän sen kannalla, että menemme koska jos tietäisimme että lapsi ei ole terve on asia mietitty niin, että keskeytämme raskauden. Vaikeita päätöksiä ja tiedän että jonkun karvat nousevat tästä, mutta päätös on vain meidän kahden, emmekä valitettavasti ole valmiita sitoutumaan sairaan lapsen hoitoon. Sillä siihen on sitouduttava loppuiäksi, sitä kun ei tiedä...
Mutta kiitos Teille! Päätös on tehtävä seuraavien tuntien aikana ja toimenpide on sitten jo huomenna ja sitten vain odotellaan.....
H-R rv 15+2
Minusta on tärkeintä, että mitä ikinä perusteita päätöksellenne onkin on se, että ne ovat sekä sinulle ja miehellesi selvät. Ei minusta ole itsekästä haluta tietää, että onhan tuleva lapsi terve, sitä vartenhan seulonnat ovat olemassa. Ja jos etukäteen jo tietää, ettei jaksaisi kantaa elinikäistä vastuuta sairaasta lapsesta on ehdottomasti parempi vaihtoehto selvittää asia etukäteen eikä niin, että sitten sairaan lapsen saatuaan siitä kärsii sitten kaikki, myös lapsi. Luulempa kyllä, että itsekin haluaisin tietää, jos minulle sanottaisiin, että riski on olemassa. Mutta muista sitten punktion jälkeen levätä paaaaljon!!! Ettei rupea turhaan supistelemaan, ja vältät turhia kurkotteluja ja raskaita kantamuksia! Pidän täällä kaikki sormet ja varpaat ristissä, että huoli osoittautuisi aiheettomaksi!!!
Olipas siinä pähkinä kerrakseen, mutta kun päätöksen vihdoin " nuijimme" oli helpotus suuri ja asialle piste laitettu. Ehdin tosiaan jo varaamaan ajan tutkimukseen tälle aamulle, mutta....Lapsettomuuslääkärimme soitti ja puhuimme pitkään. Ja kun oikein prosentteja aloimme pyörittelee, niin tämä verikokeen tulos 1/183 (norm. 1/250) sekä normaali 1,5mm niskaturvotus tulos sai aikaan prosentin, joka viittas siihen että on suurempi riski kohdallamme saada keskenmeno, kuin että lapsemme olisi down lapsi, joten...Asiaa puhelun jälkeen vielä puntaroin ja todellakin päätimme kuitenkin perua ajan ja unohtaa koko jupakan!! Näin tehtiin ja nyt jatketaan onnellista odotusta terveestä lapsesta ensi keväälle.
Kiitos vielä Teille Ronjoo ja Bisous, vertaistuki on ainakin minulle niin hurjan tärkeää ja antaa vahvistuksia omille ajatuksille.
Nyt siis nauttimaan aivan uskomattoman ihanasta talvi ilmasta ja mikä ihaninta ollaan jo JOULUKUUSSA=) Jihaa, ihanaa joulun aikaa kaikille, muistakaa nauttia ilman kiirettä ja stressiä, kun se joulu tulee taatusti ilman sitäkin=;)
Todella helpottunut H-R rv 15+3
Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin ja teillä on nyt sylissänne ihana tyttö! Onnea vielä kerran!
Sitten HR: Noi on aina tosi vaikeita päätöksiä mutta uskon, että teitte oikean päätöksen, kunhan molemmat olette samaa mieltä ja asiaa pähkäilleet monelta kantilta. Kuulostaa tosiaan, että riski on hyvin hyvin pieni, eikö np ollut kuitenkin ok? Norm. raskauksissahan ei katsota kuin se np. Varmasti se käy ajatuksissa myöhemminkin ja eihän koskaan voi olla täysin varma vauvan terveydestä vaikka raskausaikana tehtäisiin kaikki maailman testit. Toivon kuitenkin, että osaatte nauttia raskaudesta ja unohtaa koko jutun. Tiedän kuinka helppoa on neuvoa mutta omalla kohdalla asiat on aina niin pirun vaikeita... Tsemppiä!
No, mitäs teille kuuluupi ja kuinka raskautenne etenee?
Täällä ollaan ihan yhtäkkiä pullahdettu niin, jotta on turhaa enää vetää massua sisään, näkyy se=) Viikot menee niin, jotta ei huomaakaan. Mieli on jo niin kovasti joulussa ja eilen vietimme esikoisen 2 vuotis lastenkutsuja...ja huh,huh...olihan siinä menoa kun 9 alle 4 vuotiasta lasta päästeli meneee, mutta kaikilla näytti olevan kivaa ja se oli pääasia=)
Mutta täällä siis edetään ja odotellaan vielä viikon verran malttamattomana jälleen neuvolakäyntiä ja siellä sitten varataan aikaa myös rakenne ultraan.
Kivaa loppu viikkoa kaikille ja kirjoitelkaa kuulumisianne!
H-R rv 16+2
Joku ehkä muistaa mut PCO-plikkojen pinosta...oon joskus sinne muutaman rivin kirjoitellut, vaikkakin yleensä " pitkiksiin" tuolla vauvakuumeilupuolella. Pitkien kiertojen ja PCO:n kanssa käyty puolentoista vuoden taistelu ja vauvelin yritys on nyt sitten takanapäin! Plussasin itsenäisyyspäivänä!!!!! Eli raskaana ollaan!!! Ihan uskomattomalta vieläkin tuntuu! Oikeesti mua pelottaa, plussasta huolimatta, että jos en olekaan raskaana, hassulta varmaan kuulostaa. Mutta koko ajan yritän etsiä raskausoireita, ja niitä ei juuri ole. Rinnatkin tuntuu aristavilta vain joskus. Esim. tänään ne ei oikein tunnu. Eilen kyllä. Oon raskausviikko 6. alussa...kertokaa nyt onko normaalia, ettei ole oireita kunnolla tässä vaiheessa? Taustastani sen verran, että tämän vuoden alulla mulla tuli menkat kp 142 Divinan avulla, eli olivat silloin ihan hukassa! Sitten kokeiltiin myös clomeja, mutta eipä ne tehonnut. Kesän ajaksi sain gyneltä käskyn laihduttaa, enkä muuta. Onnistuin, 10 kg putosi! Syyskuussa sain metformiinilääkityksen. Kierrot olivat jo laihdutuksen myötä alkaneet normalisoitua. Ja seuraavassa kierrossa s-prog kokeen mukaan olin ovuloinut. Siitä innostuneena tilasin ovistestejä, ja ovisplussan sain tässä kierrossa 19.11. Viimeksi kiertoni oli 33 päivää pitkä, joten siitä laskien menkkani on nyt myöhässä viisi päivää. Kait tässä raskaana ollaan tosiaan...odotan vaan niin kovasti pahoinvointia yms. : )
ONNEA HURJASTI PLUSSASTA!!!! Ja toivotaan massuasukille kunnon tarrasukkia=)
On täysin normaalia, että mielessä liikkuu onko siellä sittenkään ketään, mutta odota kun pääset ekaan ultraan ja näät sen pienen mustan mötikän joka kiivaasti pompottelee, niin....Ja noista oireista, niin eipä ollut minullakaan esikoista odottaessa niin mitään, enkä haaleaa plussaa silloin edes noteeranut mutta raskaana oltiin=) Rinnat eivät koskaan ole mulla aristelleet, vaikka ne olivat tässäkin raskaudessa ne ensimmäiset joista aloin epäillä, että jospa sittenkin. Nimittäin ne turpoavat kyllä samantien, mutta eivät arista.
Mutta odottele rauhassa ja eihän kaikille tule juuri mitään oireita. Nauti nyt saamastasi plussasta ja voi oikein hyvin.
Kiva saada uutta porukkaa meidän plussanneiden joukkoon=)
Vielä kerran ONNEA=)
H-R rv 16+3
että plussa on pamahtanut Aconin tikkuun (pp9) la 26.11.2005 ja veritesti tehtiin pp 14 1.12.2005 (hcg yli 600).
Tämä oli 1. ivf:n 1.PAS ja yksi hurunenu-eskimo siirrettiin lääkkeelliseen kiertoon.
Enempää en uskalla tälle palstalle kirjoitella kun eka ultra on klinikalla vasta tammikuun ekalla vkolla (rv9+) jos sinne asti päästään.
Pelko keskenmenosta ja kaikesta muusta on ihan hirvittävä. Haluaisin kovasti nyt vaan hypätä joulun yli sinne tammikuulle ja saada tietää että onko siellä mahassa mikään elossa. Oireita tällä hetkellä armoton ja jatkuva palelu, alaselkäkin on kipeä???en tiedä pitäisikö nyt jo olla? ja tissit kipeät painettaessa (aina välillä)
T:Piippuli joka kovasti tahtoisi tälle puolelle mutta katsotan sitten tammikuussa uudelleen
ja se allekirjoitus pitäisi sit nyt tänään olla:
Piippuli rv5+3
Kaikki tänne vaan. Piippuli, ihan loistavaa!!! Tottakai sä tänne tulet, ei kysymystäkään. Ymmärrän, että huolestuttaa. Olin itse niin hermona ekassa ultrassa, että lääkäri sanoi mun verenpaineen olevan todella huolestuttava. Nyt sitten ei enää ollut :) Eli adrenaliini jylläsi ja kovaa. Mulla oli alussa sellainen olo, että jos tän sanoo ääneen, niin se katoaa johonkin. Lievää taikauskoa siis. Mutta älyttömästi onnea nyt jo!!!
Veera, kiva että löysit tänne pinoon. Tervetuloa vaan. Tuttua toi rintojen arastelun tarkkailu. Mä sain yksi yö hirveän itkukohtauksen, kun rinnat ei ollutkaan enää yhtään arat. Eli se vaihtelee paljon, älä huoli. Ja alaselkä mulla myös jomottaa välillä (vähän kun joskus menkkojen aikaan). Ja alavatsaa vihloo myös ja menkkajomottaa (kohdun kasvua ymmärtääkseni). Ei huolta siis.
H-R, mä niin haluisin jo et tää vatsa tulis ulos. Oon niin kauan haaveillut vauvamasusta. Vähän jo puristaa housut, mutta turvotusta taitaa olla. Oikein säpsähdin noita sun viikkoja, aattele jo miten pitkällä meet. Ihan mahtavaa. Pian oot puolivälissä raskautta.
(.) pääsin käymään toisessa ultrassa. Siellä se pieni köllötteli, vastasi hyvin viikkoja (ekassa ultrassa ei saatu kunnon mittoja). Ainoastaan jäin miettimään, että pitäisikö sen vaavin jo ahkerammin liikkua tässä vaiheessa. Se vaan vähän päätä nyökytteli ja heilutti kättä. Mä olin jotenkin aatellu, että se siellä jo viipottaa menemään. Niin, että kyllä sitä nyt voi itselleen ihan mistä vaan kehittää tätä stressin poikasta :)
En varmaan pääse vähään aikaan linjoille. Joten mukavaa joulun odotusta.
bisous rv9+3
Piippuli...IHANAA! Ihan tässä tulee jo tippa silmään, Onnea!!!!
Meidän kahden viikon ikäisellä kullanmurulla oli eilen laskettu aika :) Tällä rintamalla kaikki hyvin ja jos pikkuinen jatkaa samaan malliin = helppo tapaus, niin tässähän iskee kohta taas vauvakuume ;) Hui!
Kiitokset Bisous ja (H-R) vinkeistä, taidampa kokeilla jahka sairaalasta kotiudun, nam :) Jos muuten (H-R) tykkäät rommileivonnaisista minulla on jossain yhden kakun resepti, joka vie kielen mennessään, taidampa laittaa sen tänne sinne joku päivä houkuttimeksi ;)
Täällä aletaan olla ihan valmiita...kaikin puolin! Vaari on viikonlopulla entisöinyt minun vanhaa pinnasänkyä ja itse kipaisin Prismaan hakemaan piskuruisia vaippoja ja muuta tarpeellista. Vaatteet laitoin jo viikolla ja vaunut hankittiin jo jokinaikaa sitten, että tavarat alkavat olla odottamassa. Itse odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen tästä närästyksestä eroon. Eilen erehdyin juomaan janooni lasin vettä juuri ennen nukkumaanmenoa ja sitten sainkin olla puoliyötä ylhäällä kun närästi niin perusteellisesti :( Toinen myös on tietenkin se, että alkaa taas happi kulkea vapaammin, viimeksi taas maanantaina kontrollissa tuplattiin astmalääkitys ja seuraavaksi jos arvot vielä tippuu onkin sitten edessä tablettilääkitys. Toivottavasti ei kun kohta saa taas keuhkoille lisää tilaa :)
Oikeastaan vasta nyt on alkanut mietityttämään kumpikohan meille tulee...ei oikein ole ollut aikaa miettiä aikaisemmin, emmekä kyllä ole edes halunneet tietää. Mutta nyt kun tuo tapaaminen on jo niin lähellä niin nyt on sitten alkanut vähän jännittämään!
Meillä kymmenen astetta pakkasta ja ulkona kiitettävän valkoistakin...jospa se joulu siellä tulee!