DeMoms -Demissä tavanneet nuoret äidit ja kuumeilijat!
Tämä keskustelu on siis Demi-lehden keskustelupalstalla tavanneille nuorille äideille ja kuumeilijoille. Keskustelu ei kuitenkaan ole suljettu, joten jos puheenaiheemme kiinnostavat, liity toki joukkoon ja kerro mielipiteesi :)
Kommentit (746)
Kivaa kun en oo ainoo jolla ei oo lapsen teon suhteen ihan selvät sävelet.
Itse hiukan säikähdin ajatuksiani ja sitten tuli kaikkia " olisinko sittenkään hyvä äiti kun näin epäröin" -ajatusksia! Mutta uskon että kaikille naisille (tai ainakin suurimmalle osalle) tulee tuollaisia ajatuksia jossain vaiheessa:) (Tai näin ainakin uskottelen ittelleni:))
Täytyy toivoo, että nää fiilikset säilyy seuraavaan mahdolliseen epäonnistumiseen, niin ei tartte koko maailman kaatua jos tuliski vaan yksi viiva:)
Miten sitten kun tulette/ olette raskaana niin sanotteko :" Me ollaan raskaana" vai :" Minä olen raskaana"
Muista, että joskus tuli demissä kamalat soda siitä kun sanoin että
:" Me yritämme saada lasta ja sitten kun me olemme raskaana..."
Joten miten te asian ilmaisette=)
Olipa aika väsymyksen tuottamaa teksiä:D
mutta mä varmaan käyttäisin joko muotoa " olen raskaana" tai kiertoilmaisua kuten " meille tulee vauva" .
muta nyt oli pakko tulla siirtämään rahaa mun tilille, kun käytiin eileen pizzalla kaverinkanssa ja rupes hirvittämään, että tili menee miinukselle.
meidän poika oli 3530g ja 47,5cm pitkä kun syntyi, tuuhee tumma tukka(joka lähti aika nopeesti):( ruskeet silmät niinku mulla, ja pitkät tummat ripset. nyt meinaa hiukset olla takatukka mallia:) vieläkin on tosi tummat silmät ja ruskeet hiukset, mutta hiukset on kyllä vaalentunu siitä mitä ne oli syntymän jälkeen.
toivottavasti tytölläkin on yhtä tummat silmät ja pitkät ripset jos tyttö tulee:) mä voisin koittaa sitte jossain vaiheessa ku meidänki netti aukee, niin saada johonki kuvan pojasta nii näkisitte millanen pakkaus se on:) jos siis kiinnostaa?
käytiin eileen kaverinkanssa taas sielä kasvattajalla mistä mun koira on otettu, sielä oli 4 3vko ikästä pentua ja 2vko kuluttua tulee taas lisää:) on ne vaan niin sulosia! ku olis se omakotitalo ja iso piha niin vois ottaa lisää koiria ja muita eläimiä.
Eilen kysyin mieheltä miten se sen mielestä on että ollaanko me raskaana vai olenko minä raskaana. Ni kyllä se menee siihen että mä olen raskaana ja meille tulee vauva.
(pikkuinen välitiedote, menkat ei oo vielkään alkanu)
Aamulla ku heräsin niin miettisin että turhaan me täältä mun äidin yläkerrasta muutettais pois (jos) kun sellanen vaaveli tulee, tä on kuitenkin yhtä iso ku kaksiot (tässä on kaks sellasta pienempää huonetta ja yks tosi iso huone mein käytössä) ja vuokraa mein ei tartte maksaa mitään. Miehen vaan tarttis sitten virallistaa sen asuminen täällä.
Aivan mahtavaa ois nähädä!! :) Mä oon yleensäkkin ihan liekeissä noista vauvojen kuvista ja muista jutuista:)
Mennään varmaan ens viikonloppuna ostamaan ne kehtoon tarvittavat tavarat, vaikka vauva ei olekkaan vielä tuloillansa:) Mies kuulemma haluaa sen kehdon sinne uuteen kämppään heti. No onhan meillä tässä 3kuukautta aikaa yrittää poksahtaa paksuks ennen muutoa:) (Jos olisin raskaana ennen joulukuuta, voisin luistaa muuttolaatikoiden kannosta;))
Hyvä ettei mortemilla ole vielä menkat alkanu, toivotaan parasta:)
jardins:
No onhan meillä tässä 3kuukautta aikaa yrittää poksahtaa paksuks ennen muutoa:) (Jos olisin raskaana ennen joulukuuta, voisin luistaa muuttolaatikoiden kannosta;))
Hyvä ettei mortemilla ole vielä menkat alkanu, toivotaan parasta:)
Toivotaan parasta sinnekkin päin, että ennen joulukuuta raskaudut (ah mikä ihana sana) ettei niitä laatikoita tartte kanniskella x)
Tänään kävi aika " pahasti" menin alakertaan ja en tiennyt et äiti oli siellä kanssa (se ei siis tiedä mein yrityksesta, oikeastaan irl kukaan ei tiedä, paitsi muutama kaveri) ja sanoin miehelle että käydään apteekissa sitten tänään, kulta sanos siihen et eiks me voida käydä ensviikolla. Päätettiin sitten että jos ei ole huomenna alkanu niin huomennä käydään ostamassa ja tiistaina testaillaan. Onneksi äiti ei mitä ilmeisimminkään kuullut meidän pientä keskustelua.
Mulle iskee aina ihan kamala " raskaus kuume" kun mies painaa pään mun mahaa vasten ja kuuntelee onko uusi kansalainen kehittymässä:)
Meijänkin piti pitää tää yrittäminen salassa, mutta sitten äiti perkele kaivo sen musta esiin! Oon kamalan huono valehtelee (varsinkin porukat huomaa heti jos valehtelen) ja nyt äiti on joka kerta kun jutellaan ni utelemassa että mitäs on tapahtunu ja ollaanko testailtu... Ihme ettei kysy kuinka usein me harrastetaan seksiä ja että missä vaiheessa kierto on! :) Tulee vaan ylimääräsiä paineta kun muut tietävät:(
Mutta teille on kyllä kamalan kiva purkaa tuntoja:)
Mä menen ensi viikonloppuna vanhempien luo ilman poikaystävää. Mä oon aika varma että mutsi on arvannut ainakin mun vauvakuumeen. Jokin aika sitten kun valittelin pohjatonta ruokahalua, se kysyi että oonko raskaana. Viikonloppuna meinaan kuitenkin käydä viihteellä sikäläisten kavereiden kanssa ja ottaa vähän niin ehkä sen epäilyt raskaudesta vähän hälvenee. Ei kyllä muuten yhtään haluttais juoda kun perjantaina otin. En tykkää tosiaankaan juoda joka viikonloppu.
Livenä kun ei tosiaankaan huvita siitä kavereille avautua kun ovat aika erilaisissa elämäntilanteissa.
Ja mä loukkaannuin tossa keväällä mun kummitytön äidille kun puhuttiin että mulla on menkat myöhässä ja se sanoi toivovansa että EN oo raskaana. Olin vähän että anteeksi kuinka ja se sanoi että kun mulla on opiskelut ihan kesken ja miehellä ei oo vakityö (oli silloin vielä töissä). Noh, itse sai lapsensa 19-vuotiaana ja jäi pian yksinhuoltajaksi eikä hänellä ole edes toisen asteen tutkintoa tehtynä. Tuli sellainen olo että hän on mielestään ainoa äidiksi kykenevä kaveriporukasta mielestään. Äh, ärsyttää! Muuten kun hän on tosi kiva kaveri.
Mulla on kanssa yksi kaveri joka suhtautuu aika niukasti meidän kuumeiluun. Siltä tulee semmosia kommentteja että :" Onhan teillä aikaa hankkia lapsi, tyhmää hankkia näin nuorena, miten meidän tyttöjen iltojen sitten käy, mieti, et sitten pääse baareihin aina kun haluat.." Mutta tämä kyseinen ystäväni ei katsonut hyvällä sitä kun aloin seurustelemaan vakavasti...
Toinen ihminen joka on vastaan vauvojen tekoa on (Yllätys yllätys) Pomoni. Yksityisyrittäjänä työntekijän raskaus tulee aika kalliiksi:( Mutta enhän minä töitä varten elä:)
siellä on niin yleisiä nää äitiyslomalle jäämiset ettei kukaan niistä kehtaa muuta kuin onnitella :)
Mullakin yksi kaveri joka sanoi kun tuli puhe lapsista että älä sä rupee vielä tekemään niitä et oo valmis äidiks. Mikä ite on sanomaan tohon, lapsi on vajaa puolvuotias ja äiti ei ees oo 100% varma isästä, ryyppää joka vkoloppu( ja joskus arkenakin) ja lapsi ties keillä aina hoidossa. Ainiin, yhtenä päivä vaihtoi vaipankin vain kerran, aamulla ku menin sinne ni silloin vaihtoi vaipan ja illalla kun lähdin laitto lapsen nukkumaan ja ei ollut vaihtanut vaippaa muutakuin tuon kerran. Kaverina toi ihminen on iha kiva mutta eise musta äidiksi kyllä ite ole.
Asuntokin ihan likanen, vaippoja (käytettyjä) makuuhuoneessa missä lapsi nukkuu, äiti itse nukkuu olohuoneessa kun makuuhuone haisee liika pissalta.
Sainpas hiukan purettua agressioitani tuosta ihmisesta.
ja kasvattaa tytärtään tosi hyvin. Loukkaa kuitenkin kun se on sitä mieltä etei muiden kuin hänen pitäisi tehdä lapsia nuorena.
Ja kun vielä tiedän että alunperin tää tyttö halusi lapsen koska sillä on ollut niin kauheita ongelmia äitinsä ja isänsä kanssa että alitajuisesti sillä on kai tää teiniäitisyndrooma että elämään joku joka rakastaa eikä hylkää...
Kylläpä mä puhun ilkeesti rakkaista ihmisistä. :(
No, minäpä laitan kaikki iloitsemaan siitä kun itse saan mahaa kasvattaa:) Pomo sano silloin kun mentiin kihloihin että :" Oletko sä varma että jaksat tota samaa karvaturpaa kattella koko loppu elämäs? " Vitsiksi se oli kai tarkoitettu, mutta tuntuu siltä että mun duunipaikalla ei paljon mun kullasta tykätä:( Muistan, että sain kamala puhuttelun siitä kun " olen niin iloinen, onnellinen ja rakastunut" että se voi loukata muita ketkä eivät elä (hyvässä) parisuhteessa...!
Mutta kivaa mulla kuitenkin on töissä ja mulle ne lapset ja niiden kanssa puuhastelu on pääasia:)
Muistan, että sain kamala puhuttelun siitä kun " olen niin iloinen, onnellinen ja rakastunut" että se voi loukata muita ketkä eivät elä (hyvässä) parisuhteessa...!
Hyi miten katkeraa!
Noh, kyllä mullekin jotkut " vanhat ja viisaat" työkaverit kuittailee tyylillä " 20 vuoden päästä ymmärrät millasta se on" mutta oikeesti hyvässä hengessä. En mä uskokaan että se hattaraa on lopun elämää.
Munkin työpaikalla, joka sentään on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi (Great place to work) mutta silti toisista puhutaan järkyttävän paljon selän takana pahaa ja näytellään niin kaveria. Välillä kammottaa kun miettii mitä ne mustakin siellä kahvihuoneessa jauhaa :( Pomolle kannellaan kaikesta ja yritetään kiillottaa omaa ja kaverin kuvaa ja ja mustamaalata niitä, jotka ei kuulu siihen omaan " pikkupiiriin" . Voi apua!
Viimeinen viesti näyttäisi muka olevan kolmanneksi viimeisin, ja kun painaa seuraavalle sivulle, se väittää että viesti on poistettu tai siirretty. Häh?
Ois vaan hauskaa jos kävis niin;)
Mulla on jotenkin semmonen sekava fiilis koko kuumeilun kanssa.
Jotenkin mulla oli semmonen helpottunut tunne kun ei vielä oltukkaan raskaana...Alkanu kaikki asiat jo pikkasen pelottamaan, että osaako siitä pienestä ihmisestä sitten pitää huolta ja ollaanko me jo valmiita...Mutta kaipa sekin kuuluu jokaisen kuumeesta kärsivän ihmisen fiiliksiin:)
Kultakin on tällä hetkellä työtön joten olisi suotavaa että sekin löytäis töitä ennen raskauden alkua:) Ja onhan se ihan kiva olla kahestaankin, mutta oishan se vauvakin tervetullut:) Sovittiin että kattellaan ihan rauhassa:)