Keskenmenon jälkeen uuteen yritykseen - kesä 2010

Tässä rohkaisuksi itselleni ja muille tuolta toiselta palstalta löytämäni "gallup" siitä, kuinka nopeesti ihmiset on km:n jälkeen uudestaan raskautuneet. Tietty tuosta puuttuu se osuus, joka ei koskaan uudelleen tule raskaaksi, mutta musta tuosta voi silti rohkaistua :).



Monetko menkat keskenmenon ja uuden raskauden välissä?

ei yhtään 15% [ 3 ]

yhdet 15% [ 3 ]

kahdet 10% [ 2 ]

kolmet 25% [ 5 ]

neljät 15% [ 3 ]

viidet 0% [ 0 ]

kuudet tai useammat 20% [ 4 ]



Ääniä yhteensä : 20

Kummipoika, 7,5kk, kävi kylässä. Asuu toisella puolella Suomea, näemme harvoin. Ihana poika, mutta minulle iski ahdistus omasta menetyksestä. Olin kuvitellut että km on jo menneen talven lumia, mutta niin vain kirpaisi ja pahasti, muutaman kerran piti kunnolla purra hammasta etten olisi alkanut pillittää...



Menkatkaan ei kunnolla ala, ei sitten millään. Montahan päivää tää on tämmötä epämääräistä, ja mistä päivästä sitten kierto lasketaan?



Ei taas paista päivä tähän risukasaan....

minulla on nyt ollu viidet menkat sitten keskenmenon ja luultavasti ens viikolla tulee sitten ne kuudennet. Aikasempien lasten aikana olen tullu raskaaksi ensimmäisestä kierrosta tai viimestään toisesta, mutta kun vanhaksi tulee, ei tuu raskaaksi ahkerallakaan touhamisella ja ovistesteillä.



Minulla on nyt ollu jo kohta viikon taas näitä valeraskaus oireita joita en enään edes kehtaa luetella ja muutaman päivän ollu kuulemma kuin perseelle ammuttu karhu ja tiuskinu joka asiasta. Ovistestejä en oo tehny ja yrittäny oleen laskematta päiviä, mutta kuitenkin. Eli nyt mennään 27/ 30-35. kahdet viimeiset on ollu 33pv.



Ja kyllä vieläkin välillä kurkkua kuristaa kun kuulee jonkun raskautuneen tai näkee ihan pieniä vauvoja. Kaupoilla ja näkee raskaana olevia ja pieniä vauvoja jatkuvasti, ihan kun ne kaikki olis päättäny lähteä ihan minun kiusaksi samaan aikaan liikenteeseen.



Terv. Lakka

Mut ultrattiin viikko sitten sairaalassa 2 kertaa, silloin kohdussa oli pienenpieni nesteontelo ja munasarjat ja muu lähialue näytti normaalilta. Mutta toisaalta hCG oli alle 1000, niin UÄ:llä ei voi poissulkea kohdunulkoista.

Ei sen kummemmin ole poissuljettu siis, paitsi että jotain oli myös kohdun sisälläkin. Ja kovasti mulla on se uhkaus päällä, että heti pitää tulla jos kivut pahenee, että kait se kohdun ulkoinen on vielä gyneillä jossainmäärin mielessä.



Ja en siis mitenkään loukkaantunut tuosta mitä sanoit ensimmäisellä yrityksellä raskautuneista. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, sanoinpahan vaan tuon paskiaisen, olisi kannattanut laittaa vaikka lainausmerkkeihin.



Toivottavasti nyt tulisi kovasti plussia tänne!



-Aveena



P.S. Pahoittelen, että en kauhean henkilökohtaisesti vielä osaa kirjoittaa, opettelen tässä pikkuhilja tuntemaan teitä :)

Hetki onkin mennyt kun viimeksi oon tänne kirjoitellut. Olen kyllä välillä taustaillut, ollut hengessä mukana ja lukenut teidän tekstejä.

Tämän kuukauden olen pyrkinyt pitämään ajatuksien osalta "vauvavapaana" ja aika hyvin siinä onnistunutkin. Kerrankin! :)



Aveena, tervetuloa mukaan! :) ja pahoittelut km:sta :(



Eve, joko on täti tullut kylään? Toivottavasti ei tulekaan pitkään aikaan :) Ja siitä närästyksestä, mä sain närästyksen itselleni sillon keskenmenneen raskauden aikana, ja se jäi. On muuten kettumainen vaiva! Koita kestää!



Ja liityn myös teihin Eve ja Niisku, mulla myös veljen vaimo raskaana.. Kyllä vaikeaa välillä tekee! Ja sitten kun miettii et meillä olisi jo 1,5kk pikkuihme jos km ei olis tullu :( Ei parane miettiä moisia, masentaa jo tarpeeks muutenkin.



Omassa navassa ei mitään erikoista. Olen tosiaan ollu koko kuukauden vähän hällä väliä meiningillä ja siinä uskossa etttä ei se tärppää vieläkään. Mut ehkä tää hälläväliä johtuu siitä, et puolentoista viikon päästä päästään niihin tutkimuksiin! Vihdoinkin! Nyt odotellaan menkkoja saapuvaksi.. kp on jotain.. en ole edes laskenu tässä kuussa.. ehkä 30/29-32.

Aamuyöllisiä terkkuja täältä jostain unen ja valveen rajamailta... Vähänkö väsyttää, mutta vielä olis kolme tunti jaksettava.



Voi Anir, nuo on ainakin mulle niiiiiin katkeransuloisia hetkiä: vauvat on ihania ja niitä voisi pidellä ja nuuhkia vaikka kuinka kauan, mutta kyllä ne vaan muistuttaa siitä omasta menetyksestä. Mulle on ainakin ollut yllätys, miten rankka juttu tämä km on ollut. Välillä mietin, että selviänkö siitä koskaan yli. Voimia sinulle.



Lakka, mietinkin, että mitähän sulle mahtaa kuulua. Kurkunkuristus on tuttu tunne tääälläkin. Oletteko miehen kanssa yhtään pystyneet juttelemaan vauvatoiveista vai onko tilanne edelleen sama? Toivotaan, että tällä kertaa valeraskaus ei olisikaan valetta...



Pupuliini, voi tuska noita veljiä vaimoineen. Onnea heille vaan. Hyvä, että pääsette tutkimuksiin. Menettekö yksityiselle vai julkiselle puolelle? Toivottavasti uutiset olisi hyviä. Tai oikeestaan toivoisin sitä, että mitään tutkimuksia ei tarvittaisikaan ja teillä olisi jo masuasukki kyydissä ;).



Omaa napaa... Lähes kirjaimellisesti. Mahaan koskee niin vietävästi. Sitä alavatsajuilimista ja -kipuilua on ollu nyt jo useamman viikon, mutta se gyne ei nähnyt siellä mitään, mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Nyt tän yön aikana kipu on aikalailla voimistunut. Voi tietty johtua myös kahvista, jota kupposen join illalla, että jaksan yön valvoa, mutta yleensä se on enemmänkin antanut oireita ylös kun alas. Mitä lie mahtaa tämmönen olla. Toivottavasti helpottaa siihen mennessä, kun pääsen kotiin. Eilen jäi nukkuminen vähän vähiin ja yksi yö olisi vielä jäljellä ennen vapaita.



Silmät ristissä, Niisku

onkos sulta Niisku otettu tulehduskokeet alakerrasta?

Voipi nääs yllättävän paljon antaa kipuu sekin.

Entä kohtutulehdus?Onko vuotoa tai mitään?



On varmaan tooosi ärsyttävää tollanen "gynekologinen mahakipu"...voi voi voi :(



Mulla on muuten ollut kanssa sellanen hällä väliä meininki tässä kierrossa,jotenkin että pskat,antaa olla kun on niin vaikeeta.ja kumminkin samalla luotto että vois vaikka tässä kierrossa natsata.Mutta ei mitään hykerryttävää FIILISTÄ,ihan laimeaa toteamista vaan.

Viikon päästä olis juomajaiset :) kp ois joku 24/30-32,uskaltaako viel kippailla?Mä oon niin varovainen ton alkoholin suhteen,että en uskalla pisaraakaan ottaa jos raskaana.

ANIR ja LAKKA:

Mä pidin kolmeviikkloista kaverini vauvaa sylissä pari viikkoa sitten ja tiekkö, se oli niin ihanaa.. mutta vaikeaa. Kotona itkin. Se oli niin ihana. kaveri kyllä näki että mulle oli tosi vaikeaa, mutten olis millää malttanu luopua siitä pienestä, ihanasta nukkuvasta nyytistä. Se vaan oli niin ihana.



Mulla on alaselkä sökö. Sinänsä alkoi mietityttää kun se on oireillu joka raskauden alussa, tuo alaselkä: minä kun omistan taaksepäin kallistuneen kohdun. kp 20/23-26

Nyt EI sais innostua :/

Ainakin mahista on, tais eilen olla eka vuorokausi kun ei peittoja heiluteltu :D Ihmekös olen näin kärttynen aamutuimaan :D Täytyy soittaa isäntä töistä "lounaalle" :D



no, mut tää kierto on menny ihan sikanopeasti :O En ees muistanu et ollaan jo loppusuoralla taas.



MALICA:

Mä oon tullu siihen tulokseen, näin lähes raittiina, tupakoimattomana ja muutenkin terveet elämäntavat kuluttaneena, että eipä ne raskaudet näinkään tunnu onnistavan.. joten niin kauan kun ei raskaudesta tiedä, en alkoholijutuista stressaa enää. Päätin, koska se ei oikeasti vaikuta silloin. Toki, mitä se omalle kropalle tekee, vaikuttaako se sitten raskautumisiin? En tiedä, ainakin mä olen melkoisen raitis, eikä vaan onnista >:(



Jahas, nyt pesee naama... näytän taas TOSI hehkeelle..... jestas...



T:MiRaBeL

Täällä Japanin lippu liehuu, joten ei tule synttärivauvaa meikäläiselle! :(



Siitäkin huolimatta mieli on jotenkin tosi positiivinen. Kai se on tämä tulevan viikonloppuvapaa ja aurinko, jotka tekevät tehtävänsä... ? Ja neuvolatädin vastaus mun sähköpostilla laittamiini kysymyksiin... se ehdotti myös, että menisin käymään sen luona ihan muuten vaan ja juteltais ja kartoteltais tilannetta, joskos se vähä poistais tätä välillä nii järjetöntä ahistusta...



Kivaa viikonloppua kaikille!



Eve kp 1 ja kohta terassille :)

Sais liehua täälläkin. Monta päivää on tässä jo odoteltu, että menkat alkaisi kunnolla, mutta ihme vatkaamista, alkaako vai ei...



Tää palsta on kyllä ihana, saa marmattaa ja kaikki ymmärtää. Minusta tuntuu että ukko ei ole ollenkaan enää kiinnostunut puhumaan koko keskenmenosta ja tuhahtelee minun vauvajutuille. Perussuomalainen jurrikkahan se on, mutta välillä ottaa päähän tuommonen...



Haluaisin unohtaa koko vauvahankkeen. Miten se onnistuisi, kun asia on mielessä joka päivä?

Harmi, että Eve sai tädin kylään sittenkin! Toivottavasti niitä plussia alkaisi pikkuhiljaa ropisemaan ihan kaikille tässä pinossa ja mielellään pysyvänlaatuisia sellaisia. :)



Tulehduksen mahdollisuus kävi minullakin mielessä Niiskun kohdalla, mutta varmaan tulehdusarvot katsottu?



Ja tervetuloa sinulle uusi kirjoittelija. Anteeksi, unohdin jo nimimerkkisi. Nimimuisti kun ei ole vahva alueeni ollenkaan. Ikävää, että joudit tähän pinoon, vaikka täältä saakin loistavaa vertaistukea.



Minullekin on ollut vaikeaa kohdata raskaanaolevia ja ihan pieniä vauvoja. Itku tuli kun sain epikriisin sairaalareissulta kotiin ja siinä luki, että "kyseessä neljäs toivottu raskaus jne jne". Niinhän se oli, toivottu. Laskin, että kaavinnasta on nyt 25 päivää. Saa nähdä milloin ensimmäiset kuukautiset tulevat...



adalat

ollaanko miehen kanssa keskusteltu näistä vauva toiveista? jotain ollaan keskusteltu, tosin tuosta miehestä ei aina otaselvää, lonksottaako vain leukojaan vai puhuuko tosissaan, eli aamulla puhuu yhtä päivällä toista ja illalla kolmatta, ota nyt siitä sitten selvää. Keskeytyksellä ollaan menty. Välil mies kuitenkin puhuu että ens kesänä olisi vauva tai raskaana, mutta saa nyt sitten nähdä, yritän ainakin pitää toivetta yllä.

Eve, kuulostat ihanan positiiviselta japaninlippupäivistä huolimatta! Ihanaa. Sulla on myös tosi kivan kuuloinen neuvolatäti. Varmasti hyvä juttu, jos pääset puhumaan ja purkamaan *tahtoo myös*. Ja sit ei muuta, kun uutta matoa koukkuun. Sitä paitsi, onhan se kiva, kun ei tarttee sitä synttärikakkua jakaa kenenkään kanssa vaan saatte ihan omat kakkunne sekä sinä että lapsesi ;).



Anir, komppaan täysillä: tämä palsta on huippu. Mua ainakin on auttanut paljon, että on voinut jakaa juttuja eikä ole kertaakaan tullut tyrmätyksi. Että kiitos vaan teille kaikille siitä.

Tuosta vauvahankkeen unohtamisesta... Tai pyrkimyksestä siihen. Voi, kun sen voisikin nion vaan unohtaa. Mutta ihan niin kun sanoit, "miten sen voi unohtaa, kun se on mielessä joka päivä". Mä yritän löytää muita asioita, joihin keskittyä, mutta aina ne ajatukset jotenkin vaan päätyy vauvoihin ja sitä kautta siihen omaan vauvattomuuteen. Mutta jos joku keksii miten tämän hankkeen voi unohtaa, neuvoja otetaan kiitollisena vastaan.



Adalat, mullekin tulee melkein kyyneleet silmiin, kun luen tuota katkelmaa sun epikriisistä, minkä olet tuohon kirjottanut. Se on niin surullista ja epäoikeudenmukaista, että siitä toivotusta jouduit luopumaan. Toivotaan kuukautisten pikaista saapumista. Vai voisko ne jo jättää saapumatta...?



(.) Mäkin mietin tuota tulehduksen mahdollisuutta, kun sitä jomottelua on tässä ollut ja siksi kävin gynellä silloin muutama päivä sitten. Hän kuitenkaan ei sieltä mitään tulehdukseen viittaavaa löytänyt ja sanoi kaiken olevan kunnossa ja epäili jomotuksen syyksi mahdollisesti stressiä. Tosin totesi myös, että mikäli kivut jatkuu, kannattaa tutkituttaa suolistopuoli. Mutta jotenkin maalaisjärki sanoisi, että jos vika olis suolistossa, se aiheuttaisi myös jotain toiminnalista häikkää esim. ripulia. Eikä se oikein muutenkaan vaikuta sen puolen kivulta, mutta mistäs näistä tietää. Tänään on ollut aikalailla oksu-olo myös ja kerran olin jo ihan varma, että laatta lentää, mutta on sitten kuitenkin pysynyt tavara sisällä.

Mitään kummempia vuotoja ei ole ollut PAITSI että tänä aamuna tuli (okay, tässä kohtaa parasta kai antaa ällövaroitus!) semmosta voidemaista, punertavaa valkkaria muutaman klimpin verran. Arvatkaa olisinko fiiliksissä, jos raskaus olis mahdollinen??? Kaikki oireet kiinnittymisvuotoineen olis siis paikalla, mutta se raskaus ei vaan taida olla mahdollinen, joten onpahan taas todistettu vaan se, että kun oikein haluan olla raskaana, niin voin hyvin kuvitella oireet toiveeni mukaisiksi :).



Että näin täällä tällä erää. Nukkukaahan hyvin ;).

Niisku

Täällä kp 21/23-26

Epätoivo.

Todella pessimistinen olo :(

TIEDÄN pettyväni taas. Niin tai näin.

En saanut nukutuksi viimeyönä juuri ollenkaan. en oikein edes tiedä miksi.



Tää palsta on kyllä huippu.

Tiedän että te kaikki ymmärrätte nämä fiilikset mitä taas on.

Mua vaan itkettää enkä tiedä kenelle taas voisin purkaa... omalle miehelle, mutten haluisi rasittaa omalla paskalla fiiliksellä sitä :(

Mua vaan itkettää :'(

Tuntuu ettei tästä tule ikinä loppua tästä helvetistä :'(

Piinailua, pettymystä, toivoa, piinailua, pettymystä... ikuinen noidankehä joka ei koskaan tuota toivottua lopputulosta.

Nyt on niin paha olla :(

Sori tämä synkistely mut tänään on sellanen olo ettei tätä kestä enää :'(





No, enivei, pääsin ihan kauppaan asti, ja ostin viiniä, ja ajattelin hemmotella miestä tänään. Josko saisi ajatukset muualle.

Mies tuhisee vauva-aiheelle eikä halua puhua enää keskenmenostakaan. Hohhoijaa.

Minulla nämä asiat on koko ajan päässä, pitäis vissiin hankkia uusi elämä :)



Menkat ei vieläkään ole alkaneet kunnolla. Taas menee helleaika rätti housuissa. On varmaan minunkin hankittava ne ovistikut, kun eihän tässä osaa yhtään laskea otollista aikaa, kun kohta on viikon tiputellut, normaalisti menkat kestää 5 päivää.

Mitähän tässä mun kropassa oikein tapahtuu??? Koko tää kierto on oikeastaan ollut aika kivulias. Särkylääkkeillä on menty pari viimistä yötä ja sillä alotettiin myös tänä aamuna. Sekä alavatsa että alaselkä kipuilee ja juilii. Noh, tän päivän kipuiluille löytyi sitten syykin: täti tuli vierailulle ja kierto jäi 25 päivään... Jos en olisi käynyt siellä gynellä maanantaina, hyppisin varmaan seinille. Nyt yritän ajatella, että tämmösiä nää kierrot joskus on, vaikka kyllähän tää vähän ihmetyttää. Päästäänpähän uuteen yritykseen nopeammin, kun kierto oli lyhyempi. Taitaa olla jo yk 5 km:sta lähtien, mikä todellakin masentaa, mutta ei kai sille mitään voi. Jospa se ensi kierto olis sit se meidän kierto.



Omanapaisesti Niisku kp 1

Pahoittelut Niiskulle kp1:stä. Toivottavasti tuo kipuilu on nyt ihan vaan menkkoihin ja siihen mahdolliseen stressiin liittyvää eikä mitään sen kummempaa.



Selailin täällä kalenteria ja mikäs muukaan se olisi ollut 1vko päästä maanantaina kuin eka neuvola. Oikein ison sydämenkin oon fiksuna mennyt siihen päivälle piirtämään. Voi itku. Kait tuokin pitäisi perua, että ne pääsevät kellä on oikeaa neuvola-asiaa. Jotenkin olisi vaan mukava käydä jollekin ulkopuoliselle ja asioista tietävälle tästä km:sta..

Ootteko te perunu jo varatut neuvola-ajat vai käyttäny ne kuitenkin?



Mua myös mietityttää tää vuoto (ällövaroitus): se on mun mielestä todella niukkaa. Muitten kokemuksista muistan sellaista, että ihmiset sanoivat vuotaneensa ihan hillittömästi ja mitkään siteet ei riitä. Mulla saattaa siteenvaihdon jälkeen mennä monta tuntia ennenkun siihen tulee yhtään mitään ja ekaa päivää lukuunottamatta vuoto on ollu oikeestaan pelkästään ruskeaa. Välillä tulee sitten tosi isojakin hyytymiä. Toivottavasti mun kroppa nyt osais hoitaa tän ite loppuunasti ettei tarttis mitään tyhjennyksiä tehdä...

Ylihuomenna jälkitarkastus, sitten sen näkee.



Aveena, plaah.

Sulan tänne ihan oikeasti kohta...



Pahoittelut täältäkin Niiskulle kp 1:stä. Se on se masentavin päivä kaikista. *halaus*



Aveena: minullakin olisi ollut nyt kuluneella viikolla lääkärineuvola varattuna. Soitin ja peruin sen heti kaavinnan jälkeen. Ihme kyllä pystyin puhelimessa olemaan itkemättä, mutta sen jälkeen vollotinkin oikein kunnolla. Yritän kovasti vältellä ajatuksia siitä miten pitkällä raskaus nyt olisi jos se olisi saanut jatkua. Tuollaiset merkkipaalut kuten kalenteriin merkattu lääkäriaika vaan siitä aika kipeästi vielä muistuttaa, mutta jossittelu on turhaa. Tiedän sen oikein hyvin.



Omassa navassa ei ole oikeastaan mitään kertomisen arvoista. Edelleen odotellaan ekoja kuukautisia. Olisihan se tietysti periaatteessa mahdollista, että ne jäisivät tulematta kun pari kertaa on vähän hurjasteltu miehen kanssa ilman kumiukkoa välissä, mutta en jaksa uskoa uuden raskauden mahdollisuuteen näin heti kaavinnan jälkeen. Joten odotellaan, odotellaan ja yritän olla kärsivällinen.



adalat

AVEENA:

Mä en kyennyt perumaan neuvola-aikaa kun vasta sinäpäivänä kun sen piti olla :(

Ja silloinkin itkin ihan hulluna puhelimeen.

Oli ihan hiton vaikea paikka :( Sanoinkin etten ikinä enää sinne soita ku aina joutuu perumaan kuitenkin :'(



NIISKULLE pahoittelut kp 1saapumisesta...





OMAA NAPAA:

Paska fiilis, edelleen.

kp 22/23-26

Pää on särkenyt koko päivän (johtuen oletettavasti tuosta matalapaineesta ja ukonilmasta) enkä saa öitäni edelleenkään nukutuksi :/

En jaksa toivoa, tuntuu ihan utopistiselta et olis tärpänny, en tiedä miksi, mutta masentaa.

(PMS oireita)

Perinteinen ennen menkkoja finni on pysytellyt poissa, mutta tuota pidempaa kiertoa kyllä ounastelen joka tapauksessa.



Niinpä heitin meikit naamaan, ja ajattelin taas tehdä miehelle hyvää ruokaa, punaviiniäkin olisi.

Pysyy ajatukset taas vähän muualla. ja näytän ihan ihmiseltäkin



Mun lapset ovat isällään olleet viikon, ja ovat vielä toisen, ja ikäväkin vaivaa, ja siks varmaa mielikin näin maassa, ikävä on ihan kamala :'/

mun nykyisellä miehelläkin on tyttöjä jo ikävä :') Ovat sille kuin omia :)

Kuulemma kauhian hiljasta ku ovat reissulla.



Joo, tänään tosiaan meinaan tehdä Spaghettia ja jauhelihakastiketta. Oikeen kunnollista.

jospa heruis vähä lempeäki illalla ;) (no, heruu joka tapauksessa mut on niin kiva vaan tehdä ruokaa, näyttää nätiltä ja olla jotenki tehnyt jotain spesiaalia)



Nyt siis kokkailupuuhiin ja koitan unohtaa synkistelyn! Eihän sitä toivoa periaatteessa vielä ole edes menetetty :)

Täällä jännitetään. Yhdet menkat on tullut keskenmenon jälkeen ja sit tuli tosi kivulias ovulaatio. En tiedä miksi??

Tikutin kuitenkin ja yritimme. Nyt pitäs menkat alkaa tällä viikolla mutta alavatsaa nipistää aina välillä. Saapas nähdä...