Vauvakuume mutta välilevyrappeuma pelottaa

Mulla ei just tota välilevynrappeumaa ole mutta kaikenlaista muuta kremppaa kyllä: lievä skolioosi, yliliikkuva lanne, iskiasvaivoja silloin tällöin ja noidannuolinkin kerran iskenyt :D



Tältä pohjalta eka raskaus meni aivan hämmästyttävän hyvin. Iskias vaivasi tasan 2 kertaa mutta selvisin Panadolilla + parin kerran fysioterapialla (kiitos työterveyshuolto :D). Synnytyksessä lapsi painoi iskiashermoon niin kovasti että kieltämättä olin aika tuskissani. Mutta kivut loppuivat välittömästi kun synnytys oli ohi! Nyt odotan toista (ihan alussa vasta) ja normialaselkäkipujen ohella tunnen kuinka iskias luimii taustalla. Tähän asti oon selvinny Panadolilla + venyttelyllä.



Oon ajatellu että jos kerran lapsia haluan, niin sitä ei yks huono selkä ala estelemään. Tottakai on vähän enemmän jännitystä pelissä mutta olen sitä mieltä ettei se siitä murehtimalla miksikään muutu. Kärsin sitten jos niin on tarkoitettu :)



Tulipas tästä nyt vuodatus :D Ja tarkoitus oli siis valaa positiivista uskoa, jos se ei vielä käynyt ilmi :)



Hemmuli

Hieman myöhään vastailen kun olen ollut poissa palstalta epäonnistuneiden hoitojen vuoksi, mutta nyt taas innoissani mukana.

Minäkin kärsin samoista vaivoista ja selkäni on jopa nuorempana leikattu, oikaistu skolioosi siis. Se oli rintarangan aluella, mutta minulla on skolioosia myös lannerangassa sekä pahat kulumat nikamissa ja hädin tuskin välilevyistä mitään jäljellä. En ole ollut ennen raskaana, joten en tiedä kuinka raskausaika mahtaa sujua. Lääkärin kanssa olen neuvotellut asiasta ja hänen mielestään ei ole estettä raskaudelle, tosin olisi hyvä saada syvät lihakset mahdollisimman hyvään kuntoon ennen raskautta, jotta tukee selkää hyvin siinä vaiheessa kun vatsa todella alkaa kasvaa ja muuttaa selän asentoa. Neuvoi kylläkin keisarinleikkausta, koska alatiesynnytys saattaisi olla liian rankka minun selälle.

Toivottavasti tästä oli apua sinulle uusiomamma ja onnea yritykseen.

Terkuin Evelina

täällä Krisse:) Mulla on selkä ongelmaa ollut n 8 vuotta. Ekan kerran sain selkä oireita 19 vuotiaana. Tulloin kilpailin voimanostossa ja kävin salilla tasasen usein;) Sitten ilmeisesti loukkasin sitä, töissä? ja sen jälkeen enemmän ja vähemmän kipuillut. Nyt kun paino on tullut , selkä on ollut viimeisen 2 v äärettömän kipeä. Jalata saattaa mennä, tai tulee sähköisku kipuja , tai petist ei pääse kunnola ylös. Laihdutinkin ns omiin mittoihin päin, aloin lenkkeillä, tehä selkä ja vatsalihaksia se helpotti. Nyt taas selkä todella kipeä ja kävelykin sattuu niin hitosti, väärään ei aamulla pääse kun kengät pitäs solmia ja pelottaa..Kävin mrissa ja oli lievä välilevy pullistumat, kulumaa ja nikamavälien kuiviúmaa. Tähän siis kons hoito, eli fyska ja venyttely ym. Nyt tää kesä ollut pahin, oon ollu väsynyt ja ressaantunu..Liikunta jääny vähälle, taas lihonutki..Mut nyt saatan ? olla raskaana ja todellisuus jusähti, miten hitossa pärjään selkäni kanssa??Nyt otin ekaks tehtäväkseni liikkua ja venytellä jumppapallon kanssa, toiseksi hommaan ortopediset kengät duuniin (liikun paljon töissä) ja toiseksi kevyen painonpudotuksen. Toiv saan pian ajan fyskalle, et saa ohjeita tän selän kanssa.

Ei minusta apua tainnut olla, mutta venyttely ja liikkumisen (uiminen, pyöräily, lihaskunto) uskois jeesaavan selkä ja vatsalihaksia, jotta tukis raskaudenkin aikana paikkoja..?:)

Tsemppiä:)

Puodotin tässä kesän aikana kymmenen kiloa pois ja vielä olisi vajaa kymmenen jäljellä. Selkä oli koko kesän tosi hyvä, mutta nyt kun päätin jatkaa hoitoja, selkä alkoi kipuilemaan uudelleen ja tosi lujaa. tuli vaan mieleen, että kuinka paljon tästä kivusta on psyykkistä kun mitään ns. syytä esim. raskaita nosteluja tms. ei kivulle ole. Nyt jännitän, että entä jos selkä naksahtaa kokonaan, enkä pääse ultraan ja sitten inssiin ja olen turhaan syönyt kalliita hormoneja. No, menkat ei vielä ole alkaneet eli tässä olisi muutama päivä aikaa toipua ennen lääkkeiden popsimista.

Sama homma oli mulla keväällä, kun hoidot alkoi, tulivat myös selkäkivut. Joskushan tuo alaosaston sörkkiminen saattaa herkistää selkäkivuille, mutta minun kohdallani kivut alkoivat heti kun olin tehnyt päätöksen hoitojen jatkumisesta. Eli tästä päättelisin, että osa kivuista varmaan johtuu jännittämisestä, lihakset kireinä jännään mitä tulee tapahtumaan. En tiedä miten tuohon voisi vaikuttaa muuten kuin yrittämällä rentoutua ja varovaista venyttelyä. Hankin piikkimatonkin, josko se vähän rentouttaisi lihaksia. Kaikki konstit sallittuja nääs.

Mutta toivotaan, että teillä kivut helpottavat ja pääsette tositoimiin.