Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita pikkulapsiperheitä, joissa vanhempien parisuhde ykkösasia?
30.05.2010 |
Saamme usein hämmästelyjä, että miten olettekin niin rakastuneen oloisia toisiinne, otattepa paljon kahdenkeskistä aikaa jne. Vähän ehkä ihaillen, vähän kauhistellen..näin koen, että kommentit tulevat. Meillä on vilkas ihana taapero, jonka kanssa vietämme tietysti työssäkäynnin päälle suurimman osan ajasta. Mutta jos vain mahdollista saada hoitoapua, niin kyllä me äkkiä pakenemme myös kahdelleen leffaan, konserttiin, syömään tai muuten iltaa viettämään. On ihanaa luksusta saada olla kahdelleen, siitä emme myöskään hevillä tingi! Lapsi on kuitenkin vain lainassa, tuon toisen kanssa olisi tarkoitus viettää koko loppuelämä. Vierastan ja kammoksun ajatusta, että "unohtaisimme" parisuhteemme nyt joiksikin vuosiksi ja olisimme vain äiti ja isä. Olin mieheni kanssa jo ennen lasta, halusin nimen omaan hänet, ja haluan yhäkin olla myös kahdelleen rakkaani kanssa! Tahdon myös näyttää lapselle esimerkkiä rakastavasta parisuhteesta, siitä että äiti ja isä eivät ole vain lapsen hoivaajia vaan myös toistensa puolisoita.
Muita samoin ajattelevia, ja sen myötä suhteelle myös aikaa antavia?
Kommentit (166)
tuon termin "laatuaika". Minä, kun ajattelen usein ihan arkenakin, kun kotona esim. pelaamme tai teemme vaikka ruokaa yhdessä koko perhe, että se on laatuaikaa. Meillä niitä laatuaikahetkiä on päivittäin. Ei meidän tarvitse vartavasten lähteä lomareissuun laatuaikaa etsimään.
että pitää tehdä jotain ihme erikoisuuksia lasten kanssa ollessa, kun oikeastaan lapsi vain kaipaa tavallista arkea. Mutta kuten aikuinenkin, niin lapsikin kaipaa silloin tällöin irtiottoa arjesta, ja sitten mennään lomalle tai tehdään jotain muuta spesiaalia. Meillä ei laatuaikaa vietetä arkena, vaan harrastetaan, tavataan kavereita, puuhataan yhdessä perheenä. Se on arkea, elämää. Laatuaika perheen kanssa on meillä esim. lomamatka, josta koko perhe nauttii. Ja kahdenkeskinen laatuaika on sitä, kun ollaan miehen kanssa kahden, kuten edellisen kerran illallinen & leffa -kombinaatio.
tai en nyt vänkää vaan totean, että on se vaan meille laatuaikaa, kun saadaan olla yhdessä perheen kesken ilman kiirettä ja tehdä jotain kivaa yhdessä. Musta se vaan on erityisen laadukasta! Ja laatuaikaa miehen kanssa voidaan viettää ihan kotisohvalla lasten nukkuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuon termin "laatuaika". Minä, kun ajattelen usein ihan arkenakin, kun kotona esim. pelaamme tai teemme vaikka ruokaa yhdessä koko perhe, että se on laatuaikaa. Meillä niitä laatuaikahetkiä on päivittäin. Ei meidän tarvitse vartavasten lähteä lomareissuun laatuaikaa etsimään.
että pitää tehdä jotain ihme erikoisuuksia lasten kanssa ollessa, kun oikeastaan lapsi vain kaipaa tavallista arkea. Mutta kuten aikuinenkin, niin lapsikin kaipaa silloin tällöin irtiottoa arjesta, ja sitten mennään lomalle tai tehdään jotain muuta spesiaalia. Meillä ei laatuaikaa vietetä arkena, vaan harrastetaan, tavataan kavereita, puuhataan yhdessä perheenä. Se on arkea, elämää. Laatuaika perheen kanssa on meillä esim. lomamatka, josta koko perhe nauttii. Ja kahdenkeskinen laatuaika on sitä, kun ollaan miehen kanssa kahden, kuten edellisen kerran illallinen & leffa -kombinaatio.
Tunnut yleistävän kaiken. Jos joku asia toimii perheessäsi, ei se tarkoita että se on ainoa ja oikea tapa olla ja elää perhe-elämää!
Omassa lähipiirissä vanhempien äitien 40+ vaikeampi olla aina lapsen kanssa. Heillä niin rutinoitunut jo oma elämä ja haluavat elää myös sitä ilman lasta.
Älkääkä nyt hermostuko, tämä vain yksi mielipide muiden joukossa. ja olen itsekkin vanha.
Minusta tärkeää pariskunnan myös viettää ihan omaa aikaa yhdessä. 2-3 kertaa vuodessa oikein sopiva määrä.
Lapsen hyvä oppia olemaan myös muiden ihmisten kanssa jos esim isovanhemmat ovat luotettavia. Lapset yleensä nauttivat kovasti mummolassa olosta. Ja suhde kehittyy läheisemmäksi.
Meillä ainakin ruinataan mummille yökylään.
Itselle lapsi tärkeämpi loppupelissä kuin mies. Tehtäväni on suojella lasta ensisijaisesti, olenhan äiti.
Minusta suhtautuminen perhe- elämään vääristynyt, jos parisuhde lasta tärkeämpi. Lapsi aina numero 1.
Meistä kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen äiti. Ap:n vajaavaisuus näkyy asenteessa, meidän muiden jossain muussa kohtaa.
Omassa lähipiirissä vanhempien äitien 40+ vaikeampi olla aina lapsen kanssa. Heillä niin rutinoitunut jo oma elämä ja haluavat elää myös sitä ilman lasta. Älkääkä nyt hermostuko, tämä vain yksi mielipide muiden joukossa. ja olen itsekkin vanha. Minusta tärkeää pariskunnan myös viettää ihan omaa aikaa yhdessä. 2-3 kertaa vuodessa oikein sopiva määrä. Lapsen hyvä oppia olemaan myös muiden ihmisten kanssa jos esim isovanhemmat ovat luotettavia. Lapset yleensä nauttivat kovasti mummolassa olosta. Ja suhde kehittyy läheisemmäksi. Meillä ainakin ruinataan mummille yökylään. Itselle lapsi tärkeämpi loppupelissä kuin mies. Tehtäväni on suojella lasta ensisijaisesti, olenhan äiti. Minusta suhtautuminen perhe- elämään vääristynyt, jos parisuhde lasta tärkeämpi. Lapsi aina numero 1. Meistä kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen äiti. Ap:n vajaavaisuus näkyy asenteessa, meidän muiden jossain muussa kohtaa.
lähes 40-vuotias ja kaksi pientä lasta, toinen vielä ihan vauva.
Mulla on taas se käsitys, että hyvin nuoret äidit haluavat viettää sitä laatuaikaa miehensä kanssa siksi, koska eivät ole vielä ehtineet "riittävästi" olla ja mennä. Vanhemmat äidit taas ovat jo ehtineet elää sitä nuoruutta ja vapaata elämää. Ja ovat ehkä olleet yhdessä jo kauan ennen kuin lapset ovat syntyneet eli tuntevat jo toisensa hyvin ja ovat ehkä käyneet jo läpi erilaisia elämän kriisejä yhdessä, mikä on lujittanut liittoa.
Mutta tämä on vain oma havaintoni eli en todellakaan yleistä!
Meillä eletään nyt lasten ehdoilla ja se on ihan kummankin tahdon mukaan. Liittomme on vahva ja kokenut ja kestänyt monenlaisia elämäntilanteita. Emme toki ole parisuhdettamme "jäihin laittanut", mutta olemme vähentäneet radikaalisti kahdenkeskisiä menoja. Niiden aika tulee, kunhan lapset vähän kasvavat.
On niin suhteellista kuka on nuori äiti ja kuka vanha. Itse tarkoitin vanhoilla 40+ ja muilla 30+.
Teiniäidit tai muuten kovin nuoret äidit asia erikseen.
T: 138
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta monet vaan tekevät lapsia liian aikaisin.
AP:nkin asenteesta huomaa että ei ole ihan kypsä ihminen vielä.
Eihän lapsi voi jäädä kakkoseksi vaikka olisikin ihana suhde.
Kyllä lapsi on aina ykkössijalla!
Hirveää että tästä täytyy edes keskustella, se pitäisi olla päivänselvää siinä vaiheessa kun jättää ehkäisyn pois!
ja lapsillamme on vieläpä pieni ikäero. Olihan se sellainen "rutistus", mutta ei todellakaan tullut mitään aviokriisiä tms., sillä molemmat meistä vanhemmista olimme sitoutuneet ja tiesimme, että asia tulee muuttumaan kun lapset kasvavat. Ja näin kävikin. Ehkä sitten olemme poikkeuksia, mutta meille ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia viettää pari vuotta ajastamme perheenä. Ja siis parisuhde on ollut kunnossa alusta alkaen, ja nyt suorastaan puhjennut uudelleen kukkaansa sen työlään vaiheen jälkeen (lapset 7v. ja 8v.).
Ei, vaan päinvastoin
"kahdenkeskistä aikaa", koska molemmat on tarpeeksi kypsiä ymmärtääkseen että aikaa toisilleen tulee vielä olemaan pikkulapsiajankin jälkeen!!! Ja suhteen olemassaolo on kummallekkin selvyys, eli ei panikoida jos ei ehditä viettää "kahdenkeskistä aikaa" leffassa,baarissa tms, VAAN tiedetään että lasten tarpeet menee sen edelle! ...mutta täällä av:llahan ei kauheasti näitä kypsiä vanhempia tunnu olevan,joten....
Jos parisuhde on huonossa kunnossa, niin ei sitä kahdenkeskistä aikaa luonnollisestikaan tarvita. Me olemme nähdäkseni sen verran kypsiä vanhempia, että tiedostamme pikkulapsiajan rankkuuden ja palkitsevuuden, joten pidämme huolta, että meillä on myös kahdenkeskistä aikaa. Avioerot ovat kaikkein yleisimpiä pikkulapsiaikana, ja veikkaanpa, että kaltaisesi "me ei tarvita yhteistä aikaa" -ihmiset siihen juurikin haksahtavat. Baarissa ei olla käyty vuosiin, mutta teatteri, ooppera, kylpylä ja tasokkaat ravintolat ovat meille sitä yhteistä laatuaikaa. Kertoo toki aika paljon ihmisestä, jos automaattisesti kuvittelee yhteisen ajan merkitsevän baarissa notkumista ja ilmeisesti ryyppäämistä. Kasva aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heidän "pakenevan" lastaan..
Kivahan se joskus jossain on käydä miehen kanssa kahdestaan, mutta jos asenne on tuo, että heti kun vain on mahdollista pitää paeta lasten luota.. outoa on. Ja siis yksi lapsi vain kyseessä, ja ilmeisesti päivät ollaa vielä töissä.
Niin,eli ihan yleisesti ottaen minusta monet vaan tekevät lapsia liian aikaisin. AP:nkin asenteesta huomaa että ei ole ihan kypsä ihminen vielä. Eihän lapsi voi jäädä kakkoseksi vaikka olisikin ihana suhde. Kyllä lapsi on aina ykkössijalla! Hirveää että tästä täytyy edes keskustella, se pitäisi olla päivänselvää siinä vaiheessa kun jättää ehkäisyn pois!
Kyllä minä ja miehenikin viettämme paljon aikaa myös kaksin. Mutta paljon myös perheenä.
Sinun tekstistäsi saa kuvan, että rakastat mestäsi huomattavasti enemmän kuin lastasi ja laitat lapsen täysin sivuun miehesi ja sinun rakkauden tieltä.
Sekä miestä, että lapsia voi rakastaa yhtä paljon. Eri tavalla vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja teemmekin samoja juttuja kuin ap. Mutta en osaa asettaa parisuhdetta ykkösasiaksi. Ihan yhtä tärkeä se on kuin lapsikin.
Osittain ajattelen samalla tavalla, eli on hyvä että vanhemmat viettää yhteistä aikaa, mutta erona se että ajattelen meidän PERHEEN olevan ykkösasia. Kahdenkeskistä ja perheen yhteistä aikaa pitää olla sopivassa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kommentoin kuitenkin. Rakastamme mieheni kanssa toisiamme, mutta kumpikin tiedostaa myös sen, että lasten edelle ei mene mikään. Sekä minulle että hänelle lapset ovat etusijalla. Vaikka emme vietä aikaa KAHDELLEEN kuin pari kertaa vuodessa, parisuhteemme voi hyvin. Meillekin on kommentoitu, että miten ootte aina vain niin rakastuneita, vaikka yhteistä elämää on takana yli kymmenen vuotta. Ei tuu sitten mieleen, että ehkä se on se aito rakkaus, joka pitää perheen kasassa ilman, että lapsia täytyy kuskata joka välissä hoitoon, että voidaan olla KAHDELLEEN. Niin ja millaista esimerkkiä teidän lapsi näkee rakastavasta parisuhteesta? Sellaisen, että hänet pitää viedä pois jaloista, että vanhemmilla voi olla kivaa keskenään. Esimerkkiä hyvästä parisuhteesta voi näyttää myös siten, että rakkaus on osa jokapäiväistä kanssakäymistä. Halitaan ja suukotellaan, keskustellaan, kuunnellaan, arvostetaan, otetaan toinen huomioon, riidellään rakentavasti, osataan pyytää anteeksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat minulle ykkösiä! Mies tulee vasta heidän jälkeen. Missään emme ole olleet kahdestaan kohta viiteen vuoteen, eikä ole haitannut yhtään. Lapset ovat vain vähän aikaa pieniä, kerkeän ykllä sitten myöhemmin viettää ukon kanssa aikaa..
Mä aattelen ennemminkin niin et lapsi/lapset on ykkösasia ja sitten tulee vasta kaikki muu..
vanhemmuus on kyllä ollut se tärkein asia lapsen ensimmäiset elinvuodet, sillä tiedämme, että meillä on vielä runsain mitoin yhteistä aikaa myohemminkin parina. Lapsi tarvitsee meitä kuitenkin enemmän kuin me vanhempina toisiamme, olemmehan jo aikuisia.
Ehkä asennoitumiseemme vaikuttaa se, että olimme olleet yhdessä jo 8 vuotta ennen lapsen syntymää - siinä oli ehtinyt tehdä jos jotain kahdestaan.
Nyt kun lapsi on jo eskarissa, kahdenkeskistä aikaa on enemmän. Koko perhe voi hyvin näinkin, ja meillä on tiivis ja lämmin perheyhteisyys- samoin kun parisuhdekin.
Aikansa kutakin.
vaikka pidän parisuhteen vaalimista tärkeänä. Onhan se koko perheen perusta. Emme vietä mieheni kanssa kahdenkeskistä aikaa muuten kuin silloin, kun lapset ovat nukkumassa. Meillä ei ole hoitoapua ja lastenhoitaja käy noin kerran vuodessa. Silti parisuhteemme voi erittäin hyvin. Koska emme ole voineet jäädä odottamaan kahdenkeskistä aikaa, joten on ollut pakko oppia pitämään huolta parisuhteesta arjen keskellä. Olemme onnistuneet siinä hyvin, koska kymmenen vuoden ja neljän lapsen (syntyneet 5,5 vuoden sisällä) jälkeen rakastamme toisiamme ja tunnemme intohimoa toisiamme kohtaan. Kuulemme myös usein miten rakastuneilta näytämme :)
Että parisuhde on oikein YKKÖSasia. En voisi koskaan, edes leikilläni sanoa noin, vaikka rakastan miestäni. Kyllä meille molemmille on selvää että lapsi on kaiken muun yläpuolella ja kaikkea muuta tärkeämpi. Vaikka olemme nuoria vanhempia, ja olleet yhdessä ennen lapsen syntymää vain alle vuoden. Lapsemme on nyt 2,5v ja yhteistä aikaa on ollut kahden elokuvareissun verran. Ei yhtään yötä. Parisuhteemme voi hyvin.
Eräässä kirjassa oli tällainen lause: "Jos kaikki muu häviäisi ja hän jäisi niin jatkuisi elämäni, mutta vaikka kaikki muu jäisi ja hän häviäisi, elämäni olisi ohi."
Näin tunnen lastani kohtaan, ainakin vielä kun minulla on niitä vain yksi.
t. "Teiniäiti"
kommentoin kuitenkin. Rakastamme mieheni kanssa toisiamme, mutta kumpikin tiedostaa myös sen, että lasten edelle ei mene mikään. Sekä minulle että hänelle lapset ovat etusijalla. Vaikka emme vietä aikaa KAHDELLEEN kuin pari kertaa vuodessa, parisuhteemme voi hyvin. Meillekin on kommentoitu, että miten ootte aina vain niin rakastuneita, vaikka yhteistä elämää on takana yli kymmenen vuotta. Ei tuu sitten mieleen, että ehkä se on se aito rakkaus, joka pitää perheen kasassa ilman, että lapsia täytyy kuskata joka välissä hoitoon, että voidaan olla KAHDELLEEN. Niin ja millaista esimerkkiä teidän lapsi näkee rakastavasta parisuhteesta? Sellaisen, että hänet pitää viedä pois jaloista, että vanhemmilla voi olla kivaa keskenään. Esimerkkiä hyvästä parisuhteesta voi näyttää myös siten, että rakkaus on osa jokapäiväistä kanssakäymistä. Halitaan ja suukotellaan, keskustellaan, kuunnellaan, arvostetaan, otetaan toinen huomioon, riidellään rakentavasti, osataan pyytää anteeksi...
jos ap. rakastaa miestään niin taatusti se välittyy myös lapselle vaikka ottaisivatkin sitä paljon parjattua kahdenkeskistä aikaa ja taatusti vaikka kuinka av. mammat väittää että on rakkautta parisuhteessa vaikkei koskaan tarvitse eikä ole haluan olla kaksin vaan ainoastaan perheeen kanssa niin kyllähän ne lapset sen huomaa. Sellaisen parisuhteen ja "rakkauden"
Alue: Aihe vapaa
että pitää tehdä jotain ihme erikoisuuksia lasten kanssa ollessa, kun oikeastaan lapsi vain kaipaa tavallista arkea. Mutta kuten aikuinenkin, niin lapsikin kaipaa silloin tällöin irtiottoa arjesta, ja sitten mennään lomalle tai tehdään jotain muuta spesiaalia. Meillä ei laatuaikaa vietetä arkena, vaan harrastetaan, tavataan kavereita, puuhataan yhdessä perheenä. Se on arkea, elämää. Laatuaika perheen kanssa on meillä esim. lomamatka, josta koko perhe nauttii. Ja kahdenkeskinen laatuaika on sitä, kun ollaan miehen kanssa kahden, kuten edellisen kerran illallinen & leffa -kombinaatio.