Olen vieläkin exään rakastunut

Olen itse hänelle sanonut että kesän aikana en tuu tapaamaan.

ap

ota siihen mitään kontaktia kuukauteen niin eiköhän se löydä toisen mirkun. Kokeile vaikka.

jotkuthan täällä leimaa mua täysin bimboksi,mutta sä varmaan tiedät, että ei tämäntapaiset tuulellakäyvät ole mitään tyhmiä kuitenkaan. Olet oikeassa että ei se ole pelkästään siitä kiinni, kumman valitsen. Tämä on varmaan pitkä prosessi, jossa tapahtuu minussa muutakin kuin se, että olenko nyt sitten exän vai mieheni kanssa jatkossa.

Harmi että olen huonojen yhteyksien päässä, keskellä härdelliä, joten en pääse osallistumaan keskusteluun juurikaan. Totean vain, että et todellakaan ole tyhmä bimbo. Luovat, ahdistuneet, omilla aivoilla oman maailmankatsomuksensa rakentavat ihmiset ovat niitä ahdistuneimpia, ja, älykkäimpiä. Minulla ei todellakaan ole tarkoituksena tässä omaa älykkyyttäni korostaa, mutta haluan kannustaa sua sanomalla, että sun äly, arvot, jne. ovat aivan yhtä hyvät ja 'oikeat' kuin kaikkien neuvojaan jakavien tuomitsijoiden täällä. Tuominnallaan ja valmiiden ratkaisumallien tuputtamisella he osoittavat vain lähinnä omaa rajoittuneisuuttaan. Kirjoittaisin mielellään enemmänkin - ehkä myöhemmin löytyy sopiva hetki.

Pakko oli tulla :).



Ilta oli tosi kiva. En muistanut muuten paljon näitä juttuja, mutta siskoni kanssa juteltiin vähän asiasta, kun miehet olivat vielä kerran saunassa. Olen siis hänelle kertonut tilanteesta ja vannottanut ettei kerro edes miehelleen, koska on miehen kaveri (eivät siis ennestään ole olleet, mutta tässä tutustuneet ja ystävystyneet). En tiedä kertooko mies sitten hänelle, mutta se on hänen asiansa.



Sisko ei myöskään haluaisi että ottaisin exän takaisin. Sanoi nytkin että tuun katumaan jos jätän mieheni. Sisko tuntee tietenkin exäni. Siskon mielestä ei tee hyvää mulle olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Sisko sanoi myös, ettei uskoisi koko juttua, jos ei tietäisi, koska näyttää kuulemma päällepäin hyvinkin rakastuneelta meidän yhdessäolo miehen kanssa. Eikä mies vaikuta yhtään vihaiselta.



Olikin hyvä fiilis, mies hyvällä päällä, ja piteli mua kädestä ja halusi olla lähellä. Me oltiin saunassa ilmeisen epäilyttävän kauan kahdestaan saunassa, kun siskon mies sanoi kun tultiin takaisin, että on täällä makuuhuoneitakin jos siltä tuntuu.



Lapsi nukahti autoon kun tultiin kotiin, mies kantoi sänkyyn ja me vielä jatkettiin iltaa. Rakasteltiin taas, mun aloitteesta, menin olkkarissa syliin istumaan pelkkä kietaisumekko päällä. Mulla oli siis uusi musta kietaisumekko päällä tänään kylässä, se on melko avokaulainen ja mies oli jo aiemmin lähtiessä kylästä sanonut siitä että olen siinä niin seksikäs. Aloin suudella ja riisua miestä. Halusin oikeasti häntä niin paljon, enkä todellakaan miettinyt ketään muuta.



Mies otti itse sen jälkeen tuo asian puheeksi, kysin olenko miettinyt asiaa. Sanoin että aika vähän tänään. Kysyin onko hän vihainen, kun ei yhtään vaikuta sltä. Mies sanoi että ei ja on. Ei kun oon siinä, haluan häntä ja hänestä tuntuu että rakastan häntä kuitenkin enkä ainakaan vihaa tai inhoa. Mutta että pelkää kun en oo lähellä, että soitan exälle tai meilaan. Tai meen tapaamaan. Sanoi että hän ei kestä jos jätän hänet tai petän häntä exän kanssa. Mä sanoin että juuri nyt se tuntuu kummalta ajatukselta. Mutta mun on vaikeaa uskoa, että tämä menisi niin vaan pois päästä.



Mies sanoi, että menee se, jos en tapaa enkä soita enkä lähetä viestejä. Enkä vastaa, jos ex soittaa tai lähettää viestin. Sanoin että olispa se niin helppoa.



Mies kysyi että haluanko olla hänen kanssaan vai exän, hän haluaa tietää, että kumman valitsen. Ja hän antaa näiden tähänastisten sotkujen olla ja anteeksi, jos se loppuu nyt tähän tai edes yritän sitä tosissaan. Ja että jos muu ei auta, hän käy juttelemassa exän kaa ja eiköhän sen jälkeen tajua pysyä poissa. Eli aikoo vetää turpiin? Mä sanoin, että ei kai se nyt auta jos hän käy hakkaamassa exää. Ja mun on vaikeaa uskoa sellaista. Mies sanoi että varmaan olisi lyönyt, jos tulisi kotiin ja ex olisi täällä.



Mies kysyi että miten voin harrastaa seksiä hänrn kanssaan, ja jopa itse tehdä aloitteita tuolleen kuin tein, jos oon niin rakastunut exään koko ajan. Ja jos oon exän kaa meinaanko olla sitten kummankin kanssa sängyssä vai vain exän kaa vai jättää hänet kokonaan. Sanoin että halusin häntä niin kovasti, enkä mä muita siinä ajatellut. Enkä en aio olla kummankin kanssa. Ja nyt tuntuu että olen ihan hullu, kun edes oon katsonut muuhun mieheen päin, mutta mulla on kuitenkin tunteita exää kohtaan.



Mies sanoi, että ei halua olla missään löysässä hirressä kauempaa. Ja että haluaa vastauksen nyt tai sitten se vastaus on selvä. Mä mietin ja sanoin että haluan olla hänen kanssaan. En oo kuitenkaan valmis luopumaan miehestäni. En tiedä miten mun sitten ensi viikolla käy kun ex varmaan ottaa yhtettä. Huokaus. Mutta selvää on, että en voi kauhean kauaa vehdata. Mies ei varmaan kovin kauaa katsele sitä.



Mulle tuli mieleen että jospa oikeasti en ole sitä exää vailla vaan sitä hullaantumisen/rakastumisen tunnetta? Koska tosiaan nyt kun meillä on tän lyhyenkin ajan tää avioelämä vähänkään kiihkeämpää, niin pystyn ihan selkeästi ajattelemaan exääkin ilman että olisi joku pakko soittaa hänelle tai kipuilisin.



Oli meillä seksiä aiemminkin, pari kertaa viikossa, mutta nämä 2 viime kertaa on olleet aika paljon kiihkeämpiä kuin johonkin aikaan. Onko tää vaan jotain hemmetin typeryyttä kun ollaan kuitenkin suht pienen lapsen vanhemmat ja se on verottanut vähän sitä seksipuolta kuitenkin, kuten kaikilla muillakin?



Ja nyt muuten kaduttaa sekin, että oon kirjoittanut etten oo tuntenut samanlaista intohimoa miestä kohtaan. No en ehkä ihan samanlaista, kun kyseessä on eri tyyppiset miehet, eri elämäntilanne. Mutta kyllä mulle on muistunut mieleen että ei se nyt mitään kovin vähän kiihkeää ollut meidänkään alkuaikoina. Meillä on alle 2 v lapsi, olen siis ollut raskaana tai pikkulapsen äiti jo yli puolet meidän yhdessäolosta.



Pitää varmaan katsella sitä pariterapiaa ja ottaa yhteyttä sinne.



Aamukin oli kiva. Mies oli ostanut mulle lahjaksi 2 lippua yhteen kesän konserttiin (mun suosikin), ja siinä luki että hoitaa myös lapsenvahdin. Lisäksi oli hellyttävä lapsen "räpellyskortti". Ja kukkia, sekä valkovuokkoja että mieheltä ruusukimppu ja sydämen muotoisia marmeladeja. Nyt tekee tuolla aamiaista meille, saan erikoisaamiaisen, mikä on hänen erikoisjuttu mulle, teki joskus alkuaioina ja sen jälkeen on tehnyt mun juhlapäivinä ja joskus muuten vaan. Tänään mennään myöhemmin miehen äidille.



Anteeksi kauhean pitkä viesti.



ap

kyllä yksi tuuliviiri, joka ei pysty ajattelemaan järjellä yhtään (esim. se, että aiemmin et muistanut eksässä huonoja puolia olevankaan, ja nyksässä ei muita ollutkaan).

sanoisin että oon impulsiivinen ja vähän tuulella käyvää tyyppiä. Vaikeaa tehdä päätös, mutta sitten yleensä oon pysynyt päätöksessä kun oon saanut pätettyä tai takaraja tulee vastaan.

Olen tästä ikävän tietoinen. Muissakin asioissa, ihan isoissakin, tyyliin tykkäänkö enemmän tästä asunnosta vai tuosta, kun ostettiin kotia. Haluanko nämä vai nuo kaakelit kun remontoitiin. Haluanko tänne vai tuonne lomalle. Mies välillä menettänyt hermonsa siihen.

Semmoista se on. Ikävä kyllä.

ap

kyllä yksi tuuliviiri, joka ei pysty ajattelemaan järjellä yhtään (esim. se, että aiemmin et muistanut eksässä huonoja puolia olevankaan, ja nyksässä ei muita ollutkaan).

Onnea vaan miehellesi. Mä en kestäisi olla tuommoisen tuuliviirin kanssa. Miehesi on varmaan tosi tasainen luonne, kun ei mene sen pahemmin hermot.



Mulla on mielikuva että ap on aika tunneihminen, taiteellinen, varmaan ulkoisesti viehättävä (miksi noin hyvän kuuloinen mies muuten olisi ottanut). Seksi kiinnostaa. Pikkaisen avuton ja miehiin voi vedota toi hupsuuskin. Varmaan ap:n otsassa lukee että ongelmia tiedossa, mutta mies on päättänyt huolehtia ap:sta. koskahan ap kasvaa ihan aikuiseksi, ei ehkä koskaan.

kuulostaa myös tunne-elämältään epävakaalta persoonallisuudelta: impulsiivisuus, ei osaa päättää asioita, nostaa yhden ihmisen jalustalle ja pitää häntä täydellisenä, seuraavana päivänä tuo ihminen saattaakin olla alinta pohjasakkaa, lisäksi ap tuntuu täyttävän miehillä sisäistä tyhjiötään..ehkä terapia olisi ap:lle oikea paikka.

tunteellinen. Mutta en mä koe että mä olisin kumpaaakaan miestä nostanut jalustalle. Ja onko niitä miehiä ihan niin paljon, jos mulla on sen jälkeen kun täytin 20 ollut 2 miestä?

Googletin mitä tuo tarkoittaa tarkalleen

"F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

Ominaista on taipumus toimia hetken mielijohteesta ja harkitsematta seurauksia. Mieliala on ennustamaton ja oikukas. Henkilö on altis tunteenpurkauksille eikä usein kykene hallitsemaan purkauksellista käytöstään. Hän on taipuvainen riitaisuuteen ja yhteentörmäyksiin toisten kanssa, varsinkin jos hänen hetken mielijohteita noudattavaa käytöstään estetään tai hillitään. Häiriö voidaan jakaa impulsiiviseen muotoon ja rajatilamuotoon. Impulsiivista muotoa luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeitten hallinnan puute. Rajatilatyypille ovat lisäksi ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa sekä jatkuva tyhjyyden tunne, kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuhoiseen käytökseen, kuten itsemurha-aikeisiin ja yrityksiin."

Osittain ok, on mussa tuota. Mutta en oo riitaisa yhtään, ei tuu yhteentörmäyksiä. Olen iloinen ja tulen toimeen ihmisten kanssa. En oo mikään miestennielijä. enkä itsetuhoinen myöskään. Eikä tää koko 5 v miehen kanssa olen ollut mitään soutua ja hupausta eksän ja hänen välillä.

Kohta lähdetään anopin luo, mutta palaan.

ap

kuulostaa myös tunne-elämältään epävakaalta persoonallisuudelta: impulsiivisuus, ei osaa päättää asioita, nostaa yhden ihmisen jalustalle ja pitää häntä täydellisenä, seuraavana päivänä tuo ihminen saattaakin olla alinta pohjasakkaa, lisäksi ap tuntuu täyttävän miehillä sisäistä tyhjiötään..ehkä terapia olisi ap:lle oikea paikka.

Olen tunneihminen ja herkkä, luovalla alalla. Ulkoisesta olemuksesta että en oo mikään supermalli mutta ihan söpö ja tykkään seksistä kyllä. Olen melko lyhyt, tummat vähän luonnonkiharat tai taipuisat hiukset, ruskeat silmät. Mutta en mikään miestennielijä jota kaikkien vaimojen pitää pelätä.

Mies on sanonut että alussa kiinnostin ulkonäön takia, olin hänestä kaunis ja seksikäs. Mutta kun jutteli niin mun herkkyys ja suoruus kiinnosti. Ehkä vaikutan vähän huolehdittavalta, mutta tosiasiassa osaan kyllä huolehtia kaikki asiat.

ap

Onnea vaan miehellesi. Mä en kestäisi olla tuommoisen tuuliviirin kanssa. Miehesi on varmaan tosi tasainen luonne, kun ei mene sen pahemmin hermot.

Mulla on mielikuva että ap on aika tunneihminen, taiteellinen, varmaan ulkoisesti viehättävä (miksi noin hyvän kuuloinen mies muuten olisi ottanut). Seksi kiinnostaa. Pikkaisen avuton ja miehiin voi vedota toi hupsuuskin. Varmaan ap:n otsassa lukee että ongelmia tiedossa, mutta mies on päättänyt huolehtia ap:sta. koskahan ap kasvaa ihan aikuiseksi, ei ehkä koskaan.

niille kyllä riittää ottajia. Varsinkin varmaan täällä Suomessa, jossa 90 % naisista ja varsinkin äideistä on niitä järkeviä naisia, joilla on lyhyeksi kynitty tukka ja aina matalat järkevät kengät, tuulipuvut maripaidat ei koskaan mekkoja, ja joiden käsitys seksielämästä on se, että miehelle pitää antaa ettei se käy vieraissa. Sinäkin aikana voi miettiä jotain lapsen hammaslääkäriajan tilausta.



Tuossa naistyypissä on huonot puolensa, tuo tuuliviirimäisyys ja tunteella kaikkeen mukaan meno, toisten miesten huomio, mutta kumminkin heidän kohdallaan ei ole epäselvää, kumpi on nainen ja kumpi mies. Eikä seksi ole aviovelvoite.



- mies ja isä 43 v, joka ymmärtää hyvin miksi ap:n mies ei tahdo luopua

jos eroat niin eroa, mutta älä rupea vehtaamaan.

tai mikä nyt lasketaan. Suutelimme, ei seksiä.



ap

tuosta ei hyvä seuraa.

tai mikä nyt lasketaan. Suutelimme, ei seksiä.

ap

Olisiko exäsi valmis ottamaan molemmat, sinut ja lapsesi ja huolehtimaan ja rakastamaan teitä ninkuin nykyinen miehesi, lapsesi isäkin?

Mikäli exälläsi ei ole vielä lasta, hän mahdollisesti haluaa myös oman lapsen - oletko valmis siihen? Miten ajattelisit suhteenne kestävän arkea -ja varsinkin lapsiperheen arkea?

mitäs, jos exäsi on tyypillinen hurmuri, peluri, joka haluaa vimmaisesti voittaa sinut itselleen, koska on tullut toisen miehen syrjäytetyksi - ja jos saisi sinut - kiinnostus lopahtaisi ja hän muuttuisi taas samalaiseksi kuin oli silloin, kun hänet jätit...



Mitäs, jos käykin niin, että jos nyt eroat - huomaat hetken kuluttua, että lapsesi isä olikin "se oikea"...



Vaikeita päätöksiä.

Harrasta seksiä exäsi kanssa ja tunnustele tunteitasi sen jälkeen.



Elämme vain kerran. Kaikkea ei tarvitse kertoa ja itsekäskin pitää olla.



Muista kuitenkin, että jos päädyt seksiin - ja lopuksi päätyisit kuitenkin jatkamaan nykyisen miehesi kanssa - niin pettämisestä seuraavan syylliyyden kanssa saattaa olla pirullinen elää.



Mutta toisaalta; se pettäminenhän tavallaan myös olisi ollut siis myös suhteenne pelastus, vois sen niinkin ajatella.

noin 10, hän sai sen noin parikymppisenä ja meidän aikana tapaili lasta harvakseen, nykyään säännöllisesti ja kunnolla. Joten tietää kyllä lapsiperhe-elämästäkin. Hän sanoo että ymmärtää että mulla on lapsi. Mieheni tuskin hylkää lastaan, eli tulee tapaamaan, mikäli erotaan.

Mun lapseni vasta pieni, alle 2 v.

Silloin kun olin exälle raskaana hän kosi mua. Tulkitsin silloin ehkä väärin että kelpaan kun olen raskaana, ilman lasta en... Me oltiin yhdessä noin 3 v ja asuttiinkin yhdessä. Joten arkea on nähty. Me muutettiin exän kanssa yhteen samantien. Kun erosin, niin muutin noin puoleksi vuodeksi yhden kaverini kämppikseksi ennen kuin hankittiin miehen kaa yhteinen asunto.

Meillä erosta kohta 5 v joten en usko että on kyse pelistä. Törmäsimme vaan tässä keväällä, ja huomasimme että tunteet eivät ole yhtään kuolleet. Ollaan nähty vuosien varrella harvakseltaan, noin pari krt vuodessa, juhlissa (meillä yhteisiä ystäviä). Ekaan pariin vuoteen ex ei edes puhunut mulle, tuijotti vaan vihaisena. Kun menin naimisiin kommentoi sitä veemäisesti. Eksällä ollut vaan lyhyehköjä naissuhteita tällä välin.

ap

Olisiko exäsi valmis ottamaan molemmat, sinut ja lapsesi ja huolehtimaan ja rakastamaan teitä ninkuin nykyinen miehesi, lapsesi isäkin?

Mikäli exälläsi ei ole vielä lasta, hän mahdollisesti haluaa myös oman lapsen - oletko valmis siihen? Miten ajattelisit suhteenne kestävän arkea -ja varsinkin lapsiperheen arkea?

mitäs, jos exäsi on tyypillinen hurmuri, peluri, joka haluaa vimmaisesti voittaa sinut itselleen, koska on tullut toisen miehen syrjäytetyksi - ja jos saisi sinut - kiinnostus lopahtaisi ja hän muuttuisi taas samalaiseksi kuin oli silloin, kun hänet jätit...

Mitäs, jos käykin niin, että jos nyt eroat - huomaat hetken kuluttua, että lapsesi isä olikin "se oikea"...

Vaikeita päätöksiä.

kun keväällä et voi itseäsi järjellä ohjata.

aikoinaan olen exän kanssa saanut mm. orgasmeja ilman että hän suoranaisesti edes koski mun herkkiin paikkoihin, pelkästä himosta häneen suudellessa jne.

Meillä on aina ollut kova vetovoima toisiimme.

Pelkään että mies aavistelee jo nyt, välillä sekoan jutuissani kenen kanssa olin kahvilla. Tänään itketti kun kuulin radiosta Chisun sama nainen-sanat. Mies kummasteli, sanoin että oon herkällä päällä, menkat varmaan alkavat. Miten mä selviän mistään kunnon salailusta.

Ex pyysi mua luokseen perjantaina, kun meen keskellä päivää yhteen lääkärintutkimukseen ja hän olisi kotonaan sen jälkeen... Hän sanoi että ottaisi musta kuvia (on valokuvaaja), mutta mä kyllä tiedän mihin se helposti johtaa.

ap

Harrasta seksiä exäsi kanssa ja tunnustele tunteitasi sen jälkeen.

Elämme vain kerran. Kaikkea ei tarvitse kertoa ja itsekäskin pitää olla.

Muista kuitenkin, että jos päädyt seksiin - ja lopuksi päätyisit kuitenkin jatkamaan nykyisen miehesi kanssa - niin pettämisestä seuraavan syylliyyden kanssa saattaa olla pirullinen elää.

Mutta toisaalta; se pettäminenhän tavallaan myös olisi ollut siis myös suhteenne pelastus, vois sen niinkin ajatella.

ap

kun keväällä et voi itseäsi järjellä ohjata.

kaukana perheestä. Niin minä tekisin, antaisin vähän mietittävää. Miehen tulee puolustaa perhettä erilaisilta exiltä. Exille on näytettävä exitiä.