Lue keskustelun säännöt.
Olen kuulemma outo ja jämähtänyt jonnekin 50-luvulle
02.05.2010 |
Näin ystäväni minua "moittivat" kun puheltiin parisuhteista ja perhe-elämästä.
Minä tykkään olla kotona, teen joka päivä lämpimän ruuan valmiiksi kun mieheni tulee töistä, pidän kodin siistinä, ja tarkistan aina ennen kuin mies tulee kotiin, että kaikki on tiptop kunnossa.
Meikkaan ja laitan hiuksinani aina vielä parempaan kuntoon, ennen kuin mieheni tulee töistä. Hieron miestäni päivittäin, vien hänelle viikonloppuisin aamupalan sänkyyn. Haluan näyttää hänen silmissään kauniilta ja viehättävältä, haluan olla hänelle hyvä. Huolehdin, että hänellä on aina puhtaat vaatteet siististi viikattuna vaatekaapissaan, silitän hänen paitansa.
En nalkuta, en marise. Jos joku minua vaivaa otan sen kerran puheeksi ja kysyn hänen mielipidettään.
Annan mieheni päättää viimekädessä kaiken. Luotan hänen arvostelukykyynsä täysin. Enkä kyseenalaista hänen päätöksiään, enkä sano vastaan.
Hoidan siis kodin ja lapset (neljä lasta, nuorin vauva) enkä edes oleta mieheni osallistuvan kodin askareisiin. Ainoastaan renkaan vaihdot ja seinän poraamiset ym. miesten työt jäävät hänelle.
Ja tämä viimeisin sai ystäväni kauhistumaan:
En koskaan kieltäydy seksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että harrastamme seksiä päivittäin. En halua kieltäytyä, vaan haluan antaa miehelleni kaiken mitä vaimo voi antaa. Minä rakastan miestäni, jumaloin häntä.
Kommentit (83)
kun ei töissä tarvi käydä, oota sitten kun menet töihin 38h/vko, tule sitten kertomaan mitä jaksat tehdä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei töissä tarvi käydä, oota sitten kun menet töihin 38h/vko, tule sitten kertomaan mitä jaksat tehdä...
Olemme sopineet, että minun ei tarvitse käydä töissä. Ei ainakaan niin kauaa kun meillä on pieniä lapsia. Tarkoittaa ainakin siihen asti, että nuorin on 10v.
En varmasti jaksaisikaan kaikkea tätä tehdä jos olisin töissä!
ap
väitätkö ettei sulla muka ikinä mene hermot tai että ihan aina antaisit miehen päättää kaikesta tai että et IKINÄ olisi kieltäytynyt seksistä yms. potaskaa. No, hauska yritys, sinänsä.
toinen JOUTUU aina tekemään kaikki päätökset. Ani harva ihminen tykkää sellaisesta, jota saa koko ajan vetää perässä, joka ei itse halua mitään, joka ei koskaan ehdota mitään, joka ei koskaan kulje ensimmäisenä, jolle kelpaa kaikki. Oikeastaan tuo on aika vittumaista. Mies ensin käy töissä, sitten joutuu tekemään päätöksiä vielä kotonakin. Tajuat kai ap että olet LAISKA, etkä suinkaan kohtelias...
väitätkö ettei sulla muka ikinä mene hermot tai että ihan aina antaisit miehen päättää kaikesta tai että et IKINÄ olisi kieltäytynyt seksistä yms. potaskaa. No, hauska yritys, sinänsä.
Tai niin mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. En ala kyseenalaistamaan mieheni päätöksiä, mielessäni saatan kyllä harmitella, mutta en puutu mieheni tekemiin päätöksiin. Joskus hän kysyy kyllä minulta ja tekee päätöksiä vasta sen jälkeen kun on kuunnellut minun mielipiteen, mutta päätöksen tekee viimekädessä hän, ja se päätös pitää.
Mutta meillä ei koskaan riidellä, jos sitä tarkoitit.
Ja mitä seksiin tulee, minun miehelläni ON AIVOT. Hän ei edes pyydä seksiä silloin kun minä olen kipeä tai selkeästi erittäin väsynyt. Ei hänkään sentään ihan pelkkänä patjanaan minua pidä!
Ja joku sanoi että mieheni ennenpitkää jättäisi minut. Miksi ihmeessä jättäisi?
Hän on itse sanonut, että hänellä on täydellisin nainen mitä maa päällään kantaa. Suoraan on jopa sanonut, että sen lisäksi että olen ilo silmälle, myös "palvelu pelaa". Että ei voisi mies enempää toivoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Avioliitossa molemmilla on sama päämäärä; MIEHEN onnellisuus."
Joo, jos tämä ei ole provo, tai et ole jonkun uskontokunnan harras edustaja niin ei voi kun ihmetellä miten hyvin viihdyt kynnysmattona.
Onnea valitsemallasi tiellä.. aika alistuvan kuvan annat lapsillesi naisista.
että mies päättää kaikesta jne. Jos mies kuolee, jättää (sekin on mahdollista vaikka vaimo olisi kuinka "täydellinen"), ap on täysin tyhjän päällä. Ei työtä, ei kokemusta kokonaisvaltaisesta perheen asioden hoidosta ja päätöksenteosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minkään uskontokunnan harrasedustaja :D Eikä ole miehenikään! Ihan tavallisia tapa ev.lut. kuten muutkin.
En koe olevani kynnysmatto. Saan tässä suhteessa itse aivan yhtä paljon kuin annankin.
Mieheni on minulle hyvä. Hän hellittelee, hieroo, pitää hyvänä. Maksaa kampaamot, manikyyrit, hieronnat, jumpat.. Minulta ja lapsilta ei puutu mitään. Saan käyttää rahaa kaikkeen mitä tarvitsen. Saan vaatteita, kenkiä, koruja.. Ruusukimppuja ja suklaata. Käymme usein ulkona syömässä ja iltaisin lasillisella (tosin vauva-aikana harvemmin, vain noin kerran kuussa).
ap
Hänhän päättää itse asiassa varmasti paljonkin niistä arkiasioista, jos kerran ne kaikki hoitaakin. Minä olen ihan varma siitä, että hän hoitaa kaikki siivoamiset yms miehen ollessa töissä. Niin ainakin minä tein ollessani kotona - sillä lailla me sitä oikeaa, yhteistä aikaa saimme koko perheelle.
Ehkä minussakin asuu pieni 50-lukulainen, mutta niin vain on meilläkin maailman tyytyväisin mies. En anna miehen kuitenkaan päättää ihan kaikkea, sisustus on minun heiniäni, siinä hän tyytyy ratkaisuihini täysin. Ja lapsiakin on vain kaksi.
Ihanaa elämää, minäkin nautin!
t. ei ap, mutta hengenheimolainen kuitenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän avioliitossa on päämääränä molempien onnellisuus. Ja minä olen onnellinen!
ap
Jos on, niin työssäkäyvänä totean vain, että vituttaa maksaa kaltaistesi turhia opiskeluja veroeuroistani, alkaisitte tehdä sitä jälkikasvua vaan mielellään heti 18v-päivänä. Säästyisi miljoonia!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin saan kaikkea tuota, vaikka elämme tasapainoisessa parisuhteessa jossa molemmat tekevät päätöksiä, yhdessä ja erikseen, perheen puolesta. Molemmilla on omat harrastuksensa/työnsä ja kaverinsa. Toki myös yhteisiä asioita, mutta tärkein niistä on perheemme, kolme lasta. Yhteinen asunto/omaisuuus ja velka. En ole mieheni palvelija enkä äiti,eikä hän minun isäni, käskijäni. Olemme aviopari, kumppanit. Rakastamme ja arvostamme toisiamme. Yhdessä hoidamme perhettämme, toisiamme.
Minäkin saan kaikkea tuota, vaikka elämme tasapainoisessa parisuhteessa jossa molemmat tekevät päätöksiä, yhdessä ja erikseen, perheen puolesta. Molemmilla on omat harrastuksensa/työnsä ja kaverinsa. Toki myös yhteisiä asioita, mutta tärkein niistä on perheemme, kolme lasta. Yhteinen asunto/omaisuuus ja velka. En ole mieheni palvelija enkä äiti,eikä hän minun isäni, käskijäni. Olemme aviopari, kumppanit. Rakastamme ja arvostamme toisiamme. Yhdessä hoidamme perhettämme, toisiamme.
En silitä hänen vaatteitaan, eikä hän minun. En laita hänelle eväitä töihin, eikä hän minulle. Osaamme tehdä ne kaikki ihan itse.
Molemmat siivoaa, ja laittaa ruokaa, kumpi kerkeää yms..
t; 15
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivan kun mies on töissä. Kun hän tulee kotiin, keskityn aluksi vain ja ainoastaan häneen. lapset ovat sopivasti katsomassa lastenohjelmia juuri silloin.Silloin siis mieheni syö ja samalla hieron hänen hartioitaan, menemme lepäilemään ja kuuntelen hänen päivän kuulumiset ja hän minun.
Sitten vietämme perheaikaa, jolloin käymme ulkoilemassa tai vaan oleskelemme yhdessä. Lasten iltatoimet teemme yhdessä.
Minä siistin kodin vielä lopuksi ja sitten keskitymme toisiimme (tai televisioon :D )
Juu, kodin sisustus (tekstiilit, värit, materiaalit) on minun alaani, kuten lasten vaatteet, ruoka ym. Mies osallistuu niihin vain maksamalla.
Auton ostot, lomamatkat ym. päättää mies. Mies kirjaimellisesti päättää vielä ne kaappien paikat, eli isommat asiat.
Ja olen 100% sitä mieltä, että mitä onnellisempi mies, sen parempi avioliitto. Ja miehen onnellisena pitäminen on lopulta kovin helppoa: Kaunis vaimo, lämmin ruoka, siisti koti, puhtaat vaatteet, seksiä ja lämpöä.
Kysykää miehiltänne, moniko vaihtaisi "50-lukulaisuuteen" jos saisi päättää?
ap
MInkä ikäisenä sait ensimmäisen lapsesi?
Oletko eläkettäsi koskaan laskeskellut?
Korkeintaan jossain fantasiamaailmassa.
MIKSI pitäisi kysyä??
Kai jokainen ihminen , nainen tai mies , haluaisi itselleen kotiorjan!?
Mikäs olisi sen mukavampaa kun tulla aina siistiin kotiin jossa ruoka valmiina? Syödä , saada hierontaa raskaan päivän päälle ja vielä illalla seksiä.
"Rahalla saa ja hevosella pääsee."
Ehkäpä siksi, kun on kotikeiju fantasiamaailmasta.
Sain esikoisen 25 vuotiaana, nyt olen 32.
Eläkettäni en ole laskenut, mutta jos mieheni kuolee / eroamme, en rutiköyhäksi jää kuitenkaan.
ap
ps. EN OLE KOTIORJA, ENKÄ SELLAISEKSI KENELLEKÄÄN ALKAISIKAAN!
provota