Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helppojen lasten äidit eivät voi ymmärtää millaista on haastavan lapsen käytös
14.01.2009 |
Meillä kolme lasta, joista esikoinen 10v on aina ollut kauniisti sanottuna haastava. Äreä, helposti ärsyyntyvä, sääntöjä jatkuvasti uhmaava. Tätä on kestänyt koko elämän: vauva jo erottui muista samanikäisistä kun aina kitisi.
Hänellä on paljon hyviäkin puolia, mutta kyllä joskus miettii millaista perhe-elämämme olisi, jos kaikki lapset olisivat ns. helppoja.
Helppous ei tarkoita rauhallisuutta vaan sitä, että säännöt ja "normaali toiminta" menee perille ilman, että lapsi jatkuvasti ne kyseenalaistaa.
Kommentit (79)
Sitten pitää sitä remmiä kokeilla, jos muut keinot ei tehoa.
t: itsekin kolmen äiti, neljäs tulossa, lapset 14-6 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo neuvolan oppaissa kerrotaan kuinka vastasyntyneissäkin on havaittavissa temperamentti-eroja. tää nyt on ihan perusjuttuja aksvatustieteessäkin...ei kaikki lapset todellakaan oo samanlaisia. On ihan neurologiastakin eli hermoston toiminnasta kiinni esim. minkalainen "ärsytyskynnys" lapsella on, kuinka kestää virikkeitä, stressiä jne.
ap ymmärrän sua tosi hyvin!! Meillä on esikoinen ihan samanlainen. 2 . ja 3. lapsi ovat temperamentiltaan ihan erilaisia, paljon säyseämpiä, vaikka ihan samalla lailla näitä tässä kasvatetaan...Mä oon lohduttautunut sillä, että kyllä tuo esikoinen taatusti pärjää tässä maailmassa, osaa ainakin pitä puolensa ja vaatia oikeutensa ;)
Sääliksi käy sinun lapsiasi. Olkoonkin, että provoilet täällä tietysti
ihan leikilläsi. :(
Sitten pitää sitä remmiä kokeilla, jos muut keinot ei tehoa.
t: itsekin kolmen äiti, neljäs tulossa, lapset 14-6 v
Väkivallan käyttäminen lapsiin tutkitusti kasvattaa niistä väkivaltaisia.
Itse asiasta: on todellakin jännä huomata omissa lapsissaan, miten ovat keskenään niin erilaisia. Itse sitä pyrkii olemaan niin tasapuolinen kasvattaja kuin ikinä, ja silti esikoinen vain on helppo ja jälkimmäinen haastava. Ei mahda mitään.
Se kun helppojen lasten vanhemmat neuvovat haastavien lasten vanhempia on absurdia seurattavaa - ne neuvot kun ovat usein sellaisia että "sen kuopuksen nyt vain on sopeuduttava, joten se sitten leikkii kiltisti yksinään sillä aikaa kun leivon esikoisen kanssa". Hah! Helppohan se on sano jos kuopus tosiaan leikkii kiltisti yksinään. Tarina olisi vähemmän idyllinen jos se kuuluisi että "leivoin esikoisen kanssa, ja sillä aikaa kuopus itki itsensä tajuttomaksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas esikoinen oli itse rauhallisuus ja oli ns.hymyileväinen koko ajan.Kuopus sitten olikin eri asia,aloitti kitisyn heti synnytyksen jälkeen ja on aina (nyt 2v) ollut sellainen vaatija ja erittäin uhmakas...ihan eri luokkaa kuin esikoinen!Voitte vaan arvata kuinka iso järkytys se oli miehella ja minulle?Nyt alkaa vihdoin elämä tuntuu normaalilta ja ollaan opittu hyväksymään/elämään tämän asian (kuulostaapa kauhealta) kanssa...
Niin, myönnän etten ymmärräkään. Mikä tässä nyt oli se pointti? En tiedä/ ymmärrä monia muitakaan asioita, joita en ole itse kokenut. En esimerkiksi tiedä, millaisia kipuja syöpää sairastavalla ihmisellä on, mutta tarvitseeko minun tietää/ ymmärtääkään, kun se on oikeasti mahdotonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo neuvolan oppaissa kerrotaan kuinka vastasyntyneissäkin on havaittavissa temperamentti-eroja. tää nyt on ihan perusjuttuja aksvatustieteessäkin...ei kaikki lapset todellakaan oo samanlaisia. On ihan neurologiastakin eli hermoston toiminnasta kiinni esim. minkalainen "ärsytyskynnys" lapsella on, kuinka kestää virikkeitä, stressiä jne.
vakuuta (vielä vähemmän kun lukee näitä täällä). Ei kaikkea paskaa saa antaa anteeksi tempperamenttiin vedoten... Ihan ystävällisesti yritän täällä.
Joo ja..
Yhden lapsen äiti ei tiedä mitä on kahden lapsen äitinä
Hyvin nukkuvan lapsen äiti ei tiedä mitä on koliikki vauvan kanssa.
Helposti raskaudesta selviävä ei tiedä miten raskasta on niillä joilla ei mene yhtä hyvin
Laiha ei tiedä miltä tuntuu olla lihava
Kukaan ei tiedä miltä tuntuu olla raiskattu jos ei ole sitä kokenut
Tupakoimaton ei tiedä mitä on olla nikotiinin orja..
Onhan tota listaa, eihän sitä nyt voi tietääkkään mikä on millaista ja miten rankkaa jos ei itse ole sitä kokenut.
Mutta että syyllistää ihmisiä siitä että jollain ei ole niin rankkaa kuin itsellä, siinä ei ole mitään järkeä.
T: kahden superhelpon ja yhden haasteellisemman lapsen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva ei ole mikään tyhjä taulu, vaan hänellä on omanlaisensa aivotoiminta.
Aivotoimintaan voi jossain määrin vaikuttaa ympäristötekijöillä, mutta se (eli temperamentti - tapa reagoida ärsykkeisiin) ei kovin paljoa muutu elämänkaaren varrella. Ihmisen tapa reagoida pysyy siis samana, mutta kasvatuksen kautta sen tuottamaa käytöstä voi yrittää säädellä ja ohjata. Mitä "helpompi" lapsi, sitä helpommalla vanhempikin kasvatusvastuustaan pääsee. Tarvitaan vähemmän toistoa ja lapsen reaktiot ovat "sävyisämmät".
"Keskitemperamenttisen" lapsen vanhempana voin vain kuvitella, kuinka haastavaa on hoitaa ja kasvattaa temperamentikkaampaa lasta kuin omani. Etenkin, jos lapsella on vielä jotain erityistä neurologiassaan. Jaksamista vain kaikille vanhemmille!
Toisaalta, temperamentiltaan haastavammat lapset oikenlaisessa kasvuympäristössä (oikealla tavalla tukeva ja perustaltaan myönteisesti suhtautuva) kehittyvät usein älykkäämmiksi kuin nämä helpommat verrokit (Liisa Keltikangas-Järvisen kirjasta - vuoden professori ja temperamenttitutkija).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuka on sanonut että "kaikki paska annetaan anteeksi temperamenttiin vedoten"??
Ei tietenkään anneta. Mutta elämä voi olla todella henkisesti rankkaa tällaisen haastavan lapsen kanssa ja on ihan totta, että sitä ei sellainen äiti/isä ymmärrä jolla on helppo lapsi. Se ymmärtää, jolla on molemmat itsellään, kuin esim. meillä. Kyllä meidän elämä olisi paljon helpompaa ilman noita esikoisen temppuja....ja esikoista joutuu nimenomaan kasvattamaan paljon enemmän kuin kahta muuta.
kuka on sanonut että "kaikki paska annetaan anteeksi temperamenttiin vedoten"??
Ei tietenkään anneta. Mutta elämä voi olla todella henkisesti rankkaa tällaisen haastavan lapsen kanssa ja on ihan totta, että sitä ei sellainen äiti/isä ymmärrä jolla on helppo lapsi. Se ymmärtää, jolla on molemmat itsellään, kuin esim. meillä. Kyllä meidän elämä olisi paljon helpompaa ilman noita esikoisen temppuja....ja esikoista joutuu nimenomaan kasvattamaan paljon enemmän kuin kahta muuta.
käyttäytyä ja uskoo kerrasta, tai vähintään toisesta kun asiasta sanoo. t: 2 ja oliko se 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tää kun sattuu olemaan keskustelupalsta. Väittelyistä nauttijat vois vaikka vaihtaa palstaa ;) Ja oletko kuullut sellaista sanaa kuin empatia ;)
Mä toivon ap:lle ainakin tosi paljon voimia, koitetaan jaksaa näiden haastavien lastemme kanssa ;) !!
Ainakaan näiden väkivaltaisten tyyppien jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan normaalikeinoin ei kannattaisi kerskailla pahoinpitelyillään.
Meillä lapset ei ole vuosiin tarvinnut remmiä (kerran tai kaksi).
Joidenkin lasten kanssa joutuu enemmän vääntämään
asioita rautalangasta, joidenkin kanssa kaikki tapahtuu
kuin itsekseen.
Meillä itsepäisin ja helposti ärtyvin lapsi on tähän mennessä
ollut toinen. Kolmas lapsi vaikuttaa taas sopeutuvammalta
luonteelta, vaikka vielä ei ihan varmaksi voi sanoa, kun hän
on vasta niin pieni.
Toisaalta toisen lapsen kanssa jotkut asiat taas ovat olleet
helpompia kuin mm. esikoisen kanssa. Esim. esikoinen on
aina vaatinut kovasti seuraa ja leikkikavereita, toinen lapsi
keksii itsekin tekemistä. Hänellä on mielikuvitusta ja luovuutta.
Jokaisen lapsen luonteessa on aina monia eri puolia! Pitäisikin
etsiä ja löytää lapsestaan myös ne positiiviset puolet ja vahvuudet,
eikä vain muistaa aina haastavammat asiat.
Joka tapauksessa kaikki kolme lastamme ovat todella erilaisia
ja näin on ollut ihan vauvasta asti! Ja hyvä näin, sillä erilaisuus
on rikkautta.
Ihan kuin sanoisi että "en ole raiskannut kuin kerran tai kaksi"... Miten sellaista voi unohtaa??
Meillä lapset ei ole vuosiin tarvinnut remmiä (kerran tai kaksi).
hyvin tyytyväinen ja aina iloinen. Söi hyvin, nukkui hyvin ja valloittava muutenkin. Toinen sitten vaativa, syö huonosti ja nukkuu huonosti. Oli opetteleminen oman kärsivällisyyden kanssa häntä hoitaessa, kun kaikki ei sujukaan niin helposti..
Mutta lapset opettaa...
Ainakaan näiden väkivaltaisten tyyppien jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan normaalikeinoin ei kannattaisi kerskailla pahoinpitelyillään.
Meillä lapset ei ole vuosiin tarvinnut remmiä (kerran tai kaksi).
t: 2,8
Alue: Aihe vapaa
Aivan!! Kuin mun kynästä kirjoitettu :)
Meillä 10v esikoinen, ollut aina vauvasta saakka erittäin vaativa ja helposti itkevä ja nykyisin helposti suuttuva. Vauvana oli jo sitä luokkaa etten kaupoille tms mennyt lainkaan hänen kanssan..
Mietin monesti että olen epäonnistunut äitinä. Sen jälkeen olen saanut vielä 3 lasta, ja en voi kuin hämmästellä miten helppoja jotkut lapset voivatkaan olla!? Kakkonenkin meillä on erityislapsi, mutta 3. ja 4. ovat kuin taivaasta mulle pudonneet. Toki osaavat kiukutell, uhmaavat, rajoista tapellaan mutta ihan eri luokkaa kuin esikon kanssa.
Nyt olen miettinyt että onneksi esikko oli se vaikein! Jos vaikka nuorimmainen olis ollut vastaava, olisin varmaan vetänyt ranteet auki, kun en olis voinut kuvitellakaan millaista voi olla elämä haastavan lapsen kanssa
Meillä esikoisella add, uhmakkuushäiriö, lukivika...ihana lapsi kuitenkin, fiksu myös ,mutta totaalinen alisuoriutuja koulussa. Ja tuo add, on luku sinällään, vie voimat meiltä kaikilta, myös sisaruksilta. Mutta silti esikoinen on jollain hassulla tavalla se "läheisin". =)