Ärsyttävää, luokkakaverin äiti perui yökyläilyn lapseltani ilman kunnon syytä.

Käytät sanoja ärsyttää, ei ollut kunnon syytä, miten kehtaa, aika vastuuton äiti...

Minä kyllä koen nuo sanat haukkumiseksi.

Halusin mielipiteitä siitä, kokevatko muut tämän käytöksen normaaliksi, kun minä koen sen ikäväksi.

En tullut tänne haukkumaan äitiä, vaan halusin kuulla mielipiteitänne ja keskustella. Halusin myös saada itseni järjestykseen, jotta voisin vielä sietää lapseni hyvän ystävän perhettä. (Lapsen ystävästä pidän todella paljon.)

On rikastuttaa keskustella täällä tuntemattomien ihmisten kanssa. Keskustelemme sellaisten kanssa, jotka eivät reaalielämässä olisi lainkaan lähellämme. Täällä on kaiken ikäisiä ja kaikista sosioekonomisista luokista.



Täällä on käytöstavat taitavia ja sitten myös alkoholistinarkkareita, joilla ovat luottotiedot menneet. Täällä on ateisteja ja uskovia. Täällä on rikollisia ja rehellisiä.



Eläköön av. Täällä on värikylläinen keskusteluympäristö.



Tää ketju on kiinnostava.

Yleisesti ottaen ei ennen kouluaamu ole tapana tehdä yökyläilyjä, koska nukkumaan pitää mennä ajoissa, että jaksaa sen koulupäivän. Yökylässä kaverilla on tapana valvoa pikkuisen pidempään, eikä se uni niin tule vieraassa paikassakaan. Jos pistät tuon takia välit poikki, niin se kertoo vain sinun typeryydestäsi, toivottavasti saat lapsesi jatkossa jonnekin yökylään,pölö!

Silloin asia oli minulle vielä niin tuore, että suututti. Ei pahoitellut mitenkään. Kylmä ilmoitus vain. Tuntui, kun olisi lyöty märällä rätillä. Jäi tunne, että peruutettiin hyvin kevytmielisesti eikä pahoiteltu mitenkään.



Mutta toisaalta halusin vastapainoksi keskustella kanssanne ja kuulla muitakin mielipiteitä.



Totta siis, että alkuun olin suuttuneempi kuin nyt olen, kun olen lukenut viestejänne. Ajattelen nyt, että selvä, mutta tämä ei sitten enää saa toistua. Tällaista kohtelua en halua tavaksi kenenkään kanssa.



ap

tästä oppii muistamaan sen, että kiukkuisena ei pidä hätiköidä. Tehdä ainakaan mitään hätiköityä tai sanoa kenellekään pahasti hätiköiden.



Nyt kun pari tuntia on kulunut, olen jo paljon rauhallisempi.

Eli jos olisit asiaa tunnin tai pari miettinyt ja purkanut pahimmat höyryt itseksesi, niin tästä keskutelusta olisi varmaan tullut ihan toisenlainen.

Silloin asia oli minulle vielä niin tuore, että suututti. Ei pahoitellut mitenkään. Kylmä ilmoitus vain. Tuntui, kun olisi lyöty märällä rätillä. Jäi tunne, että peruutettiin hyvin kevytmielisesti eikä pahoiteltu mitenkään.

Mutta toisaalta halusin vastapainoksi keskustella kanssanne ja kuulla muitakin mielipiteitä.

Totta siis, että alkuun olin suuttuneempi kuin nyt olen, kun olen lukenut viestejänne. Ajattelen nyt, että selvä, mutta tämä ei sitten enää saa toistua. Tällaista kohtelua en halua tavaksi kenenkään kanssa.

ap

Nyt et saanut mitään asiallista keskustelua vaan kuraa niskaasi.

tästä oppii muistamaan sen, että kiukkuisena ei pidä hätiköidä. Tehdä ainakaan mitään hätiköityä tai sanoa kenellekään pahasti hätiköiden.

Nyt kun pari tuntia on kulunut, olen jo paljon rauhallisempi.

Minä en päästäisi millään omia lapsiani pois kotoa yöksi. Pakko silti ollut joskus päästää, mutta lapseni ovat silti ennemmin kotona kuin muualla. Miksi lapsesi haluaa pois kotoa niin kovasti? Onko teillä kenties jotain ongelmia kotona? Meidän lapsistamme kukaan ei ole vielä ekaluokalla ollut yötä luokkakaverinsa luona. Ensimmäistä kertaa on oltu yleensä viidennellä luokalla.



Sekin minua ihmetyttää, että mikä siinä on vaikeaa ymmärtää, että ihminen on väsynyt? Minä olen useana ilta niin väsynyt, kun teen raskasta työtä, että en todellakaan jaksaisi mitään ylimääräistä rasitetta kotiin. Jos on väsynyt niin on väsynyt. Ei siihen mitään kummempaa syytä tarvi. Jos äiti tietää, että ei jaksa valvoa siihen asti, että kihertelevät ekaluokkalaisetkin nukahtavat, niin eikö ole parempi, että lapsesi on turvallisesti kotona?



Jos luokkakaverin äiti olisi ollut vain tyly, hän olisi ilmoittanut, että "yökylä ei sovi tänään!". Jos hän on sanonut sinulle, että on väsynyt, sehän on selitys. Mitä siinä on vaikea ymmärtää? Onko itselläsi muka niin helppo elämä, ettet tiedä väsymyksestä mitään?

Sehän jos mikä ON kunnon syy. Ainakin minun tuttvapiirissäni väsymys on syy ja me kaikki ymmärrämme sen.

kuka haluaa lapsen kaverin yökylään jos samaan aikaan perheessä setvitään parisuhdekiistaa? Tai kuka haluaisi laittaa lapsensa yökylään perheeseen, jossa vanhemilla on parhaillaan selvittelyt menossa?



Hassua ettei syy "en nyt jaksa" ole riittävä. Itseasiassa minua naurattaa jo ap:n lapsellisuus - vai peruminen oli kuin märällä rätillä päin kasvoja. Missä pumpulissa olet tähän asti elänyt?

mielellään yökylään. En osaa nukkua kunnolla ja olen levoton, jos lapseni on pois kotoa. (On ollut pari kertaa nyt ulkomaille muuttaneella toisella kaverillaan.) Kokoan kuitenkin itseni ja päästän lapsen yökylään tietysti. (Aina kyllä häivähtää mielessäni, että tekee mieli kieltää.)



Kirjoitat, että on ok, jos sanoo olevansa väsynyt, niin perua yökylä. Minusta ei ole, jos on tavanomaista väsymystä, jota on aika-ajoin. Kyllä sitten on vaan sinniteltävä, kun kerran on kutsun ilmoittanut.



Tuollainen sopiminen ja siihen luottaminen on tärkeää.



ap

soittaa töihinkin, että tänään en viitti tulla, kun olen vähän väsynyt.

ja niitäkin perutaan



Olet ihan kohtuuton vaatimuksissasi. Jos olisit mun tuttavani , en sopisi kanssasi ikinä yhtään mitään, koska suutuut noin kohtuuttomasti pienistä pettymyksistä.

En usko, että kyse on ainoastaan yhdestä yökyläilystä vaan ennen kaikkea siitä, miten a) opettaa lapsilleen, mitä tarkoittaa lupaus ja sopimus ja b) miten toimia sivistyneen ihmisen lailla, jos joutuu peruuttamaan sopimuksen tai lupauksensa.



Sitä yökyläilyn peruuttanut äiti ei hallinnut. Hänen lapsensa saa väärän kuvan siitä, mitä tarkoittaa sopimus ja miten muihin ihmisiin on suhtauduttava.

soittaa töihinkin, että tänään en viitti tulla, kun olen vähän väsynyt.

Ei voi rinnastaa.

ap oli sopinut lapsensa visiitistä. Entä jos ap olisi sopinut itselleen täksi illaksi jotain maksullista tekemistä, josta menee maksu, vaikkei tulekaan. (liput)



Tuttu ei noudata sopimusta ja otakaan lasta kylään, maksaako tuttu siis maksullisen tekemisen, joka ei toteutunutkaan.



Tämä juridiselta kannalta. Eli onko suullisen sopimuksen tehnyt tuttu nyt korvausvelvollien? Asian voi ihan hyvin ajatella myös näin, niin nähdään suullisen sopimuksen oikeusvaikutukset.

jos asiasta käräjille mentäisiin. Ihmiset vaan eivät tajua tällaisia asioita. Elävät mullehetikaikkitänne -maailamssaan.

Eli pitää siis tehdä kirjallinen sopimus yökyläilystä jossa on mainittu peruutusehdot ja kuka maksaa käyttämättä jääneet liput ym. Tulee lakimiehille töitä. No, sehän on vain hyvä, että käytetään palveluita.

En usko, että kyse on ainoastaan yhdestä yökyläilystä vaan ennen kaikkea siitä, miten a) opettaa lapsilleen, mitä tarkoittaa lupaus ja sopimus ja b) miten toimia sivistyneen ihmisen lailla, jos joutuu peruuttamaan sopimuksen tai lupauksensa.

Sitä yökyläilyn peruuttanut äiti ei hallinnut. Hänen lapsensa saa väärän kuvan siitä, mitä tarkoittaa sopimus ja miten muihin ihmisiin on suhtauduttava.

on omaa typeryyttä jos luulee, että se on joku virallinen sitoumus jonka varaan voi jotakin omaa menoa rakentaa.



Eri asia jos sovitaan lapsen hoidosta maksua vastaan. Sitten voisi vähän kitistäkin jos se peruuntuu.

teki. Et voi tietää kuinka huonosti toisen asiat on. tuskin ottaisin itsekään muiden kakaroita vastuulleni jos en olisi skarpeimmillani!!!