Siis oikeasti, milloin nämä kaikki omituiset korkeakoulut ovat saaneet toimilupansa!

Ikävä kyllä vaan näillä amk-koulutetuilla tuntuu monilla olevan se käsitys, että he olisivat päteviä tehtäviin, joihin vaaditaan korkeakoulututkintoa. Paljon pahaa mieltä tulee näistä katteettomista odotuksista.



Pelkkä opintoviikkojen määrä kun ei kerro vielä tutkinnon sisällöstä mitään.

ettei tarvi arvailla.

ja oikeasti suurin osa heistä on johtotehtävissä. Kuka virastoissa kuka yksityisellä puolella. Ja yksikään tuntemani amk ei ole kortistossa. Toisaalta kyllä tunnen muutaman diplomi-insinöörin jotka notkuvat kortistossa.



Ettekö lue uutisia ja valtion suurta huolta tästä kun ihmiset notkuu jossain yliopistossa vuositolkulla kun samaan aikaan pitäisi saada nopeesti porukkaa sorvin ääreen. Amk on loistava keino saada porukkaa hieman nopeammin veroja maksamaan.



Olen aivan varma, että amk:ta arvosteleva ei tiedä hittojakaan koko paikasta ja sen antamista valmiuksista.

Mä olen restonomi, eli suoritin ammattikorkeakoulu tutkinnon matkailun puolelta.



Meitä ainakin valmennettiin aika paljon just oman yrityksen pyörittämiseen, kansainväliseen kaupan käyntiin, kieliin, matkailuyrityksen kehittämistehtäviin ja sit käytiin tietokonesovelluksia paljon läpi (sekä toimistosovelluksia, että matkailupuolen sovelluksia (kuten lentojen varaaminen, hotellivarausjärjestelmät jne.)



Eli ihan on hyötyä alalla kuin alalla (tietokonetaidot ja kielet, markkinointi, yrityksen/tuotteen kehittäminen jne).



Todella käytännönläheistä oppimista.



Itse olen hakemassa nyt yliopistoon, koska haluan olla lisäksi luomassa uutta tietoa.

Olen aivan varma, että amk:ta arvosteleva ei tiedä hittojakaan koko paikasta ja sen antamista valmiuksista.

t. tyhmä maisteri (johtava asiantuntija)

Wikipediasta: The degrees from polytechnics (AMK) are considered Bachelor's degrees in international usage. However, in domestic usage, bachelors transferring from polytechnics to universities may be required a maximum of 60 ECTS credits of additional studies prior emabarking the master's level studies. In conjunction with Bologna process, the polytechnics have obtained the right to award master's degrees. However, such programs remain rather minor phenomenon. The polytechnic master's degree does not qualify for doctoral studies.



Englannissahan Metropolitan Universityt ovat entisiä polytechnics ja näillä Met yliopistoilla on siksi huono maine. Niihin on myös helpompi päästä sisään.



T. se yksi aiempi kyselijä, joka on itse opiskellut Englannissa eikä siksi pysy perässä Suomen systeemeistä

olen itse hr-puolella isossa firmassa, ja kyllä meille ainakin tulee suuri määrä hakemuksia työttömiltä tradenomeilta. Riippuu varmaan tutkinnosta ja alueesta, mutta näin on ainakin täällä Pirkanmaalla.

Tietämäni/tuntemani tradenomit ovat kaupan alan esimiestehtävissä Keskolla, S-ryhmällä jne. Eli niitä välitason johtajia niin sanotusti.

AMKin käynyt

Mä olen restonomi, eli suoritin ammattikorkeakoulu tutkinnon matkailun puolelta.



Meitä ainakin valmennettiin aika paljon just oman yrityksen pyörittämiseen, kansainväliseen kaupan käyntiin, kieliin, matkailuyrityksen kehittämistehtäviin ja sit käytiin tietokonesovelluksia paljon läpi (sekä toimistosovelluksia, että matkailupuolen sovelluksia (kuten lentojen varaaminen, hotellivarausjärjestelmät jne.)



Eli ihan on hyötyä alalla kuin alalla (tietokonetaidot ja kielet, markkinointi, yrityksen/tuotteen kehittäminen jne).



Todella käytännönläheistä oppimista.



Itse olen hakemassa nyt yliopistoon, koska haluan olla lisäksi luomassa uutta tietoa.

Hauskimmat mun näkemät ovat kulttuurituottaja AMK ja esteonomi Esteonomi puristelee finnejä ja tekee manikyyrejä

Töitä puskee rakastamallaan alalla aamusta iltaan. :)

Ensimmäinen amk:n käynyt, joka vastasi täällä jo useasti esitettyyn kysymykseen, mitä siellä amk:ssa oikein opetetaan.



Siis käytännön töitä, esim. atk-sovellusten käyttöä. Hyvä niin, tarpeellisia taitoja, mutta eivät mielestäni ihan rinnastettavissa yliopistossa opetettaviin asioihin. Siispä ei pitäisi tutkintojakaan rinnastaa toisiinsa käyttämällä tuota korkeakoulunimikettä.

ei kait se amk:ssa opiskelleiden vika ole, että oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu?

haukut nyt väärää puuta

No tuosta ómasta listastani unohtui esim. johtajuusopinnot, joita olen käynyt niin paljon kuin oli vaan mahdollista. (Strategian kursseja, johtamisenpsykologiaa jne.)



Mun mielestä yliopiston tehtävänä on ennen kaikkea tuottaa tutkijoita, jotka luovat uutta tietoa mm. meidän amkilaisten käyttöön!



Mitä olen tuttujen yritysjohtajien kanssa keskustellut, heistä amkissa on hyvää se että se nimenomaan on käytännönläheistä opetusta.



Riippuen alasta ja työtehtävästä tutkinnot voidaan rinnastaa, koska molemmat henkilöt (siis toinen yliopiston käynyt ja toinen amkin käynyt) selviäisivät varmasti esimerkiksi johtajana hyvin!

nimenomaan koulujen nimeämistä korkeakouluiksi. Ap:n avauskin koski nimenomaan sitä, mistä näitä "korkeakouluja" sikiää.

menepäs nyt takaisin niiden johtavien asiantuntijatehtäviesi pariin

miten noin tärkeällä henkilöllä on aikaa ja halua roikkua tällaisella areenalla?

paljon muuten saat käteen kuussa?

No, sanopa se, olisihan tässä tärkeämpääkin tekemistä, mutta tämä keskustelu vaan niin kietoi pauloihinsa...



Bruttotuloni ovat runsaat 5.300 euroa/kk, netto n. 3.500 euroa.



t.51

taisi olla ensimmäinen opetusministeri ikinä, jolla ei ollut ylempää korkeakoulututkintoa - hän oli terveydenhoitaja. Sama rouva ajoi terveystiedon kouluihin pakolliseksi aineeksi.

Ketä voi syyttää, mitä instanssia? Ei se näytä hyvältä, että koko kansalla on korkeakoulutus, kun yhteiskunta ei vaan toimi niin. Pitää olla myös ihan niitä tekijöitä. Ja täysin resurssien hukkaan heittämistä, että ensin korkeakoulutetaan tuhansia ja sitten kun valmistuneet tosiaan olettavat saavansa muuta kuin nakinkääntäjän hommia, niin elätetään heitä kortistossa. Hioituisi tosiaan jyvät akanoista, jos yliopistoonkin pääsyprosentteja tiukennettaisiin ja AMK määrä puolitettaisiin.

Ammattikorkeakouluopinnot sisältävät teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa



Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210 - 240 opintopistettä ja opiskeluaika on 3,5 - 4 vuotta ohjelmasta ja pohjakoulutuksesta riippuen. Opinnot sisältävät:



* perus- ja ammattiopintoja

* harjoittelua ja

* opinnäytetyön.





Mikkelin ammattikorkeakoulussa on tarjolla nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa yhteensä 14 ammattikorkeakoulututkintoa ja 20 koulutusohjelmaa. Opintoihin voivat hakea lukion tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Ammattikorkeakouluihin haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.Tutustu koulutusohjelmiimme.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat tähtäävät korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijuuden kehittämiseen



Ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan työn ohessa ja opiskelu kestää 2 - 3 vuotta. Tutkinto on tarkoitettu jo työelämässä toimiville asiantuntijoille, joilla on vähintään 3 vuotta työkokemusta korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on vuonna 2009 seitsemän ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa.

Erikoistumisopinnoilla voit syventää ammattitaitoasi eri osa-alueilla



Erikoistumisopinnot ovat yleensä 30 opintopisteen laajuisia ammattillisia opintoja, jotka on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille. Nopeisiin koulutustarpeisiin tarjoamme täydennyskoulutuskursseja ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativiin työelämän kehittämistehtäviin. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa opiskellen. Ylempään AMK-tutkintoon sisältyy laaja kehittämistehtävä, joka tehdään useimmiten omalle työnantajalle.



Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 - 90 opintopistettä koulutusohjelmasta riippuen. Ylempi AMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Ylempi AMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin ylempi korkeakoulututkinto.

EDELLYTYKSET

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin on pääsyvaatimuksena ammattikorkeakoulututkinto tai

soveltuva muu korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus. Mikäli ammattikorkeakoulututkinto on suoritettu

aikuiskoulutuksena opistotutkinnon jälkeen, voidaan opistotutkinnon jälkeisestä työkokemuksesta hyväksyä enintään

kaksi vuotta.

TYÖTEHTÄVÄT

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen ja työelämäläheinen korkeakoulututkinto, jonka tarkoituksena

on antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet toimia kehittämis- ja johtamistehtävissä sosiaali- ja terveysalalla.

OPINTOJEN RAKENNE

Koulutusohjelma sisältää 55 opintopistettä syventäviä opintoja, 5 op vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyön, joka on

30 opintopisteen laajuinen työelämän kehittämistehtävä.

Syventävät ammattiopinnot 55 op

Terveys- ja hyvinvointipolitiikan lähtökohdat ja linjaukset 5 op

Opintojaksolla perehdytään toimintaympäristön yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin mekanismeihin ja

niiden strategisiin linjauksiin. Opiskelija oppii soveltamaan hyvinvointipoliittista tietoa sosiaali- ja terveysalan

johtamisessa ja kehittämisessä.

Johtajuus ja johtamisen taidot 5 op

Opintojaksolla perehdytään johtamis- ja organisaatioteorioiden – ja mallien kehityslinjoihin ja sosiaali- ja terveysalan

johtamisen edellytyksiin ja vaatimuksiin. Opintojakson myötä opiskelija laajentaa omaa näkemystään johtajuudesta ja

johtajuuden vaatimuksista ja omaksuu reflektiivisen tavan tarkastella omaa johtajuuttaan tulevaisuudessa.

Muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen muutoksessa 5 op

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden aiheuttamia

vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalle. Hän hallitsee muutosjohtamisen teoreettisen perustan ja siihen liittyvät prosessit

sekä osaa soveltaa niitä työelämän erilaisissa tilanteissa. Opiskelija kykenee työyhteisössään innovatiiviseen toiminnan

kehittämiseen, ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon sekä hallitsee viestinnän eri muodot muutosprosessien eri

vaiheissa. Hän pystyy soveltamaan ihmisten johtamisen periaatteita muutostilanteessa.

Inhimillisten voimavarojen ja osaamisen johtaminen 10 op

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää inhimillisten voimavarojen merkityksen johtamisessa. Opiskelija

oppii hyödyntämään strategisen johtamisen näkökulmaa henkilöstön ohjaamisessa sekä saa työkaluja henkilöstön

osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Hän syventää näkemystään työmotivaation ja työhyvinvoinnin merkityksestä ja

sen edistämisestä työyhteisössä.

Palvelujen arviointi ja kehittäminen 10 op

Opintojakson tavoitteena on perehtyä työyhteisöjen ja palvelukokonaisuuksien arviointiin ja kehittämiseen osana

strategista johtamista. Opintojakso antaa valmiuksia talouden ja toiminnan seurantaan ja perehdyttää erilaisiin

laadunhallinnan järjestelmiin.

Työelämän tutkimisen ja kehittämisen menetelmät 15 op

Opintojaksolla perehdytään erilaisiin tutkimus- ja kehittämismenetelmiin ja harjoitellaan niiden käyttöä.

Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 5 op

Opintojaksolla syvennetään asiantuntija- ja johtamisviestinnän taitoja sekä perehdytään tieto- ja viestintätekniikkaan

opiskelun, työn ja johtamisen välineenä.

Vapaasti valittavat opinnot 5 op

Tutkintoon voidaan sisällyttää ja hyväksi lukea muita ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia opintoja. Syksyllä 2008

tarjotaan Health Promotion Skills 5 op, joka toteutetaan yhdessä Joensuun yliopiston Savonlinnan

opettajakoulutuslaitoksen kanssa.

Opinnäytetyö 30 op

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja

käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan

asiantuntijatyöhön. (Asetus 423/2005) Opinnäytetyön tavoitteena on ratkaista työelämälähtöinen, mielellään

ydinosaamisalueisiin liittyvä kehittämistehtävä asetettujen tavoitemäärittelyjen, lähtökohta-analyysien ja teoriatietojen

pohjalta.