Siis oikeasti, milloin nämä kaikki omituiset korkeakoulut ovat saaneet toimilupansa!

ei ole tarkoituskaan, että kaikki menevät opiskelemaan sinne yliopistoon, meitä tarvitaan joka tasolle ja erilaisiin tehtäviin, joihin vaaditaan erilaista koulutusta.



Itselleni on täysin yhdentekevää, miksi opinahjoksi kouluani kutsutaan, minulle se (AMK) on ainoa tie päästä haluamaani ammattiin.



AMK:n kursseihin vaaditaan erilaisia asioita, jotkut voi tosiaan päästä läpi puuhastelemalla ja paikallaolemalla, mutta siihen vaaditaan aika määrä läsnäoloa. Yliopistolla taas monet asiat voi tenttiä istumatta luennoilla ja on ihan tyypistä kiinni mikä on helppoa. Itse olen suorittanut avoimessa yliopistossa pari oikeustieteen kurssia ja täytyy sanoa, että kyllä yhdestä kurssista voi saada todella helposti 10 op, minulle lukeminen on erittäin helppoa, eikä tarvitse istua kirjan ääressä kovin pitkään. AMK:ssa taas saattaa joutua tekemään ison määrän kirjallisia tehtäviä ja lisäksi olemaan läsnä tunneilla, varsinaista kirjatenttiä ei välttämättä ole. Minulle ehdottomasti tuo vapaa yliopistoelämä sopisi paremmin, mutta valitettavasti sitä kautta ei pääse siihen mihin haluan. En kaipaa isoa palkkaa, vaan työtä, jota voin ajatella tekeväni eläkeikään saakka!



En koe olevani uhka maistereille, enkä myöskään kateellinen, en jaksa millään ymmärtää, miksi juuri maistereilta tulee tuo hermostus siitä, että joku astuu varpaille kun valmistuu ammattikorkeakoulusta.

"Ammattikoulut muutettiin ammattikorkeakouluiksi ja tehtiin tutkintojen sisällöistä "hienompia"."



Osa opistotason kouluista, mm. Lahden Muotoiluinstituutti muuttui ammattikorkeakouluiksi. Pohjana piti sinne päästäkseen olla ylioppilas ja TAIKin ohella toinen näistä Suomalaisista varteenotettavista muotoilua opettavista kouluista.

joka muuttui suoraan ammattikorkeakouluksi? Millä paikkakunnalla ja mikä oli nimi ennen ja on nyt?



Siis ei mikään opistotasoinen oppilaitos, vaan ihan puhdas ammattikoulu.

sitten on muka alempi korkeakoulututkinto? Ei kai se näin mene, ne vain voidaan rinnastaa toisiinsa. Siis voidaan, ei ole pakko: työhönottotilanteessa työnantaja saa valita ottaako korkeakoulututkinnon omaavan työntekijän vai AMK:laisen ja jos AMK-tutkinto ei saa työtä, hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia päätöksestä valittaa.



Jos teillä AMK ihmisillä muka ei olisi mitään pinnan alla kyteviä antipatioita mm. maistereita kohtaan (=kateutta), niin mistä lie sitten nämä tämän keskustelun kiukuttelut purkautuvat...

Olen maisteri, työskentelen valtiolla ja minulla on virka. Työ ei vastaa koulutustani, joten työkavereinani on paljon tradenomeja ja merkonomeja. Heistä näkee, miten erilainen tausta opintojeni kautta minulla on. Meille opetettiin lähdekriittisyyttä sekä muutenkin opetettiin kyseenalaistamaan- tradenomi-työkavereiltani ei tätä taitoa oikeasti löydy (vaikken halua mitenkään itseänikään korostaa, koska ei minullakaan ole ihan putkeen menny uravalinnat ;) ). He uskovat kiltisti kaiken mitä sanotaan/netistä googlettamalla löytävät.

tietää, ettei internet itsessään välttämättä ole luotettava lähde. Katsos kun yliopistossa oppii sellaisenkin asian kuin lähdekritiikki. Mutta AMK:ssa opiskelleilta ystäviltäni olenkin kuullut, että AMK kehittää kovasti googletustaitoja. Kuulemmat opinnäytetyön tekeminen valmentaa siihen todella hyvin ;)

melko moukkia. Yleisivistys 0, kaikki tieto ilmeisesti tenttikirjoista yhdeltä osa-alueelta haettu.

Osaako maisterit käyttää googlea? Sieltä vois aueta monta ihmeellistä asiaa....

tyhmä maisteri. kertokaa mullekin mikä se amk on ja mihin hommiin sieltä oikeasti valmistuu? Eikä kyllä kiinnosta niin paljoa että viitsiisin netistä itse etsiä!

"Jos teillä AMK ihmisillä muka ei olisi mitään pinnan alla kyteviä antipatioita mm. maistereita kohtaan (=kateutta), niin mistä lie sitten nämä tämän keskustelun kiukuttelut purkautuvat..."

amk (opisto) pohjaisethan voi jatkokouluttautua (samoin kuin vaikka TAIKin valmistuneet) maisteriohjelmassa maisteriksi.

Haastattelin lopputyöhöni kasvatustieteen maisteria, joka ei ymmärtänyt kasvatusfilosofian tunnetuimmistakaan teoreettisista jäsennyksistä sen höykäsen pölähdystä:)



Ihan oli pihalla, kuin lumiukko...Mitähän hemmettiä..

Haastattelin lopputyöhöni kasvatustieteen maisteria, joka ei ymmärtänyt kasvatusfilosofian tunnetuimmistakaan teoreettisista jäsennyksistä sen höykäsen pölähdystä:)

Ihan oli pihalla, kuin lumiukko...Mitähän hemmettiä..

Tiedän, ettei termi sano useimmille ihmisille mitään, mutta oikealla alalla se on varsin tunnettu ja arvostettukin tutkinto. Koulutusohjelman nimi on nuorisotyön ja kansalaistoiminnan ko., joista jälkimmäinen kattaa käytännössä kaiken mahdollisen ihmisten kanssa tehtävän ohjaustyön. Tiedän, että opiskelutovereitani on työllistynyt esim. urheiluseuroihin tms. sekä tuntien ohjaajaksi että projektijohdollisiin tehtäviin, mutta myös seura-/liittotason johtotehtäviin, eli pyörittävät koko järjestöä/seuraa/liittoa. Myös muihin järjestöihin ja yhdistyksiin yhteisöpedagogeja työllistyy paljon. Meitä työllistyy lastenkoteihin, nuorisokoteihin yms. vastaaviin, erilaisiin nuorten parissa tehtäviin projekteihin, nuorisotiloille ja niin edelleen. Jotkut ovat työllistyneet ensi- ja turvakoteihin, päihdesäätiöihin, mielenterveystyöhön, joskin heillä on usein jo ennestään esim. sosionomin tai sairaanhoitajan/mielenterveyshoitajan paperit. Eräät opiskelutoverini perustivat yrityksen, joka tarjoaa "seikkailua ja kokemuksia", pääasiassa järjestävät työyhteisöille virkistystoimintana eräretkiä, koskenlaskua ja muuta seikkailuhenkistä. Toiset opiskelijatoverini perustivat yksityisen vanhusten virkistyskeskuksen, jossa järjestetään ohjattua toimintaa vanhuksille.



Alunperin tutkinto on perustettu, jotta on saatu ammattikoulutasoa korkeammin koulutettua väkeä nuorisotyöhön, ja myöhemmin koulutukseen on sisäistetty myös tuo kansalaistoiminnan puoli (joka tekee meistä ainoita järjestötyöhön koulutettuja ammattilaisia). Joku väitti, että ammattikorkeakoulu olisi korvannut ammattikoulut - ei todellakaan ole. Jokainen ammattikorkeakoulussa opiskeleva on täysi-ikäinen, kun ammattikouluihin mennään edelleen, jos lukio ei kiinnosta tai sinne ei rahkeet riitä, tai jos vain satutaan jo silloin 16-vuotiaana tietämään, mitä halutaan tehdä isona. Ammattikorkeakouluun mennään vasta ammattikoulun tai lukion jälkeen, tai sitten useiden vuosien työkokemuksella alalta, jota hakee opiskelemaan.



Minä hain lukion jälkeen ammattikorkeakouluun, koska tiesin siinä vaiheessa, mitä haluan opiskella, enkä kokenut saavani yliopiston kautta yhtä suoraviivaista reittiä haluamalleni alalle ja työelämään, kuten sain ammattikorkeakoulusta. Minä valmistuin 3 vuodessa, eli puoli vuotta etuajassa yhteisöpedagogien virallisesta opintojen kestosta, ja siinä sivussa menin naimisiin, sain yhden lapsen ja hankin työpaikan. Tällä hetkellä olen tosiaan kotona lasteni kanssa (kun toisenkin tuossa menin pyöräyttämään), mutta töissä ollessani työskentelen erään järjestön alla, mutta käytännössä eri kouluissa haastavien oppilaiden parissa. Teen yhteistyötä lasten/nuorten opettajien, vanhempien, koulukuraattoreiden sekä mahdollisten muiden tahojen kanssa, ja työni tarkoitus on puuttua mahdollisimman varhain ns. ongelmatapauksiin, jotta lapset/nuoret saadaan pysymään koulussa ja käymään ainakin peruskoulu loppuun, mahdollisesti myös hakeutumaan jatko-opintoihin.

siltä tämä kuulostaa. vaikea uskoa, että täällä on "johtamistason maistereita" riitelemässä kellä on enemmän kykyä ja älyä. huoh. sanon silti sanasen.



amk ei ole ammattikoulu eikä ole ollutkaan. se oli aiemmin opistoasteen eli toisen asteen koulutus kuten nytkin, mutta nyt siihen on lisätty opintoviikkoja eli opintoja vastaamaan amk-vaatimuksia. henk.kohtaisesti voin sanoa, että kaikki lisäykset eivät varmasti ole mitenkään hyödyttäviä opiskelijalle, tulevalle työntekijälle kuin työnantajallekaan. mutta minkäs teet.

esimerkkinä hoitoala: ammattikoulusta valmistuu lähihoitaja, amk:sta sairaanhoitaja ja yliopistosta hoitotieteiden maisteri. näillä kaikillahan on periaatteessa eri työt ja palkkaluokat vaikka työkuvat sekoittuvatkin arjessa usein jonkin verran. minä olen kätilö, amk-koulutus, esim. sellaista siellä opiskellaan. ja siksi, että yliopistossa ei ole mitään linjaa, mikä edes liippaisi läheltä. monissa maissahan esim sairaanhoitajan työ opiskellaan yliopistossa.



jos haluat ammatin, jossa selvästi on käytännön työ se pääasia, miksi mennä yliopistoon? ei kaikki halua olla johtajia tai istua nenä kiinni papereissa eikä se silti tarkoita, että älyä olisi jotenkin vähemmän. mitä helkkarin väliä sillä on, oletko maisteri, amk vai kouluttamaton, jos teet työtä josta pidät? jostain syystä tuntuu, että mitä enemmän olet koulutettu, sitä isompaa mekkalaa siitä pidät ja pelkäät muiden vievän asemasi. ja todellakin, yliopistosta valmistuu työttömiä ja pätkätyöläisiä ihan yhtälailla kuin amk:sta; yliopistosta valmistunut on oppinut perusteellisemmat teoriat mutta voi olla ihan avuton käytännössä. tunnen ainakin 6 yliopistomaailmasta hoitoalalle tullutta henkilöä, joita kiinnosti käytännönläheisempi työ.

peace.

Varmasti yhteisöpedagogeja tarvitaan.



Mutta kommenttisi selventää edelleen sitä asiaa, mikä useilla AMK koulutetuilla on selvästi hakusessa. Jos koulutuksen jälkeen on valmiudet perustaa esim. koskenlaskuyritys, niin kyllä siitä on akateemisuus kaukana.

AMK:sta valmistuu monia, jotka ammattitaidolla hoitavat teitä sairaalassa. Sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterpauetti ja ensihoitaja. Lähes kaikki lääkärin ja lähihoitajan välissä.



Että kyllä se AMK-joka vuosi tuottaa tuhansia tosi tärkeitä tyyppejä.

jos työnantajalla on vapaus valita ottaako työhön ekonomin tai tradenomin, niin aika usein työnantaja kallistuu tradenomin puolelle. Ai miksikö? Siksi, että tradenomi a) tekee työtä pienemmällä palkalla ja b) todennäköisemmin pysyy samassa työpaikassa pidempään.

mutta monet AMK:laiset eivät tunnu tajuavan ettei heidän tutkintojaan voi saati kannata yrittää rinnastaa yliopistotutkintoihin.

jos haluat ammatin, jossa selvästi on käytännön työ se pääasia, miksi mennä yliopistoon?

mutta monet AMK:laiset eivät tunnu tajuavan ettei heidän tutkintojaan voi saati kannata yrittää rinnastaa yliopistotutkintoihin.

jos haluat ammatin, jossa selvästi on käytännön työ se pääasia, miksi mennä yliopistoon?

onhan se totta, että jotkut yrittävät päteä myös amk-tutkinnollaan, mutta tämä keskusteluhan lähti enemmänkin siitä, että maisteri-tason ihmiset väheksyvät yhtälailla amk-tutkintoa. että kummastakin leiristä löytyy yhtä typerää porukkaa.

On oikeasti haastavampaa kirjoitaa ytimekkäästi asiansa kuin jaaritella sivutolkulla. Siksi joillakin aloilla on rajoitettu opinnäytteiden sivumäärää.

niin ei tarvi itkeä kun paremmin koulutetut ei tajua arvostaa teidän amk-virityksiä!

Halusin ammatin, joten menin ammattikorkeakouluun.

Mistä kumpuaa sitten tämä katkeruus ja halu esittää jotain, mitä ei olla tässä ketjussa?