Siis oikeasti, milloin nämä kaikki omituiset korkeakoulut ovat saaneet toimilupansa!
Koulutusrakenne on Suomessa aivan käsittämätön. Tekijöitä tarvittaisiin ammattikouluista, mutta porukka juoksee kieli vyön alla niihin loputtomiin ammattikorkeisiin opiskelemaan jotain älytöntä korusuunnittelusta medianomiin. Näille EI OLE TÖITÄ. Puolet AMK:sta pitäisi samantien lakkauttaa, Hesarissa oli joku hiton humanistinen AMK, mikä HITTO se on? Sieltä varmasti valmistuu paljon työelämään väkeä, kun yliopistoltakin humanistit (esim. minä itse) ovat vaikean työnsaannin edessä. Ei mitään järkeä!
Kommentit (126)
en näe tässä mitään ongelmaa. Yleinen koulutustaso nousee (myös niillä "duunareilla") ja samalla myös työelämä nostaa koulutusvaatimustasoa. Esim. työpaikkoihin, joihin riitti ennen esim. opistotason tutkinto, vaaditaan nykyään vähintään amk tutkinto jne.
muutti nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi ihan vaan siksi, että halusi erottua kaiken maailman korkeakouluista.
että tämä keskustelu on osoittanut yliopiston käyneet/käyvät keskustelijat niin typeriksi, ettei tätä apn asiaa viitsi edes kommentoida. Ottakaa tosiaan selvää, lukekaa tilastoja ja ihmetelkää sen jälkeen.
Koko ketju on niin typerä ettei tätä viitsi toiste edes avata, käsittämätöntä porukkaa.
Kohta tapaamme vielä siistijä AMK:n. Odottakaa vaan. Semmonen ku tulee siivoon, niin kallista on
että joihinkin julkisiin virkoihin voi hakea niin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kuin maisteritkin. Tai siis että ovat rinnastettavia tutkintoja. Toki voivat menestyä työssään yhtä hyvin, sitä en kiellä, mutta minkä takia koko Suomi kohta on täynnä vain korkeakouluja joista valmistuu maisteriksi itseään luokittelevia ihmisiä pilvin pimein..? En käsitä.
joten voin kai sanani sanoa.
Arvoisa maisteri voisi vaikka katsoa wikipediasta mikä on amk, jos ei tiedä...
Omasta opinto-oppaastani kopioin tämän, se ehkä antaa vähän tietoa maisterillekin:
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Mahdollisia työtehtäviä kuntien ja valtion palveluksessa ovat valvonta- ja opetustehtävät. Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörikoulutuksen tavoitteet
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörillä on vahva teoreettinen ja käytännön osaaminen. Valmistuva insinööri hallitsee biologisten materiaalien käsittelyyn liittyvät yleiset toimintaedellytykset, erityisvaatimukset, prosessitekniset operaatiot ja oman alansa kokonaisprosessit. Ammatillinen osaaminen perustuu vahvaan luonnontieteelliseen ja tekniseen perusosaamisen. Kyky seurata alan nopeaa kotimaista ja kansainvälistä kehitystä on keskeinen työelämän hallintaan liittyvä osaamisen haaste. Keskeisiä muutostekijöitä alalla ovat kansainvälistyminen ja tuotantotoiminnan automatisoituminen.
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet profiloituvat vaihtoehtoisesti joko tuotantotekniikkaan ja automaatioon tai tuotekeskeiseen bio- ja elintarviketekniikkaan.
Tällaista me opiskelemme. Viime vuosina valmistuneet ovat työllistyneet ensimmäisen puolen vuoden aikana 80 prosenttisesti omalle alalleen ja vuoden kuluttua yli 90%. Loput 10% opiskelevat jotain muuta/lisää tai ovat työllistyneet johonkin muuhun työhön. Minusta ei voisi sanoa että kovin paljon valmistuu työttömäksi näillä tiedoilla.
Vai voiko jonkun mielestä?
ja tässä vuosien saatossa minusta on kaikonnut se suurin kiihko puolustaa koulutusta tai tutkintoani. Siitä ei ole työelämässä kukaan kysynyt varmaan kymmeneen vuoteen joten asia ei ole hirveän ajankohtainen enää :)
Mutta kyllä minua harmittaa suunnattomasti esimerkiksi monien tradenomiopiskelijoiden puolesta. Heitä on meillä usein työharjoittelussa, aivan ihania ja osaavia nuoria ihmisiä MUTTA heitä koulutetaan aivan liikaa. Työllistyvät usein vähäksi aikaa vaikkapa vastaanottovirkailijaksi, puhelinvaihteeseen, kaupan myyjäksi tms koska niitä oman alan vaativampia töitä ei vaan ole riittävästi kaikille. Ja lisää koulutetaan vuodesta toiseen vaikka entisetkään eivät ole saaneet töitä.
sairaanhoitajalla (opistosta valmistunut erikoissairaanhoitaja) ja sairaanhoitaja AMK:lla? Ihan samaa työtähän ne (kai?) tekevät ja samalla palkalla.
että tämä keskustelu on osoittanut yliopiston käyneet/käyvät keskustelijat niin typeriksi, ettei tätä apn asiaa viitsi edes kommentoida. Ottakaa tosiaan selvää, lukekaa tilastoja ja ihmetelkää sen jälkeen. Koko ketju on niin typerä ettei tätä viitsi toiste edes avata, käsittämätöntä porukkaa.
Minusta taas yliopistokoulutettujen kommentit ovat tässä ketjussa olleet paremmin perusteltuja. Ei se, että joku on kanssasi eri mieltä, tee ko. kirjoittajaa tyhmäksi, vaikka hiekkalaatiolla usein tälläista argumentaatiota kuuleekin. Tyhmyyttä osoittaa perustelematon toisten typeriksi haukkuminen... Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
En oikein tiedä kuka tappeli kenen kanssa ja mitä tästä AMK-koulutuksesta nyt pitäis ajatella...
En oikein tiedä kuka tappeli kenen kanssa ja mitä tästä AMK-koulutuksesta nyt pitäis ajatella...
varmaan jokaisella keskustelupalstalla, ollut siitä lähtien kun amk:t aloittivat toimintansa. Veikkaan että suurin älämölö laantuu suunilleen vuonna 2022 kun tulee kuluneeksi 30 vuotta amk:n perustamisesta.
jäteneuvojalla tällainen koulutus?
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet profiloituvat vaihtoehtoisesti joko tuotantotekniikkaan ja automaatioon tai tuotekeskeiseen bio- ja elintarviketekniikkaan.
Esteonomi puristelee finnejä ja tekee manikyyrejä
Pieni selvennys siis:
Estenomin opinnot ovat lähinnä kemiaa, taloutta, markkinointia, johtamista yms. Estenomi on siis eri asia kuin kosmetologi (tosin estenomi voi työskennellä esim. kosmetologien opettajana ammattikoulussa).
Sisäänpääsy prosentti koulutukseen on melko kova, 8,9% (vrt. esim lääkis 13%).
jäteneuvojalla tällainen koulutus?
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet profiloituvat vaihtoehtoisesti joko tuotantotekniikkaan ja automaatioon tai tuotekeskeiseen bio- ja elintarviketekniikkaan.
Ympäristötekniikan ko. on sopivampi siihen hommaan.
Koulutusohjelma oli tietojenkäsittely ja suuntautumisvaihtoehto tietoliikenne. Meillä oli ihan sitä samaa Ciscoa, mitä yliopistossakin opetetaan.
Olen aikaisemmilta koulutuksiltani yo-merkonomi (laskentatoimi) ja datanomi. Ja sanoisin, että kyllä merkonomin ja tradenomin koulutuksessa on huomattava ero. Tradenomiopinnot ovat huomattavasti kattavammat kuin merkonomiopinnot (ja merkonomeja valmistuu vielä tänäkin päivänä, joten tradenomi ja merkonomi eivät voi olla samantasoinen koulutus).
Tällä hetkellä olen työtön. Olin valtion virastossa määräaikaisena atk-suunnittelijana. Virkaahan sieltä ei saanut, kun tuli aluehallinnon uudistus. Mutta jos sitä uudistusta ei olisi tullut, niin asiat olisivat toisin.
Koulutuksessa meille yritettiin syöttää sitä, että meistä tulisi johtajia. Mä en halua johtajaksi. Halusin kattavan koulutuksen, joka takaisi varman työpaikan. Löydän sen kyllä, kunhan työtilanne tässä osassa Suomea paranee, täällä ei ole tällä hetkellä ainuttakaan alan työpaikkaa avoinna.
nyt tosissasi voi, edes tuossa yhteydessä, verrata kauneudenhoitoalaa ja lääketieteellistä :D
Onhan itsestään selvää, ettei diipa daapa -aloille oteta sisään mitään erikoisia määriä porukkaa, kun taas hakijoita on helposti runsaasti, koska haku on yhteishakumenettelyin toteutettu, toisin kuin lääkiksessä, jonne ihmiset lukevat pääsykokeisiin kuukausi tolkulla.
Eli sisäänottoprossat eivät kerro yhtään mitään.
Sisäänpääsy prosentti koulutukseen on melko kova, 8,9% (vrt. esim lääkis 13%).
Duunarit on käyneet ammattikoulun, työnjohtajat AMK:n ja johtajat tiedekorkeakoulun.
melko moukkia. Yleisivistys 0, kaikki tieto ilmeisesti tenttikirjoista yhdeltä osa-alueelta haettu.
Osaako maisterit käyttää googlea? Sieltä vois aueta monta ihmeellistä asiaa....
tyhmä maisteri. kertokaa mullekin mikä se amk on ja mihin hommiin sieltä oikeasti valmistuu? Eikä kyllä kiinnosta niin paljoa että viitsiisin netistä itse etsiä!
tutkinnon kolmessa koulutusohjelmassa.
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmasta valmistuu yhteisöpedagogeja (AMK). Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää 3,5 vuotta.
Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuu kulttuurituottajia (AMK). Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää 4 vuotta.
Viittomakielentulkin koulutusohjelmasta valmistuu viittomakielentulkkeja (AMK). Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää 4 vuotta.
En tiedä missä ammattikoulussa tällaisia ammattilaisia ennen koulutettiin eikä yliopistossakaan ollut tätä koulutusta. Ottakaa huomioon, että yhteiskunta ja liike-elämä ovat muuttuneet valtavasti. Uusia ammatteja on tullut, sellaisia joihin aiemmin opiskeltiin pitkän työuran ajan. Työnantajat haluavat nyt valmista porukkaa. En nyt puhu esim. näistä HUMAKin linjoista, mutta paljon erilaisia työnkuvia on nykyään. Opettaja, lääkäri, tuomari, kampaaja tai sihteeri ovat vanhanaikaisia toimenkuvia. Sihteerin toimenkuviahan oikeastaan on tosi harvassa enää.
En ymmärrä tätä kahdehtimistä. Jos joku suorittaa amk-tutkinnon, mistä se on pois fil.maisterilta.
Katsele ympärillesi ja näet, että maailma on muuttunut.
Valmistuin aikoinani yo-merkonomiksi ja siellä aina vaan puhuttiin, että meistä tulee johtajia. Siis opettajat puhuivat. Huvittavaa. Lähinnä kaupan tätejä. (Monesta tulikin johtaja, mutta ihan muissa jatko-opinnoissa.)