Tökerö anoppi.

elävät omilla ehdoillaan, siinä ei miehen, lapsen tai jonkun järkyttävän sukulaisen mielipiteet kiinnosta yhtään. Mistään ei voida joustaa, kaikki tehdään niin kuin mamma on päättänyt, amen. herra varjelkoon poikiani tuollaisilta emänniltä sitten isompana! Ei ainakaan huumorintajua löydy, mistään joustosta tms puhumattakaan.

siltä, että mummo on yrittänyt ylipuhua lapsen jäämään ja lapsi on ollut hiljaa tai korkeintaa sanonut "joojoo", koska jopa tämä lapsi tajuaa, että mummon kanssa ei neuvotella, on lapsellinen ja itsekäs. Sitten kun on tullut kotiinlähdön aika, on pukemassa vaatteita päälle ja "unohtanut" koko jutun, koska oikeasti ei halua jäädä. Ei ole uskaltanut sanoa mummolle, että ei halua jäädä. Mummo vaikuttaa melkoisen tyrkyltä ihmiseltä, ehkä hyvän hyvyyttään. Ei varmasti tarkoita pahaa, mutta ei näe, että jopa lapsi aristaa moista omivaa käytöstä, jossa päätökset tehdään ohi oman äidin. Minusta tässä viestissä tosiaan mummon käytöksen mittarina toimii parhaiten lapsen käytös. Jos lapsi ehdottomasti haluaisi jäädä mummolaan, hän olisi kyllä siitä äidiltään kysynyt lupaa ja ollut asiasta innoissaan.

lisäisin tähän vielä, että varmaankin ap:lla ja anopilla on jotain sanomatonta epäarvostusta puolin ja toisin ja lapsi sen vaistoaa. Lapsi tiesi, että mummonsa kävelee äidin yli ja valitsee puolensa. Tällaisia välejä ei ratkota täällä haukkumalla ap:n närää. Olisi hyvä, jos ap juttelisit anopille ja sanoisit, että et millään pahalla ajattele hänestä, mutta sinun toiveesi on, että asioista puhutaan keskenään ensin. Joskus mummot rupeavat tämmöisiksi muljuttelijoiksi, kun he vaativat omia mummon oikeuksiaan keinoja kaihtamatta ja todellakin ajattelematta. Ei se homma toimi niin, että pistetään jalka oven väliin (tässä tapauksessa ohitetaan äiti ja juonitaan lapsen kanssa asioita) ja väkisin mennään hakemaan mitä halutaan, varsinkin jos välit ovat tulehtuneet.

Ei tässä ole mistään spontaaniuden puutteesta kyse. Mistä sinä tiedät ap:n koko käyttäytymisskaalan. Tässä on kyse siitä, että anoppi on punainen vaate ap:lle, koska näemmä ei tajua toisten rajoja. Ihan selvästi tämä tulehtunut asennoituminen mummon spontaunisuuteen johtuu siitä, että anoppi on tainnut kävellä samalla tavalla yli muissakin asioissa. Ja kyllä jotkut isovanhemmat tarvitsisivat kaikki ohjeet kirjallisina, koska he eivät osaa olla mukavalla tavalla spontaaneja, sama koskaa miniöitä ja omia aikuisia lapsiakin.

Extempore lapsi dumpataan milloin minnekin. 4- ja 5-vuotiaat on jo rutinoituneet kaverien luona yöpymiseen jne.

Voihan sitä tehdä perheenäkin asioita ex-tempore ja mummon luo meillä saa muksut jäädä aina kun haluavat. Eipä nuo siitä pilalle ole menneet, kavereilla käyvät harvemmin.

Juurihan selitit, että yökyläilevät tämän tästä "ex tempore".



Mitähän ex temporeta sitten edes on, jos lapset käytännössä aina mummolassa käydessään jäävät sinne yöksi... Tosi yllätyksellistä.

Juurihan selitit, että yökyläilevät tämän tästä "ex tempore".

Mitähän ex temporeta sitten edes on, jos lapset käytännössä aina mummolassa käydessään jäävät sinne yöksi... Tosi yllätyksellistä.

Mummon luona on vaihtovaatteita ja jokaiselle lapselle hammasharjat. Eikä ne sinne joka kerta jää. Koitapa ottaa se palkokasvi pois nenusta.

elävät omilla ehdoillaan, siinä ei miehen, lapsen tai jonkun järkyttävän sukulaisen mielipiteet kiinnosta yhtään. Mistään ei voida joustaa, kaikki tehdään niin kuin mamma on päättänyt, amen. herra varjelkoon poikiani tuollaisilta emänniltä sitten isompana! Ei ainakaan huumorintajua löydy, mistään joustosta tms puhumattakaan.

Kyllä taas pitkälliset johtopäätökset vetelit yhdestä viestistä ja siihen liittyneistä kommenteista. Kyllä ahdistavia ovat sellaisetkin äidit, jotka vaan kuvittelevat 99% maailman tapahtumista pelkkien vauva-keskustelun viestien perusteella. Menehän välillä käymään ulkona.

Ei mitään ex temporeta.

Ei mitään ex temporeta.

ole sama asia kuin joka kerta. Ymmärrätkö?

elävät omilla ehdoillaan, siinä ei miehen, lapsen tai jonkun järkyttävän sukulaisen mielipiteet kiinnosta yhtään. Mistään ei voida joustaa, kaikki tehdään niin kuin mamma on päättänyt, amen. herra varjelkoon poikiani tuollaisilta emänniltä sitten isompana! Ei ainakaan huumorintajua löydy, mistään joustosta tms puhumattakaan.

mutta jos joku aikuinen "spontaaniuden" ja "yllätysten" ja "luonnollisuuden" johdosta saa minun liki teini-ikäisen lapseni itkemään, niin kyllähän sellaiselta haluaa lastaan säästää. JA meidän tapauksessamme lasteni isä eli anoppini poika haluaa vielä vähemmän nauttia äitinsä spontaaniudesta, koska on saanut yllin kyllin kärsiä siitä omassa lapsuudessaan.

Juurihan selitit, että yökyläilevät tämän tästä "ex tempore".

Mitähän ex temporeta sitten edes on, jos lapset käytännössä aina mummolassa käydessään jäävät sinne yöksi... Tosi yllätyksellistä.

Mummon luona on vaihtovaatteita ja jokaiselle lapselle hammasharjat. Eikä ne sinne joka kerta jää. Koitapa ottaa se palkokasvi pois nenusta.

Jokainen perhe on erilainen ja jokaisen rajat erilaiset. Ei ole fiksua toitottaa täällä miten sinun tapasi toimia on ainut ja oikea vaihtoehto.

Hienoa on, jos mummola on kuin toinen koti, mutta ei se aina niin mene. Ei ihmisten henkilökemiat aina kohtaa sillä tavalla. Eikä siitä lapset kärsi, vaikka heidän mummolassa ei yövyttäisikään 100 yönä vuodessa. ja etäisyydetkin voi vaikuttaa asioihin. Todella jotkut ihmiset ovat myös kaikessa "rentoudessaan ja spontaaniudessaan" kovin ahdistavia, jonkun toisen näkökulmasta. Hyviin sosiaalisiin taitoihin kuuluu toisen kunnioitus, johon kuuluu myös perheen kasvatustavat, jos ne eivät ole haitallisia lapsille tai muulle perheen hyvinvoinnille. Joskus näissä sattuu anoppien ja mummojen välillä yhteentörmäyksia ja sosiaaliset taidot mitataan siinä, että omalla toiminnalla ei astuta toisen varpaille. On tahdikkaampaa antaa tilaa, kuin vaatia oikeuksiaan väkisin.

mutta usein tai monesti ei ole enää mitään yllätyksellistä ex temporeta. Ymmärrätkö?

Vastasit minulle: olin pois hetken netistä, joten olet kirjotellut jonkun muun kanssa. Kaikki viestini olen numeroinut.

Laittakaa ihmiset niitä numeroita niin keskustelu pysyy koossa!



Mutta sanoit ettei sinulla ole tapana tuupata lapsiasi spontaanisti mihinkään: sanoinko minä niin?

Jos kirjoitin huonosti ymmärrettävästi niin TARKOITIN että meillä spontaanisti joko mummo tai lapset kysyy yöksi MUMMOLAAN -ei ole ollut kavereilla koskaan yötä. Se oli puhe aikasemmasta viestistä: että joskus tulee ne kaveriyökylät, kun puhutaan jostain KOULUIKÄSESTÄ, älkää sekottako asioita!!

MINÄ jos pyydän yökylään ottamaan lapsia, niin se ei ole spontaania vaan SEN soitan ja sovin etukäteen. Silloin puhutaan tarpeesta, joku meno: vaikka synnytys.

Minusta lapsella ja mummolla on oikeus haluta olla yhdessä ja normaalia että se tulee puheeksi vasta kasvokkain.



Meillä siis spontaanisti joko lapsi/mummo kysyy kyläillessä voiko jäädä yöksi, johon sitten minä vanhempana vastaan kyllä tai ei.

Ja luonnollisesti se sopii tällöin myös mummolle, on joskus käynyt niinkin ettei mummo ota luokse. ;)



Tunkenut en ole lapsiani minäkään, mutta jos lapsen elämään ei kuulu minkäänlainen ongelmanratkominen vaan lapsi saa aina valmiin asian (ja senkin jos haluaa) niin sitten ollaan jo kaukana järjestä JOS joudutaan joskus turvautumaan mummolaan yökylänä niin ettei lapsi sinne halua -ja lapsi pitää sinne jostain kuolemaa pahemmasta syystä sinne "jättää".



Minusta tässä ei ole mitään ongelmaa: jos jokin niin ap on saanut tuotettua lapselleen jotain positiivista: sen pettymyksen ettei pääse mummolle yöksi.

Koska jos lapsi ei sinne edes halunnut niin mitä sitten?

Minusta tosin lasta kuuluu tällöinkin tukea, että olisi hyvä olla mummolassa. Ehkä joskus se syy tälläseen viihtymättömyyteen tuleekin sieltä naisen omasta maailmasta ja asenteesta mummoa kohtaan. Se tosin muuttuu jahka lapsi kasvaa ja ymmärtää että se äiti on se paha susi eikä mummo vaikka äiti niin sanoo?



49

Mutta ethän sinäkään kunnioita tuolloin mummoa!



Minusta tässä kukaan ei ole loukannut ketään.

Ap ei vastannut ettei lapsi saa jäädä kylään, joka on moukkamaista. Pitää ottaa vastuu.



Toiset saa olla erilaisia myös lapsen aikana ja jos joku nyt tapaa ehdottaa lapsen kuullen yökylää niin se on oman pään sisäinen vamma että tämän ottaa loukkaamisena.



Jos henkilökemiat on oikeasti noin päin persettä, niin sitten pitää puhua.

Mutta minusta on järin kummaa ettei lapselle saisi puhua ja kysyä mikä on mukavaa.

Minusta saisi tulla vastaan ja ehdottaa että yökylä toteutuu vaikka seuraavana viikonloppuna.

Jos lapsi ei halua jäädä mummon luo niin sitä voi unohtaa hetkeksi ja kokeilla myöhemmin uudestaan.



Miten te saatte tälläsestä niin ison ongelman?

Se, että joku on erilainen ei tee hänestä huonompaa, mutta sinäkin 134 saisit katsoa sitä omaa napaa ja lopettaa puolustuskannan ja ajatella asiaa sen mummon kantilta.



49

miten niin? En minä kunnioita mummoa, kun ei ole sellaista :D



No hei, oikeasti et ymmärtänyt mun pointtia. Ei tässä ole kyse siitä kunnioitanko minä mummoa! Eihän se mun mummo ole.



Itse olisin sanonut mummolle tuossa tilanteessa, että me lähdemme nyt kotia ja katsotaan yökyläilyä joku toinen kerta. En edes lähtisi tuota asiaa sen enempää pohtimaan, jos asia ei minulle sopisi. Sitä on turha miettiä miten se sopisi lapselle tai miehelle tuossa tilanteessa, koska mitään neuvottelua tilanteessa ei käydä. Mummo vaan kiristää lasta yökylään.



Kukaan ei väitä, että lapselle ei saa puhua ja suunnitella mukavia ja sanoiko ap, että hän ei sanonut, että ei sovi tällä kertaa kyläily. Omituisinta tuossa on tuo mummon kiristävä tyyli, eli lapsi ei itse selkeästi uskalla mummolle sanoa, että ei halua jäädä, koska pukee vaatteitaan päälle, vaikka on muka mummon kanssa sopinut yökyläilystä. Kyllä jokainen tajuaa, että ei lapsi tätä voi sopia (siis pysyvästi sopia) ilman vanhempia ja se on lapselle ollut ehkä vähän liian ahdistavaa.



Ja kuten sanottu, nämä ovat tapauskohtaisia asioita. Sinun ja anopin välit voi olla kuin bestiksillä ja hengitätte samaan rytmiin ja olette kuin symbioosissa toistenne kanssa, mutta ei se mene näin kaikilla. Ole onnellinen, jos sinusta tuntuu, että välitä ovat niin hyvät. Ei se kuitenkaan kerro sinun erinomaisuudestasi olla äiti tai mummon erinomaisuudesta. Se kertoo tasan siitä, että teillä synkkaa, ei mistään muusta.



134

Miten mummo kiristi?

jostain tuttavan lapsesta oli jo ihan turhaa. Kun kerran on jo sanottu, että ei. Ihan kuin moittisi lasta.

Ja kuten sanottu, nämä ovat tapauskohtaisia asioita. Sinun ja anopin välit voi olla kuin bestiksillä ja hengitätte samaan rytmiin ja olette kuin symbioosissa toistenne kanssa, mutta ei se mene näin kaikilla. Ole onnellinen, jos sinusta tuntuu, että välitä ovat niin hyvät. Ei se kuitenkaan kerro sinun erinomaisuudestasi olla äiti tai mummon erinomaisuudesta. Se kertoo tasan siitä, että teillä synkkaa, ei mistään muusta.

134

kyllä mullakin synkkaisi anopin kanssa jos osaisin puhua ostamisesta ja anopin ex- miehen huonoista elämäntavoista !

Miten niin moittii LASTA?

Niin halusiko lapsi jäädä sinne vai ei?



Ja missä se kiristys?

Onko se jankkaamista että kun palaa asiaan kun ei toinen vastannut ja homma jäi puhumatta, sanoo että joku tutun lapsi on pitkään yötä. Miksi ottaa toisten valinnoista pulttia? Sanoo vaan että ei.



Ja mitä hittoa jonkun papan ELINTAVAT tähän kuuluu? Omasi jälleen paremmat? Kuka tässä on mahtailija?



49

miten niin? En minä kunnioita mummoa, kun ei ole sellaista :D

No hei, oikeasti et ymmärtänyt mun pointtia. Ei tässä ole kyse siitä kunnioitanko minä mummoa! Eihän se mun mummo ole.

Itse olisin sanonut mummolle tuossa tilanteessa, että me lähdemme nyt kotia ja katsotaan yökyläilyä joku toinen kerta. En edes lähtisi tuota asiaa sen enempää pohtimaan, jos asia ei minulle sopisi. Sitä on turha miettiä miten se sopisi lapselle tai miehelle tuossa tilanteessa, koska mitään neuvottelua tilanteessa ei käydä. Mummo vaan kiristää lasta yökylään.

Kukaan ei väitä, että lapselle ei saa puhua ja suunnitella mukavia ja sanoiko ap, että hän ei sanonut, että ei sovi tällä kertaa kyläily. Omituisinta tuossa on tuo mummon kiristävä tyyli, eli lapsi ei itse selkeästi uskalla mummolle sanoa, että ei halua jäädä, koska pukee vaatteitaan päälle, vaikka on muka mummon kanssa sopinut yökyläilystä. Kyllä jokainen tajuaa, että ei lapsi tätä voi sopia (siis pysyvästi sopia) ilman vanhempia ja se on lapselle ollut ehkä vähän liian ahdistavaa.

Ja kuten sanottu, nämä ovat tapauskohtaisia asioita. Sinun ja anopin välit voi olla kuin bestiksillä ja hengitätte samaan rytmiin ja olette kuin symbioosissa toistenne kanssa, mutta ei se mene näin kaikilla. Ole onnellinen, jos sinusta tuntuu, että välitä ovat niin hyvät. Ei se kuitenkaan kerro sinun erinomaisuudestasi olla äiti tai mummon erinomaisuudesta. Se kertoo tasan siitä, että teillä synkkaa, ei mistään muusta.

134

tähän viestiin, että tosiaan olen samaa mieltä, että jos henkilökemiat siis ei toimi niin voi aina keskustella, mutta valitetavasti, jos arvot eivät kohtaa ja tavat elää on kovin erilaiset, ei se keskustelu aina johda mihinkään. Kuten tästä viestiketjusta voi todeta.

Minä itse asiassa olen aika spontaani ihminen ja olen kovasti tuon mummon kaltainen, osaan tasan ajatella hänen kantiltaan, mutta se miten eroan sinusta on se, että avoimin mielin ja erilaisiin ihmisiin tutustuneena olen myös osannut katsoa itseäni kriittisesti ja huomaan tuollaiset sudenkuopat myös omassa käytöksessä. Eli ei se aina se vaatiminen ole se keino millä asiat menevät läpi ja jotkut ihmiset ovat todella arkoja ja kokevat hyvinkin viattomalta tuntuvat asiat päällekäymisenä ja uhkaavina ja ei se tee minusta erinomaista, jos minä toitotan miten avoin ja spontaani olen. Saan vaan paheksuntaa ja närää aikaiseksi. Toiset ihmiset tarvitsevat enemmän tilaa ja se on ainut tapa saada heihin kunnolliset ja lämpimät välit. Ja toiset ihmiset ovat myös tarkempia sen suhteen miten asioista neuvotellaan ja millä aikataululla. Näistä pitää ottaaa selvää ja kunnioittaa niitä. Ei miniän perheeseen tarvitse ladata mitään tosiystävyysodotuksia, siten että itse satelee säännöt ja tavat. Jos minä haluaisin tuona mummona saada miniän lähemmäksi niin kunnioittaisin hänen tapojaan sopia asioista ja ottaisin myös sen osana elämää, jos minä en saisi mummoilla aina kun haluan.

Lukemani perusteella anoppisi käytös ei mielestäni ollut törkeää. Mummi vaikuttaa kovasti saavansa viettää yhteistä aikaa lapsenlapsensa kanssa.



Anoppisi tarkoitus oli varmasti hyvä, mielestäni oma reagointisi oli melko ärhäkkää. Anoppisi ei kertomasi perusteella halunnut olla ilkeä tai vinoillut mitenkään.



Ehkä yökyläily ja tarhavapaa ei olisi mitenkään hullumpi juttu - lapsesi saisi vähän lomaa ja omaa aikaa anoppisi luona ja molemmat varmaan iloitsisivat yhdessä olosta. Ja onhan lastenhoidosta varmaan apua sinulle ja miehellesikin.