Lue keskustelun säännöt.
Tökerö anoppi.
25.01.2010 |
Oltiin eilen kylässä anoppilassa ja kun alkoi olemaan kotiin lähdön hetki sanoi anoppi että "Justiina" aikoi jäädä meille yöksi, ei tarvi sitten huomenna mennä tarhaankaan. Kun lapsi kuitenkin alkoi pukemaan ulkovaatteita päälle niin anoppi siihen että eihän sun ollut puhe lähteä vaan jäädä tänne. Kertoi vielä oikein malliesimerkin tuttavaperheen lapsesta joka on monta viikkoa aina kerrallaan mummulassa mökillä. So!
Luuleeko anoppi todella että tuollaisella käytöksellä saa lapsen sinne yöksi. Ei todellakaan. Varsinkaan jos ei osaa alkeita edes käytöksessä.
Kommentit (157)
outoa, enkä itse tuollaisesta osaisi suuttua, ihan normaalia jutustelua. Mutta mulla onkin anopin kanssa hyvät välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sinusta äiti pitäisi viedä toiseen huoneeseen jossa häneltä ensin kysytään lupa että lapsi jäisi yöksi?
Yhtään ei saa olla sponttaani?
Tämän jälkeen ilmeisesti äiti menee lapsen luo ja kysyy haluaako jäädä mummolle yöksi, jos haluaa niin pääsee säteilemään jos ei niin ei tartte.. :)
Oi miten ihana näkökulma aikuisesta toiminnasta!
Meillä naapuri tarjoaa lapsille herkkuja. Jos en halua että lapset syö herkkuja niin huudan ettei lapsille nyt anneta niitä.
Pitäisikö yllättävässä tilanteessa siis vaan antaa mennä (koska on itse pahis kun kieltää) tai lapsi laattaa helteisenä päivänä kun mahassa jo herkkuja tarpeeksi?
Minähän nimenomaan sanon että vanhemmat päättää lapsen olemiset, mutta kyllä muut saa kysyä lapsen kuullen sopisiko.
Ei siinä ole mitään törkeää. Se on normaalia, tollanen lapsen pumpulissa kasvattaminen ei ole.
Koululaisena pari ekaa vuotta lapselle riittää ystäviä vaikka yksi päättää kaikesta, mutta kohta jää yksin.
Ja lapsesta kasvaa yksinvaltias jos ei laiteta vastaan.
Rajat noi vaan on että äiti/isä sanoo ei, vaikka jotain ääneen puhutaan.
Lapsen pitää nimenomaan tajuta että äiti ja isä sen päättää, eikä ole mielytyskoneita.
49
ja sitten lapsen kuullen vasta vanhemmalta.
Ja parempi olisi jos keskustelu käytäisiin aikuisten kesken.
Tämän ketjun luettuani en enää yhtään ihmettele sitä, että vanhemmat ovat menettäneet auktoriteettinsa lasten silmissä.
outoa, enkä itse tuollaisesta osaisi suuttua, ihan normaalia jutustelua. Mutta mulla onkin anopin kanssa hyvät välit.
on jonkun kanssa hyvät välit, se ei tarkoita että kaikilla välttämättä niin olisi.
Meillä ei muuten naapurustossa ole tapana tunkea vieraille lapsille herkkuja. Tarkistan aina, onko lapsella lupa ottaa.
Ja anoppihan se tuossa on päässyt korkeaan ikään koskaan oppimatta, että maailmassa on mitään sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
outoa, enkä itse tuollaisesta osaisi suuttua, ihan normaalia jutustelua. Mutta mulla onkin anopin kanssa hyvät välit.
on jonkun kanssa hyvät välit, se ei tarkoita että kaikilla välttämättä niin olisi.
Miksi närkästyä kun ei ole närkästymisen aihetta. jos jokin muu asia hiertää, niin miksi sen pitää kuitenkin antaa vaikuttaa joka asiaan ja nähdä peikkoja jokaisessa lauseessa?
Oltiin eilen kylässä anoppilassa ja kun alkoi olemaan kotiin lähdön hetki sanoi anoppi että "Justiina" aikoi jäädä meille yöksi, ei tarvi sitten huomenna mennä tarhaankaan. Kun lapsi kuitenkin alkoi pukemaan ulkovaatteita päälle niin anoppi siihen että eihän sun ollut puhe lähteä vaan jäädä tänne. Kertoi vielä oikein malliesimerkin tuttavaperheen lapsesta joka on monta viikkoa aina kerrallaan mummulassa mökillä. So!
Luuleeko anoppi todella että tuollaisella käytöksellä saa lapsen sinne yöksi. Ei todellakaan. Varsinkaan jos ei osaa alkeita edes käytöksessä.
kun ei voi kysyä selkeää kysymystä suoraan (edes lapselta, saati sitten ap:ltä) vaan antaa ymmärtää, että kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen vitsi. Ei kai lapsikaan voi tajuta mitä anoppi oikeasti haluaa, saattaa jopa kuvitella että mummo pilailee hänen kustannuksellaan... Minustakin on siis tökeröä käytöstä, ei niinkään ap:tä kohtaan, mutta lasta kohtaan.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
netissä, pienet on murheet niin kuin joku jo mainitsikin.
No jos sää haluat olla yksinvaltias!
Kyllä minusta tervettä on että lapsien kuullen vanhemmat päättää nämä asiat.
Koska muuten lapsi ei tiedä miten tälläset asiat sovitaan: äiti/isä vaan tulee lapsen luo tikkarin kanssa ja sanoo että ota jos haluat.
Kyllähän riitelykin pitää näyttää lapsen edessä. Pitää siis osata riidellä ja sitte sopia riita.
Näin lapsi oppii.
Ei vanhempi voi aina viedä hopeatarjottimella valmista vastausta jonka lapsi parhaimmillaan vastaanottaa tai hylkää.
Entä kun tulee tilanne että lapsen on nyt pakko mentävä? Eikä halua.
49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaat minulle ilmeisesti.
Naapurilla on lupa tarjota jätski, karkkia.
MUTTA minulla on vanhempana lupa sanoa ettei anna.
Ei täälä kukaan luvatta anna joskus naapuri saattaa tulla tikkarit kädessä aidalle ja kysyä ottaako lapset. Tällöinkin siis lapset NÄKEE tilanteen.
Eli naapurilla on lupa antaa, mutta minä saan vanhempana sanoa ettei tänään sovikaan; saatetaan vaikka lähteä huvipuistoon, synttäreille, mitä vaan.
Mistä säännöistä sinä puhut? Niistä jotka on ap.n kotona vai omassa kodissa?
Pitääkö anopin muuttaa omia sääntöjään tiukimmiksi/löysemmiksi vieraan omien sääntöjen mukaan?
Vai onko sinusta joku "sääntö" että lapsen kuullen ei saa suunnitella yökyliä, vaan pitää soittaa kun ovat lähteneet kotiin? Siis jos spontaanisti ei sovi jäädä yöksi niin vaikka seuraavasta viikonlopusta soittaa kun perhe lähtenyt? On jo niin tyhmä ajatus että pakko kysyä MIKSI? Että tehdään puhelinlaskua?
49
kyläreissun jälkeen, soittaa tietenkin ennen kuin tulevat kylään! Ja sopii siitä.
Silloin sillä lapsella on myös vaihtovaatteet, yöpaita ja hammasharja mukana.
Voi elämä tätä järjenköyhyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siltä, että mummo on yrittänyt ylipuhua lapsen jäämään ja lapsi on ollut hiljaa tai korkeintaa sanonut "joojoo", koska jopa tämä lapsi tajuaa, että mummon kanssa ei neuvotella, on lapsellinen ja itsekäs. Sitten kun on tullut kotiinlähdön aika, on pukemassa vaatteita päälle ja "unohtanut" koko jutun, koska oikeasti ei halua jäädä. Ei ole uskaltanut sanoa mummolle, että ei halua jäädä. Mummo vaikuttaa melkoisen tyrkyltä ihmiseltä, ehkä hyvän hyvyyttään. Ei varmasti tarkoita pahaa, mutta ei näe, että jopa lapsi aristaa moista omivaa käytöstä, jossa päätökset tehdään ohi oman äidin. Minusta tässä viestissä tosiaan mummon käytöksen mittarina toimii parhaiten lapsen käytös. Jos lapsi ehdottomasti haluaisi jäädä mummolaan, hän olisi kyllä siitä äidiltään kysynyt lupaa ja ollut asiasta innoissaan.
Meillä on ollut monesti idea yöksi jäämisestä tullut vasta perillä. Ja joko lapselta tai mummolta. Omaan tarpeeseen on sitten soitettu etukäteen. Harvassa on ne että mummo soittaisi etukäteen että voisiko Justiina jäädä yöksi kun tulette.
Eli puhun kokoajan spontaaniudesta; NYT keksitään jotain!
Ei se, että samana päivänä, ennen kyläilyä. Vaan nimenomaan miten tässä ap.lla kävi: kun ollaan jo kylässä. Ehdotetaan että Justiina jää yöksi. Herra isä, järjen köyhyyttä takasin!! ;)
Sinusta jos ei ennen kyläilyä sovita niin turha moista ehdotaakaan? Sopii sitten puhua moisesta puhelimessa seuraavalle viikonlopulle, ettei vaan sano mitään lapsen kuullen.
Varmaan meidän naapurinkin tarttee soittaa että olisi tänään tikkarit pojille, voisiko syödä ne. Ettei nyt vaan kuule miten äiti kieltää jotain kivaa.
Ehkä olen vaan poikkeava ja minusta se kuuluu elämään ettei aina saa kaikkea.
Entä kun lapsi itse kysyy mummolaan? Jotain vikaa sinussa kun haluaa mummon luo? ;)
Huhhuh.
49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eipä minulla ole tapana tunkea lapsiani milloin minnekin spontaanisti.
Meillä on ollut monesti idea yöksi jäämisestä tullut vasta perillä. Ja joko lapselta tai mummolta. Omaan tarpeeseen on sitten soitettu etukäteen. Harvassa on ne että mummo soittaisi etukäteen että voisiko Justiina jäädä yöksi kun tulette.
Eli puhun kokoajan spontaaniudesta; NYT keksitään jotain!
Ei se, että samana päivänä, ennen kyläilyä. Vaan nimenomaan miten tässä ap.lla kävi: kun ollaan jo kylässä. Ehdotetaan että Justiina jää yöksi. Herra isä, järjen köyhyyttä takasin!! ;)Sinusta jos ei ennen kyläilyä sovita niin turha moista ehdotaakaan? Sopii sitten puhua moisesta puhelimessa seuraavalle viikonlopulle, ettei vaan sano mitään lapsen kuullen.
Varmaan meidän naapurinkin tarttee soittaa että olisi tänään tikkarit pojille, voisiko syödä ne. Ettei nyt vaan kuule miten äiti kieltää jotain kivaa.
Ehkä olen vaan poikkeava ja minusta se kuuluu elämään ettei aina saa kaikkea.
Entä kun lapsi itse kysyy mummolaan? Jotain vikaa sinussa kun haluaa mummon luo? ;)Huhhuh.
49
viikkotolkulla eteenpäin. Hauskaahan se on välillä tehdä jotain hetken mielijohteesta.
siltä, että mummo on yrittänyt ylipuhua lapsen jäämään ja lapsi on ollut hiljaa tai korkeintaa sanonut "joojoo", koska jopa tämä lapsi tajuaa, että mummon kanssa ei neuvotella, on lapsellinen ja itsekäs. Sitten kun on tullut kotiinlähdön aika, on pukemassa vaatteita päälle ja "unohtanut" koko jutun, koska oikeasti ei halua jäädä. Ei ole uskaltanut sanoa mummolle, että ei halua jäädä. Mummo vaikuttaa melkoisen tyrkyltä ihmiseltä, ehkä hyvän hyvyyttään. Ei varmasti tarkoita pahaa, mutta ei näe, että jopa lapsi aristaa moista omivaa käytöstä, jossa päätökset tehdään ohi oman äidin. Minusta tässä viestissä tosiaan mummon käytöksen mittarina toimii parhaiten lapsen käytös. Jos lapsi ehdottomasti haluaisi jäädä mummolaan, hän olisi kyllä siitä äidiltään kysynyt lupaa ja ollut asiasta innoissaan.
lisäisin tähän vielä, että varmaankin ap:lla ja anopilla on jotain sanomatonta epäarvostusta puolin ja toisin ja lapsi sen vaistoaa. Lapsi tiesi, että mummonsa kävelee äidin yli ja valitsee puolensa. Tällaisia välejä ei ratkota täällä haukkumalla ap:n närää. Olisi hyvä, jos ap juttelisit anopille ja sanoisit, että et millään pahalla ajattele hänestä, mutta sinun toiveesi on, että asioista puhutaan keskenään ensin. Joskus mummot rupeavat tämmöisiksi muljuttelijoiksi, kun he vaativat omia mummon oikeuksiaan keinoja kaihtamatta ja todellakin ajattelematta. Ei se homma toimi niin, että pistetään jalka oven väliin (tässä tapauksessa ohitetaan äiti ja juonitaan lapsen kanssa asioita) ja väkisin mennään hakemaan mitä halutaan, varsinkin jos välit ovat tulehtuneet.
eipä minulla ole tapana tunkea lapsiani milloin minnekin spontaanisti.
Meillä on ollut monesti idea yöksi jäämisestä tullut vasta perillä. Ja joko lapselta tai mummolta. Omaan tarpeeseen on sitten soitettu etukäteen. Harvassa on ne että mummo soittaisi etukäteen että voisiko Justiina jäädä yöksi kun tulette.
Eli puhun kokoajan spontaaniudesta; NYT keksitään jotain!
Ei se, että samana päivänä, ennen kyläilyä. Vaan nimenomaan miten tässä ap.lla kävi: kun ollaan jo kylässä. Ehdotetaan että Justiina jää yöksi. Herra isä, järjen köyhyyttä takasin!! ;)Sinusta jos ei ennen kyläilyä sovita niin turha moista ehdotaakaan? Sopii sitten puhua moisesta puhelimessa seuraavalle viikonlopulle, ettei vaan sano mitään lapsen kuullen.
Varmaan meidän naapurinkin tarttee soittaa että olisi tänään tikkarit pojille, voisiko syödä ne. Ettei nyt vaan kuule miten äiti kieltää jotain kivaa.
Ehkä olen vaan poikkeava ja minusta se kuuluu elämään ettei aina saa kaikkea.
Entä kun lapsi itse kysyy mummolaan? Jotain vikaa sinussa kun haluaa mummon luo? ;)Huhhuh.
49
rauhoitu jo! Jos sinä haluat mennä ja hösöttää ja se teille sopii niin siitä vaan.
Extempore lapsi dumpataan milloin minnekin. 4- ja 5-vuotiaat on jo rutinoituneet kaverien luona yöpymiseen jne.
voi keskustella lasten kuullen, voivat kertoa itse aluavtko mennä vai eivät.