Keskenmenon/keskenmenojen jälkeen uuteen yritykseen

Mies jonottaa koneelle pääsyä, joten ihan pikaisesti tulin kommentoimaan.



Valtaisat onnittelut Tattaraa! Nyt niitä plussia tulee hirmuiseen tahtiin. :)



Mun tilanne on yhä sama. 2 päivää sit loppui hormonikuuri. Järkyttävät pms-oireet jatkuu, mut vielä ei ainakaan ole vuoto alkanut.



Thelma

Onnea Emmy ja Tattaraa!! Ihania uutisia täällä, nyt kyllä tapahtuu. Kovasti vauvaliimaa ja tarrasukkia lähetän täältä! Emmy, kyllä sun raskaus on täysin selvä homma, sattui vain laiha näyte silloin labrassa. Oon tosi iloinen teidän puolesta!



Minnis

Hei vaan kaikki.



Olen yhden pojan 11/07 äiti ja koin juuri erimunaisten kaksosten keskenmenot 4.4. ja 8.4.

Ensin en tiennyt kahta odottavanikaan, vaan luulin että meni kokonaan kesken. Sanottiin että täällä on toinen ja syke löytyi. Sitten neljä päivää myöhemmin toinenkin tuli pois (rv7). Elämäni pisimmät neljä päivää, en tiedä vieläkään miten päin olisin.



Olen tästä tuolla "pikkukakkosessa" jo kysellytkin, mutta ajattelin että jos tässä (ihanaa että on olemassa, vaikka surullista onkin) vertaistukiryhmässä olisi minulle lisävinkkiä siitä miten minun kannattaisi toimia...



Lääkäri sanoi että noin kuukauden kuluttua keskenmenosta tulee yleensä ensimmäiset kuukautiset. Sanoi että jos haluan ja minulla vielä on jäljellä Teroluteja voisin kuukautisien alusta 14 päivän jälkeen syödä 10 päivää niitä.



Onko tässä oletuksena ettei ovista tapahdu ennen tuota lääkkeilyä, ja jos sattuu hedelmöittymään niin aiheuttavatko nuo terot sen että kuukautiset tyhjentävät hedelmöittyneen solun?



Kannattaisko mun syödä ne terot keskenmenopäivästä kahden viikon päästä 10 päivää vai jättää syömättä vallan. Oisko niistä apua vai ei kun jätti mun pohdittavakseni...



Mulla on ollu liian pitkä kierto toisinaan ja siks oon saanu noita Teroluteja, epäilen että ovis tapahtui liian myöhään suhteessa kiertoon ja siksi keltarauhashormonipitoisuuteni ei ollut otollisin alkiolle... Osaako joku sanoa tuohon jotain?



Tänään on ollu jo parempi päivä, ja alan pohtia että koska sitä uskaltaisi ryhtyä haaveilemaan uudesta raskautumisesta ihan tosissaan.



Pitäiskö niitä ekoja kuukautisia oikeesti odottaa??



Lueskelin aika pitkältä tätä ketjua, ja iloitsen syvästi teidän uusista plussistanne. Kumpa minäkin vielä...

..satelee jälleen! Isot onnittelu Tattaraalle! Toivottavasti tarraa tiukasti kiinni. Nää on kyllä olleet jo tähän mennessä aika hedelmällisiä nää kevättuulet;) Toivottavasti puhaltelevat vielä lisääkin ihania uutisia.



Täällä kans uskotaan hyvin vahvasti Emmyn raskautumiseen ja ma labrassa se sitten vaan lisää vahvistuu. Vahvalla asenteella vaan näytettä antamaan;) Ja onnea kevään vikaan tenttiin!



Onpas Pyrrhyla sulla ollut kauheat hyytymävuodot, kun vallan pyörtyilytkin olet! Toivotaan, että jälkitarkastus tuo selvyyttä ja saat vielä ne toivomasi reseptitkin. Ja turha nolostella syyskuisten odotusketjun lukemista, kyllä mäkin oon käynyt välillä katselemassa mitä “nettikamuille” kuuluu ja miten heidän odotus on edistynyt. Ovat jo niiiin pitkällä..



Santsu, kovasti toivon, että sulta ei löytyisi mitään istukkajämiä tai muuta häiriötä ja pääsisitte pian yrittämään uudestaan - ja mieskin uskaltaisi lämmetä vauvakuumeilulle;) Ymmärrän kyllä tosi hyvin tuon skeptisyyden, varmaan samoja tuntoja ollut yhden jos toisenkin päässä tässä pinossa.



Lakka, rohkeasti vaan niitä ovistestejä ostelemaan;) Ja voithan aina tilailla netistä, jos henk.koht. ostoreissu tuntuu jotenkin arvelluttavan. Tsemppiä uuteen kiertoon.



Vauvafani, oon monta juttua kuullut, miten ei ovistesteihin sitten millään suostunut tulemaan kunnon viivoja ja oireetkin tuntuivat karanneen johonkin. Ja niin vaan oli ovis kuitenkin ollut ja raskaaksi tultu. Että ei ne aina oikein reagoi. Ehkä tosiaan kannattaa kokeilla toista merkkiä. Halpistesteistä oon ainakin lukenut paljon negat. palautetta..



Thelma, nyt kyllä stoppi pms-oireille ja kunnon vuotoa kehiin! Tää oli siis “käsky” sun keholle, toivotaan, että kuuli ja tehoaa;) Kiva oli lukea, että saunaillassa oli ollut valtavan mukavaa ja ajatukset suunnattuna muihin asioihin.



Oma olotila on parempi, antibiootit purreet ja kuulo on palautunut toiseen korvaan seitsemän päivän tauon jälkeen! Voin kertoa, että tunne oli ruhtinaallisen onnellinen. Lääke kyllä aiheuttaa ärsyttävän määrän mahanpuruja ja huonoa oloa tuon muun ällötyksen jatkeeksi. Mutta hammasta purren, on kuitenkin olo muuten kohentunut ja se on tärkeintä. Eilen ja tänään iltapuolella vaivanneet ristiselän ja alavatsan ilkeät jomottelut ovat kyllä saaneet mut huolesta solmuun.. Pelottaa vaan, että mitä ne enteilevät. Toivottavasti olisivat vaan jotain rasittumista, kun aina vaan ehtoopuolella tulevat. Mutta tiedätte varmaan, miten moiset vakuuttelut eivät tässä kohdin kauheasti helpota. Olin jo la illalla ja la-su välisenä yönä ihan varma, että tästä se nyt sitten lähtee, keskenmenon lähtölaskenta. Niin sydämestäni toivon, että kaikki olisi kuitenkin kunnossa ja luulotauti mua vaan vaivaa..



Auringon voimaa,

Pilvis

..kirjoiteltiin näköjään samoihin aikoihin. Olenkin lukenut sun surulliset tapahtumat tuolta marraskuisista, ketjua olen seurannut, vaan en ole uskaltautunut itse mukaan. Ja tuskin toviin uskallankaan.. Kovasti voimia sulle Mea ja syvät pahoittelut kokemastasi!



Noista Teroista en kyllä uskalla mennä sanomaan..

Tiedän kyllä monia, jotka eivät ole ekoja menkkoja odottaneet (eikä heitä ole ees siihen kehoitettu) ja heti ovat raskautuneet uudestaan. Osalla raskaus jatkunut onnellisesti loppuun saakka ja osalla taas uusikin raskaus keskeytynyt. Lääkärin kertoman mukaan näissä tapauksissa uusi km ei liity siihen, että heti perään edellisestä km:sta on tullut uudestaan raskaaksi. Keho ei kuulemma raskaudu, jos se ei ole siihen valmis (esim kohdussa jotain häikkää edellisen km:n jäljiltä tms).



Kovasti toivon sulle pian uutta plussaa ja onnistumista! Ja jää ihmeessä tänne meidän kanssamme keskustelemaan, jos siltä tuntuu.



Pilvis

ja sitä tukea toisilta samoja kokeneilta auttaa minua aivan hirmuisesti. Ja vaikka mieheni, perhe ja vanhempani kannustavat ja tukevat hirmuisesti, tuntuu siltä että vain toinen keskenmenon kohdannut voi oikeasti ymmärtää miltä tämä kaikki tuntuu.

Toisaalta pikkuveljeni osasi tuoda lohdun sanoja enemmän kuin arvasikaan.



Miten/ja missä vaiheessa teille on tarjottu lääkinnällistä apua raskautumiseen?



Pilvis, kiitos vastauksestasi :) Mielelläni teidän seuraanne liityn.

oli ihan pakko heti aamusta tulla katsomaan, joko tattaraa ois plussannu ja niinhän siinä oli käynyt. Onnea!!! :) Mahdottomasti saddellut plussia tähän ryhmään. Toivottavasti kaikki nyt menis hyvin.



Tervetuloa Mea mukaan. Ikävää, että olet joutunut ryhmäämme.. Ja kuinka kamalaa saada kaksi suru-uutista peräkkäin. Voimia sinulle!



Emmy: Mä myös uskon että todellakin oot raskaana.. :) Nuo labran testit vaan ottaa aikansa että tulee plussa. Aika jännä että ei ottanu aamupissasta sitä näytettä ja käski vielä juoda vettä.



Thelma: Alkais nyt jo se vuoto vihdoinkin. Ikävää kun kroppa oikkuilee noin kauheen kauan!



Nyt en sit muista pitikö johonkin muuhunkin vielä kommentoida..hmm..



Sitten omaa napaa: Enää viikko piinaa ja sitten on ultra!! Mä oon kyllä niin asennoitunut siihen että tuulimuna on, että jos siellä näkyy elävä sikiö niin oon varmaan sit ihan että ai oonko mä raskaana?! :D Oli tulos mikä tahansa niin odotan kovasti et pääsis tästä piinasta vihdoin.

Eveys

ONNEA emmy ja tattaraa!!! Ihanaa että näitä plussia satelee kevään kunniaksi! Voi toivottavasti mäkin saisin sen maagisen plussan loppuviikosta tikkuun... Oireita ei ole suuntaan eikä toiseen, ja yritän olla niitä ees ajattelematta. Nyt siis kp 27/26-32.



Jokos thelmalla on hanat auennu? Toivottavasti nyt sitten vihdoin tyhjenis koko kohtu! Voi tosiaan olla aika hurja vuoto tiedossa..



Ja eveys oottelee ultraa, jännää! Toivottavasti kaikki on kunnossa! Uskon niin.



No niin ja nyt en sit enää muista mitä mun pitikään kirjottaa.. Ai niin, joku (anteeks, en jaksa mennä tarkistamaan kuka...) kirjotti painavansa nyt samanverran ku raskausajan lopulla - täällä ihan sama juttu. =( Painan jopa vähän enemmä ku esikoisen loppuvaihees. Tosi mälsää. En tajua miten tää painon pudottaminen nyt takkuaa ihan hirveesti. Mutta nyt kyllä otan itteeni niskasta kiinni, murrrr!



Loviisa

edes lueskelemassa hetkeen.... Keskityin tietoisesti hauvavauvakuumeiluun ja koira onkin tulossa heinäkuussa, kunhan mammalla kaikki menee hyvin.



Pieni yllätys tuli juuri tietoon...... Plussasin äsken...... Ihan olen sekaisin.



Palailen lukemaan kuulumisia ja kommentoimaan jahka tästä selkiän.....



Onnittelut kaikille muille iloisia uutisian saaneille!

Onnittelut kaikille tasapuolisesti.

Lukemassa olen käynyt täällä aina silloin tällöin, mutta en ole viitsinyt kirjoittaa kun suututtaa arpoa että toimiiko vaiko eikö toimi. Ja yleensä juuri silloin kun olen kirjoittanut pitkät pätkät kaikki katoaa vaan bittiavaruuteen. Saa nähdä kuinka nyt käy...

Mutta siis tosi hienoa että niin moni on plussannut! Mulla ei ole pelkoa siitä. Nyt on kp 3:(. Kaikki kolme edellistä raskautta ovat alkaneet tosi helposti, mutta vähän veikkailen, että enää ei ole sallaisesta pelkoa. Sitäpaitsi mies nyt yhtäkkiä ei tiedäkään haluaako hän enää edes yrittää. Suoraan sanottuna vetuttaa ehkä pikkasen ja vielä pikkasen enemmän. Ihan vaan jo siksi, että jos tuo kokemus jäi mun viimeiseksi, niin aika kakat fiiliskethän siitä jäi. Varsinkin kun olen koko ajan asennoitunut niin, että jospa vielä... Ja siitä olen saanut voimaa. Nyt tuntuu että mattoa vedetään jalkojen alta ja tuntuu entistä epäioikeudenmukaisemmalta vaan koko skeida.

Mies ei vaan kuulemma haluaisi enää käydä sitä läpi. Ja kun lapsetkin ovat jo niin isoja, haluaisi että matkusteltaisiin ja ostettaisiin vaikka talo kun mä nyt kerran olisin töissä jne... Meillä kun ei oikein tuolla saralla miehen kanssa kohtaa. Tuo kaikki on niin jotenkin maallista, ja mun elämän tyydytys tulee enemmänkin sieltä henkiseltä puolelta.

Mutta ei me ehkäistäkään, joten onhan se mahdollista. Mutta niin, että mies pitää pitää visusti pimennossa tärppipäivistä;).

Aurinkoisia päiviä kaikille! :)

Voi ku ihanaa! Ihan tuli tippa linssiin ku uutisesi luin :) Nyt vaan sormet ja varpaat pystyssä että kaikki menis vihdoin hyvin loppuun asti :)

Keitä täällä nyt oikein olikaan plussannut =) Emmy,Tattaraa, Katjalah ja oliko viel muita mut onnea tuhannesti kaikille :)

Toivotaan et paljon tulee lisää :)

Minä en kyllä tule viel pitkään aikaan plussajunaan :( mulla ei toimi kroppa joten mä olen tääl taka-alalla mullittelemassa itelleni ko en toimi(huokaus)

nyt kp 21 eikä siis mitään merkkiä mistään ja tiedän sen siitäkin et mitään ei ole tapahtunut koska lämmöt 36.4 ja mulla AINA oviksen jälkeen nousee lämmöt 37 joten siitäkin tiedän.

Ovistestejä, niit toisia koetin ja koko ajan tosi himmee viiva ja viimisen tein la iltana ja nyt en enää niitä ostakkaan.mä täytän ens kuussa 36v. ja ajattelin et mul on n.2v.aikaa yrittää ja sit saa olla jos ei tule joten pakko täs on löysin rantein otteilla mennä ja perjantaina taidan ottaa muutaman lasin viiniä ja "nollata" tilanteen ha ha =) kyl ilosempi mieli on ku lumet sulaa kovaa vauhtia ja saa vaatteita vähentää :)

Nyt tarttis saada itteäs niskasta kiinni ja saada laihdutettua et kehtais ees uimaan kesällä mennä lasten kanssa.ei siltin ei se mua ennenkään estänyt ole vaik olen ko se batman ja rytman laulusta et eripari tissii ja selluliitti pylly se kävellessä hyllyy =)

Mä olen 171cm ja painan 87kg täl hetkellä ja kengän nrokin on 42 et ole täs sit siro ;)



Nyt lakkaan puhumasta itestäni ja kommentoin viel mitä muistan...



Pilvis: Hyvä et kuulet taas ja alat olemaan kunnossa :)



Santsulle toivon et heti kun ehkäisystä luovutte ni tärppää :)



Loviisalle peukkuja et plussa pärähtää pian tauluun :)



Ja uusikin oli joukkoomme tullu mut apuva en muista mutku et alkaa M:llä :) Tervetuloa



Thelma: Toivotaan et sulla nyt jo vuotoa ja jos ei ni pian tekevät jotain et se kohtu tyhjentyy!



Ja kaikille oviksia,plussia,ultria ja vaikka mitä Positiivista :)



t:vauvafani

Et Ahomasikka: mä uskon et harmittaa ko mies tolleen kelkkansa kääntää ja vääntää puukkoa haavassa mut ei lannistuta ja uskon et varmasti sullakin vielä se tuhiseva käärö sylissä on *hali*



Eveys: sun ultraa tääl kovasti odottelen ja



Mea: Toivotaan et pian tulisit uudelleen raskaaksi :)

Onnea ihan mielettömästi sinnekin!! Mikä yllätys koirakuumeilun rinnalle! :)

Jos kaikki nyt menis vaan hyvin, tässä ei tosiaan tarvis edes miettiä odotuspuolelle "siirtymistä" (vaikka ei mua täältä sais pois edes potkimalla...), tällähän on meillä vallan oma mammaklubi! Tähän tahtiin ei ennätetä edes syksyyn niin kaikki ovat plussanneet ;)



Kiva kuulla Ahomansikastakin tauon jälkeen! Pahoittelut menkoista. On ne äijät välillä kyllä hankalia...mut tosiaan kuten sanoit, jos ette ehkäisyä käytä niin ihan tietoisia "riskejähän" ne on sitten miehenkin puolesta! Ovista bongailemaan sitten vaan, kaikessa hiljaisuudessa ;)



Seuraavaksi jännätään sitten Loviisaa! Iiks, koskas meinasit testailla? Meinasitko malttaa odottaa viimeiseen kiertopäivään?! Ei mahdu mun ymmärrykseen moinen kärsivällisyys! x)



Ja Eveyksen ultra lähestyy! Äkkiä se viikko menee. Viikonlopuksi vielä jotain kivaa ohjelmaa, niin avot. Mikä sulla on muuten ollut nyt vointi?



Minniksen kuulumisia olis myös kiva kuulla! Taitaa olla dopleri vienyt voiton foorumista! ;) Sä oot jo niin hitsin pitkällä että hymyilyttää!



Jokohan Thelman kp1 kolkuttelee ovella...?Totisesti toivon ettei enää vaan kolkuttelis vaan olis jo tapahtunutkin jotain!



Mealle lämpimästi tervetuloa ja pahoitteluni tapahtuneesta! Niin ikäviä olet joutunut kokemaan, että toivon kyllä sinullekin suuresti uutta plussaa ja onnellista loppua! Täällä voit kertoa kyllä tunteistasi ja ajatuksistasi aivan niin kuin haluat. Tää meidän pino oli kyllä mullekin kaikista paras "tukiryhmä" km:n jälkeen!



Mä vein aamulla labraan sen näytteen ja nyt tuli sitten sieltäkin positiivista tulosta. Jotenkin tuntuu nyt paremmalle, että on nyt sitten sinnekin jo ainakin dokumentoitu alkanut raskaus.

Mä ehdin funtsia jo tuota varhaisultran varaamista pitkin viikonloppua mut oon pelännyt et senkin varaaminen tuo huonoa onnea (tiedän, oon ehkä vähän hölmö...). Nyt sitten kuitenkin varasin sen, kun halusin sen 7+ viikolle ja mulla vaihtuu työharjoittelupaikka tuolla samaisella viikolla niin ei olekaan siitä alkuviikosta eteenpäin tietoa uusista työvuoroista. Nyt on sitten varauksessa heti vapun jälkeen, 3.5. jos sinne saakka päästään. Ei pitäis ajatella vielä niin pitkälle mutta mikäli ultran jälkeen on positiivinen mieli, kerron omalle äidilleni varmaan siitä seuraavana viikonloppuna äitienpäiväuutisia.

Edellisestä raskaudestahan mun vanhemmat tiesivät alusta asti, mutta he surivat keskenmenoa myöskin niin tunteella että jotenkin ei haluaisi "aiheuttaa" sellaista harmia heillekin toista kertaa. Vaikka eihän tuo eka ultrakaan mitään vakuuta! Me ollaan äitini kanssa hyviä ystäviä, niin on tää salaaminen jo nyt aika hemmetin vaikeeta.

Etenkin kun hänen hyvä ystävänsä sai ensimmäisen lapsenlapsen viime viikonloppuna ja eilen meidän muori sitten hössötti mulle puhelimessa kuinka oli nyt luvannut mm.vanhat vaunut ystävälleen "mummolavaunuiksi". Pian sieltä katoaa varmaan paljon muutakin vanhemmillani säilössä olevaa tavaraa! :) Mietin vaan, et näinköhän yhtä nöyrästi antaisi jos tietäisi tästä salaisuudesta...Ne tavarat on yli 20-vuotta vanhoja joten mä tuskin ainakaan kauheesti niiden perään itken, ainakaan kaikkien.



Tänään tuli töissä hurjan huono olo sen jälkeen kun olin syönyt(ekaa kertaa niin päin!). Tiedä sitten mistä johtui.Ei tarvinut kuitenkaan yökkäillä mutta ei ollut kyllä kaukanakaan. Kahvi lensi viemäriin... En mä tiedä voiko näillä viikoilla vielä edes olla pahoinvointia? Edellisessä raskaudessa sitä ei edes ehtinyt juuri olemaan. Tai oli, kerran, ja silloinkaan en oksentanut :)

Eipä tänne muuten kummempaa. Se kevään viimeinen tenttikin on nyt tehty!

Mä taidan ottaa nyt koiran remmiin ja lähteä nauttimaan vielä ihanasta ilta-auringosta. Miks ei tällaiset ilmat voisi olla aina vapaapäivinä/viikonloppuisin...



Auringon lämmittämää viikon alkua ihan jokaiselle! emmy

.... ja onnea plussaneet tattaraa ja katjalah. Tänne tulee tekstiä niin ettei enää perässä pysy ku ei oo voimia täällä olla aktiivisesti.



Erittäin väsynyt olen ollut ... eilen menin nukkumaan jo klo 21 ja suunnilleen sitä luokkaa joka ilta 10 tuntia yössä on kevyt juttu nukkua nykyään (minulle joka normaalisti sen 6-7 tuntia nukkuu) . Nyt on ollut pahoinvointi helpompana pari päivää ja nälän tunnekkin vähän niinkuin vähentynyt... outoa... vai normaalia jos tässä vaiheessa helpottaa. Eilen jopa pienen kevyen juoksulenkin kävin tekee ja ilman yökkäilyjä. Muuten ei kyllä tätä aiemmin ole tarvinnut liikkumista miettiä ei pahoinvoinnin eikä väsymyksen takia.



Nyt torstaina on mulla sit eka nla ja kurkistus ultralla kohtuun mitä siellä näkyy jos näkyy. Mikä päivä sinulla eveys siis se ultra oli ? Entä Pilvis onko sulla millä mallilla ulrta jutut? Joko Thelmalla vuoto alkanut ? Millon sulla oli se seuraava kontrolli ? Kaikki lie tuolla ylhäällä tekstipaljouden seassa onkin :) mutta ei jäänyt pika luvulla mieleen.



Ihanasti tosiaan aurinko lämmittää - se alakaa olla oikeesti kevät :) .... Mukavia päiviä ja palaillaan Inna

Onnittelut ihanista uusista plussista! Upeaa Tattaraa ja katjalah! :)



Täällä on paljon kiinnostavaa kommentoitavaa, täytyy tulla huomenna kirjoittamaan pidempi teksti.



Pyrrhyla, jonka vauvakuume riistäytyy kohta käsistä näitten ihanien plussauutisten myötä. :D



*muoks* Tervetuloa mea. :) Oikeaan paikkaan tulit vertaistukea etsimään, täällä se on aivan mahtavaa.

Onnittelut Katjalah! Täällä on ihan hirmuinen plussasade.



Mea, tervetuloa ja pahoittelut, että tänne jouduit.



Kiva kuulla muidenkin kuulumisia. Seuraavaksi taas luvassa Thelman omanapaista tilitystä. Musta ei ole tänään muuhun. Kommentoin jossain vaiheessa tarkemmin teidän kuulumisia.



Mulla alkoi tänään jonkinlainen vuoto. Ei mitään kovin runsasta ja nyt on iltaa kohti hiipunut, joten saa nähdä, miten käy, loppuuko vuoto alkuunsa. Inna kyseli mun seuraavasta kontrollista. Sitä ei ole. Eli eivät pitäneet tarpeellisena enää antaa mulle kontrolliaikaa. Sanoivat, että soittele sit jos ei vuotoa tule.



Kai tässä pitäis olla onnellinen, että ilmeisesti vihdoin on kp1 menossa, mut ei ole kovin juhlafiilikset. Mä olen viime aikoina miettinyt, että jos olisin muutaman vuoden nuorempi, ottaisin aikalisän tän asian kanssa. Elokuun lopun jälkeiseen aikaan on mahtunut 2 raskautta pahoinvointeineen, 2 keskenmenoa, joista toisen jälkihoito on kestänyt kohta 15 viikkoa. Mitään muuta ei juuri ole ajatuksiin mahtunut. Mä en suoraan sanoen jaksais uutta yritystä nyt. Jos ei tärppää, niin stressaan sitä. Jos tärppää, todennäköisesti alkaa oksentaminen ja helvetillinen huoli. Ja jos tärppää mutta menee kesken, on edessä mahdollisesti uusi viikkojen hoitorumba, jota sit seurais todennäköisesti tutkimukset ym. kolmannen keskenmenon jälkeen. Mä en jaksais nyt mitään noista vaihtoehdoista. Parisuhde on koetuksella tän takia ja tää ensimmäinen avioliittovuosi on kaiken tän huolen ja vaivan takia ollut kaikkea muuta kuin ruusuinen, ei siis ihan sitä, mitä odotin.



Oman taakkansa tähän tuo se, että mulla loppuu työt 2,5 viikon päästä (palkka tosin tulee heinäkuulle asti), eikä ole vielä tietoa tulevasta. Jatko-opintojen ohjaajalta sain haukut, kun en ole jaksanut työstää tutkimussuunnitelmaa ja hakea apurahoja, ja tällä hetkellä tilanne on sellainen, että ohjaajan takia olen valmis lopettamaan jatko-opinnot. Sit mun veljen tapaus, josta joskus talvella kirjoittelin, on painanut mieltä koko ajan. Tällä viikolla on oikeudenkäynti, ja vaikka tiedän, että se on varmasti tähän astisen elämäni kovin paikka, aion matkustaa seuraamaan sitä.



Voimat on nyt loppu ja vauvakuume on hävinnyt kaiken tän huolen takia.



Thelma

tuo aloituslista. Kyllä te ootte joutunut aikamoisen kamalia kokemaan, paremmalta tuntuu seurata noita lisääntyviä plussauutisianne. Kuten Pyrrhylalla, niin kyllä tässä alkaa olla sellainen olo että kumpa elimistöni hyväksyisi uuden raskauden mahdollisimman pian.



Tuntuu siltä että mikään ei korvaa menetettyä, mutta syli kaipaa pientä ihmistä. Tänään yritin käydä lastenvaatekaupoissa vauvaosastoilla ihan karaistakseni itseäni. En tiedä oliko turhan julmaa, mutta selvisin ilman kyyneleitä. Ainakin ulkoisia...



Mitkä ovat mielestänne pahimpia sammakoita, mitä läheisenne tai tuttavanne ovat keskenmenosta kuullessaan suustaan päästäneet? Tai mikä on ollut teille se paras ja mieleenpainuvin lohdun sana?



Niin ja vielä kerran, _paljon_ iloisia onnentoivotuksia plussakerholaisille :) Kyllä minäkin vielä!

Kuulostaa kovin rankalta... Mä en tiedä miten ne voi jättää sun hoitosi kesken? Kokeeko lääkäri ettei hänen taitonsa enää riitä? Minulle on sanottu aina, että lääkärin vastaanotolle mentäessä pitää saada diagnoosi ja hoitosuunnitelma. Ei ne voi jättää sua yksin, vaadi toinen lääkäri jos nykyinen ei enää hoida sinua.



Parisuhteen ja tuoreen avioliiton kanssa mietin että voisiko asiasta mennä keskustelemaan esimerkiksi perheasiainkeskukseen. Juttelemaan ennen kuin olette liian syvällä surussanne, ja ihan takalukossa?



Oman keskenmenoni kohdalla olen ollut yksin Suomessa, miehen reissatessa toisella puolella maailmaa. Toisaalta puhelimitse olemme yrittäneet hoitaa toisiamme. Uteliaisuudella jään odottamaan ensimmäistä kohtaamistamme kun hän palaa kotiin.



Kovasti tahtoisin yrittää sinua lohduttaa, koen kuitenkin olevani tässä kohtaa pahasti vaillinainen uusi palstalainen.

Ja tervetuloa uusille, ikävää kun tänne jouduitte :-( Mutta toivottavasti suunta on pian kohti uutta raskautta!



Thelma, varsinkin sun kirjoituksia olen seurannut tiiviisti, ja todellakin toivon että vuoto nyt alkaisi ja toisi ne viimeisetkin rippeet mukanaan. Ja että sen jälkeen km jälkipyykki todellakin olisi jo ohi. Ymmärrän miltä susta tuntuu kun mietit tulevaa, mutta vastausta en osaa antaa... Tsemppiä!



Ahomansikka, mun mies tekee vähän samaa kun sun :-/ Aina välillä siis on sitä mieltä ettei enää yritetäkään, mut välillä pyörtää sanansa. Meillä tilanne on kyllä sikäli eri, että mulla itselläkin laittaa järki koko ajan vauvahaaveita vastaan. Tunne taas haluaa sen vauvan :-) Ja mies kun enemmän järjellä ajattelee, niin ymmärrän kyllä hänenkin mietteensä. Epäilen kyllä että kumit jää laatiokon pohjalle siinä vaiheessa kun siihen mahdollisuus on...



Meillä siis tilanne on tällä hetkellä se, että odotan edelleen aikaa sairaalaan jatkotutkimuksiin. Vuoto jatkuu edelleen, sitä on ollut nyt 1,5kk lähes tauotta. Ja km tulee tällä viikolla 4kk. Kivut on kyllä nyt vähentyneet, paitsi munasarjan kohdalla tuntuvat, ilmeisesti kystasta johtuvat. Mutta aikaa sairaalaan todellakin odotan, että saisi tietää mikä tilanne on. Ärsyttävää tällänen odottelu ja asioiden pitkittyminen!



Aurinkoisia päiviä, plussia, oviksia, hyvää oloa odottajille ja muutakin mukavaa kaikille!



Paritonsukka