te jotka OIKEASTI pihejä, miten kestätte itsenne kanssa??

Mutta jostain syystä en pysty ostamaan vaatteita itselleni. Kävelen samoilla kengillä kunnes ne hajoavat. Toppapakkikin on aika monta vuotta vanha. Haluaisin uudistaa vaatekaappia, mutta siitä ei tule koskaan mitään. Mitäs iloa on ostaa kenkiä jos housut on niin kauheat? Entäs housut? Takki pitäisi ostaa kyllä ensin. Laukkukin on kamala mutta kun ei ole niitä kenkiä. Kuulostaa varmasti sairaalta. Samaa mieltä olen itsekin.



Äitini on ollut aina sairaan pihi ja jotenkin se on vasta iskenyt minuun aikuisella iällä. Äitini ei ole koskaan elämässään juonut kahvia kahviossa eikä myöskään syönyt omaan laskuun ravintolassa.

Valoja ei saa pitää sisällä kesällä vaikka olisi kuinka pimeää.



Meillä palaa valot, lapsilla on hienot vaatteet. Mutta ne omani... ja koskaan emme käy ulkomaanmatkoilla.

mä ainakin tuhlaan ja ostan heräteostoksia..sillä hemmottelee itseään.Jos joku ei oikeasti juhlimaan lähtiessä ees taksia maksa, niin haloo!Kävelkööt sitten kaatosateessa...?

Perinyt isältäni ;)



Tuloni ovat pienet, joten kamalasti ei olisikaan mitä tuhlata. Mutta hintoja vertailemalla säästää paljon. Jos haluan jonkunlaisen paidan, kierrän monta kauppaa etsimässä. En osta ensimmäistä, koska voin löytää alesta samanlaisen ja paljon halvemman.

Ruokaakin tulee ostettua ale-hinnoin, mutta meillä syödään siltikin hyvin paljon herkkuruokia.

Matkustan vähintään 4 kertaa vuodessa. Yleensä matkat maksavat n. 300e kaikkine menoineen. Jos matkustaisin niinkuin ei niin pihit ystäväni, voisin käydä matkoilla ehkä kerran neljään vuoteen.

Lapsen vaatteet ostetaan aina alesta tai kirpputorilta. En näe mitään järkeä maksaa esim talvipuvusta 80e, voin sillä rahalla ostaa parikin pukua ja kurahousut ja käteen jää vielä reilu 60e ;) Ensi vuonna puvut eivät kuitenkaan enää mahdu päälle.



Piheys (vai säästäväisyys?) on ihan hauskaa, riippuu mistä pihistelee. Ystäville usein kuitenkin tarjoan, jos lähdetään baariin tai ravintolaan syömään. Vaikka huonoimmin ansaitsevia olenkin, rahaa minulla tuntuu silti aina olevan eniten...

Vaikka en suinkaan kaikista heräteostoksista(kaan) kieltäydy... ;)

Sateella toki, mutta kesällä on kiva kävellä. Kävelen helposti baarista kotiin vaikka 7km, säästyy rahaa ja pääsee vähän kuntoilemaankin ;)

MITÄÄN ei saa heittää pois, eikä MITÄÄN uutta saa ostaa. Joka penni on säästettävä.



Kerran erehdyin kyseisen miehen äidin luona kyläillessäni ottamaan lautaselleni muutaman paistetun muikun. Äitini ilmeili kummallisesti pöydän toiselta puolelta, mutta en tajunnut, mitä hän yritti vaivihkaa vihjata. Laitoin sitten muikun suuhuni ja jouduin käyttämään jokaisen tahdonvoiman rippeen, etten puklannut sitä samantien takaisin lautaselle. Muikku oli täysin pilaantunut ja maistui mädäntyneelle. Nielaisin siitä ehkä kolmasosan ja muka niistäen sain ujutettua loput nenäliinaan.



Kärsin koko seuraavan päivän hirveästä ripulista. Äitini sitten valaisi minua, että siellä KAIKKI ruoka syödään aina loppuun, vaikka se seisoisi jääkaapissa viikkotolkulla. : P Miehellä ja hänen äidillään on jo vatsa tottunut aika hurjaan ruokavalioon, mutta vierailijat joutuvat usein kärsimään ruokamyrkytyksestä heilläpäin.



Tiskivettä heillä ei myöskään vaihdeta, vaan samaa paskaista, jäähtynyttä ja haisevaa kuravelliä käytetään vähintään yksi päivä.



Kyseinen mummeli myös valittaa kampaajalle päin naamaa kovasta hinnasta (15 euroa), kun kerran vuodessa kampaajalle viitsii lähteä (kengät kuluu ja täytyy panna pyhävaatteet päälle, joten nekin kuluvat).



Voisin jatkaa listaa loputtomiin... Äitini on onnistunut kouluttamaan miesystäväänsä jo pikkuisen. Vei hänet kerran jopa kahvilaan, kun herra ei ollut koko elämässään jalallaan kahvilaan astunut (kahvia saa halvemmalla Lidlistä).

ovat ihan samoja tuotteita kuin ns. merkkituotteet

En kuitenkaan osta halvinta euroshopperia vaan laaturuokaa mutta TARJOUKSISTA.

Siis siitä huolimatta että olen suurituloinen. Mulle vain on jotenkin niin luontevaa esim. valita aina halvin merkki tai punaisen lapun aletuotteet ja suunnitella päivän ateriat vasta kaupassa kun näen mikä on sillä kertaa tarjouksessa ja esim. paljonko mikäkin vihannes sinä päivänä maksaa. En mä koe sitä mitenkään vaikeaksi tai epämiellyttäväksi. Pikemminkin mua alkaa ahdistaa jos olen joskus jossain missä ei ole mahdollista näitä valintoja tehdä (esim. syrjäseudun ainoan pikku lähikaupan armoilla). Kai tämä on jollain lailla pienen ihmisen yritys hallita elämäänsä...

Näin minäkin.

T: Ekonomitäti :)

ei ne kauppiaat nyt ihan tyhmiä ole.



No, jossain vehnäjauhoissa laatu ei tietenkään voi kovin paljoa vaihdella, mutta esim. tonnikalassa laadussa on kyllä eroa.

Tomaattimurskan ja vehnäjauhot yms. voi ostaa Euroshopperina, mutta kokeilkaas saman merkin tonnikalaa! Sitten taas Rainbown tonnari on erinomaista ja vertailuissakin menestynyt.

Usein niissä lukee valmistaja.

Vertaa vieressä olevien "merkkituotteiden" pakkauksiin, samanlaiset pakkaukset eri etiketti vain.

Ostin kerran sukkia K-kaupasta, vierekkäin oli ihan samanlaisia sukkapareja, toisessa luki Romeo&Julia ja toisissa että Pirkka, hintaeroa melkein euro, sama valmistaja ja ihan samanlainen sukka ei mitään eroa.

Vasta haastateltiin telkussa jonkun kauppaketjun pomoa siitä että kuluttajan on mahdotonta esim. boikotoida jotain valmistajaa kuten Nestleä kun kaupan omissa merkeissä ei ulkolaisissa tuotteissa lue valmistajaa.

ei ne kauppiaat nyt ihan tyhmiä ole. No, jossain vehnäjauhoissa laatu ei tietenkään voi kovin paljoa vaihdella, mutta esim. tonnikalassa laadussa on kyllä eroa.

Käyn itse kampaajalla vain leikkuuttamassa hiukset 20eur:lla ja laitan illalla itse kaupasta ostamani värin. Leikkaan koneella mieheni ja lapseni hiukset ja säästän näin 80eur joka kerta vähintään joka toinen kuukausi...