Miehen ex uhkailee itsemurhalla 5-vuotiaan kuullen

sitä halunnut, mutta nainen ei suostunut aborttiin. Mies olisi halunnut erota jo aiemmin mutta onnistui akan kiristä lapsilla että sai hänet jäämään. Ei kai epätyydyttävään suhteeseen velvollisuudesta tarvitse jäädä? me rakastamme toisiamme ja olemme parisieluja, en usko hetkeäkään että mieheni mua jättäisi, ikinä. Exänsä reppana joka takertui mieheen ja mies liian kiltti ollut aiemmin sanomaan ei.. Toiseen lapseenkin nainen painosti. Vasta nyt mies löytänyt itseään mun kanssa. Mut siis, lastenvalvojaan yhteys? jos mies hakis yksinhuoltajuutta, lapset kai muuttais sit meille? Sitä en kyllä haluaisi välttämättä kun meille omakin vauva tulossa johon haluan keskittyä mutta miehen puolesta toivon että tapaamiset sujuisi. Ja se 5v reagoinut niin rankasti että kyllä mua surettaa ihan totta.

No tulet sitten säkin huomaamaan millaista se perhe-elämä on. En ole koskaan voinut käsittää millaiset naiset eivät edes oman lapsensa saannin jälkeen ymmärrä, että ne aikaisemmat lapset ovat ihan yhtä tärkeitä miehille....mutta tiedän että teikäläisiä on...luuletko, että uusi lapsi saa unohtamaan vanhat, hohhoijaam, lapset on ihmisiä, ei mitään esineitä. Etkä sinä oikeasti ole koko pakettiin rakastunut, kun et hyväksy miehen lapsia. Eniten mua säälittää lasten puolesta. Jos miehesi on mies, hän tekisi nyt kaikkensa jotta lapsilla olisi hyvä olla....mutta hänellähän ei ole sun täyttä tukea.

Tuttavani, tapasi yli kymmenen vuotta nuoremman naisen. Otti eron vaimostaan ja jätti pienet lapset.



Uusi nainen oli hyvin pian raskaana...ja oltiin niin onnellisia..kaikille kailotettiin ettei hän ikinä voisi jättää ja pettää:))



Lapsi syntyi..uusi nainen ei voinut sietää miehensä entisiä lapsia. Ei halunnut niitä ollenkaan kotiinsa. Mutta koska mies oli niitä "tunnollisia" isiä, piti yhteyttä lapsiina..josta tosin lapset kärsivät enemmän, kun vaistosivat ettei uudessa kodissa kaikki heistä pitäneetkään.



Meni seitsemän vuotta...aina välillä uusi nainen kehui kuinka luotettava mies on ja ei voisi ikinä pettää (tähän mennessä olin jo monta kertaa nähnyt ja kuullut kun kyseinen mies pyörittää pimuja) No, nyt on ero tästäkin naisesta, ja uusi on jo kieroksessa:)) katselen vierestä ja mietin: Voiko naiset todellakin olla noin ympäripuhuttavia:)



Sinun pitäisi muistaa eräs asia: Aina kun otat miehen jolla on lapsia, saat ne lapset kaupanpäällisiksi. Sinun on rakastettava ja pidettävä niitä kuin omaasi ja varauduttava siihen, että ne jopa asuvat kanssasi. Muuten kannattaa vain ottaa vapaita miehiä jolla ei ole lapsia ja kasvatat vain omaasi..



MInkähän takia yleensä erossa naisen uusi mies hyväksyy entiset lapset helpommin asuman kanssaan kuin että uudet naiset hyväksyisi miehensä entiset lapset

että sinä ja uusi miehesi elätte yhdessä hautaan asti. Mutta sinun pitää olla miehesi, ja etenkin lasten tukena, ja vaatia häntä ottamaan yhteyttä lastenvalvojaan.



Miehen kaikilla lapsilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja isän läsnäoloon. Sinun tulee olla valmis ottamaan kaikki lapset luoksenne asumaan, vaikka vähäksi aikaaa, jos tilanne niin vaatii.



Se, että haukut ex-vaimoa akaksi ja epävakaaksi, osoittaa vain sen, että et itse ole kovin kypsä.



Ja miehelläsi on yhtäläinen vastuu myös nuorimmaisesta lapsesta, vaikka hän olisikin toivonut aborttia.

ketjun alussa kans. musta vaikutti ihan fiksulta olla huolissaan lapsista, joiden äiti uhkailee lasten kuullen itsemurhalla jne. MUTTA jos ap ei ole valmis ottamaan lapsia luokseen (lasten isän luo) asumaan, niin kantani muuttuu. oli lapset omia tai ei, niin tietenkin hoidat ja kasvatat niitä rakkaudella - kuin omiasi. miehesi lapsia, yhtä lailla oikeus isään kuin sinun bio-lapsellasikin.



lisäksi mietin että ehkä tosiaan voi miettiä sitäkin että onko exä NIIN epävakaa oikeesti ja ns. normaalioloissa, kuin nyt... kun hän on yksin kolmen pienen lapsen kanssa ja mies on jättänyt ennen viimeisen syntymää. se voi olla kamala kolaus. itse varmasti sekoisin.

hankkiuduit paksuksi, että saat miehen kun huomasit että vaimo on raskaana ja mies ei aijo perhettään jättäää. Älä mollaa toisen mielenterveys ongelmia. Miehesi taitaa jo etsiä uuttaa uhria jonka pamauttaa paksusi.



Ethän sitten uhkaile itsemurhalla tai menetä mielenterveyttäsi?

ystäviä, miten saatte aikanne kulumaan, häiritseekö tämä ex perhe elämäänne kokoaikaisesti?

..sikäli voisi olla, että tasapainottomia naisia ihan oikeasti on olemassa ja joutuessaan ap:n kuvaamaan tilanteeseen he voivat todellakin raunioittaa lastensa elämän. Olen nähnyt vastaavan tapauksen.



Ap tai hänen asemassaan vastaavasssa tilanteessa oleva voi vain tukea miestään, kun isä huolehtii lastensa turvallisuudesta. Isän tulee tehdä kaikkensa, jotta lapset saavat terapiaa tai muuta tarvitsemaansa apua. Yleensä sitä tosin annetaan vasta, kun tunne-elämän häiriö on niin ilmeinen, että sen huomaavat ulkopuolisetkin ja esim. päiväkodista tai koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus. MIkään ei kuitenkaan estä yrittämästä jo aiemmin.



Kun ap:n mies tekee itse lastensuojeluilmoituksen, sossut kartoittavat exän avuntarpeen ja hänelle toivottavasti tarjotaan apua. Mikäli hän oikeasti on tasapainoton, hän kylläkin tulee todennäköisesti kieltäytymään avusta, koska hänellä on mielestään kaikki hyvin ja ongelmat johtuvat ap:stä ja lasten isästä.

Lapsille saa siis puhua ítsemurhasta, jos äidillä on vähän vaikeaa ja pelotella mielin määrin.



Ymmärrän, että ero sattuu ja on varmasti vaikeaa, mutta tuollainen lasten henkinen pahoinpitely on suorastaan rikollista. Lapset pitäisi pitää kaikin keinoin poissa aikuisten sotkuista eikä pitää heitä välikappaleena.



Ex tarvitsee todellakin tukitoimia nyt vaikka väkipakolla, jos ei muuten suostu sosiaali-ihmisiä kuuntelemaan.

Vasta jos lasten äiti tekee itsemurhayrityksen tai pyrkii surmaamaan lapsensa, häntä voidaan auttaa väkisin eli ottaa tahdonvastaiseen hoitoon. Mikään pienempi tuskin riittää, koska ihmisellä on itsemääräämisoikeus. Hoidosta saa kieltäytyä.

Ikävää tietenkin lapsille ja eksälle, mutta itse mies valintansa teki.. Mutta kysymys nyt oli näiden lasten kärsimyksistä, itselläni ei rehellisyyden nimissä ole heihin juuri tunnesidettä mutta miehen puolesta surettaa kun suree lasten pahoinvointia, ja sitä että joutuu menemään oikeuteen tmv että saa edes tavata kuopustaan. tai ehkä sekin suru lievittää kunhan meidän yhteinen lapsi syntyy, odotan esikoistamme (mun eka bio :) rv16.

Miten aikuinen itminen voi ajatella noin itsekeskeisesti. Lasten surusta viin , MUTTA kun MIes Suree? Yhteinen lapsie ei kuule milläänlailla pitäsi korvata miitä muita lapsia!

Lapsille saa siis puhua ítsemurhasta, jos äidillä on vähän vaikeaa ja pelotella mielin määrin.

Ymmärrän, että ero sattuu ja on varmasti vaikeaa, mutta tuollainen lasten henkinen pahoinpitely on suorastaan rikollista. Lapset pitäisi pitää kaikin keinoin poissa aikuisten sotkuista eikä pitää heitä välikappaleena.

Ex tarvitsee todellakin tukitoimia nyt vaikka väkipakolla, jos ei muuten suostu sosiaali-ihmisiä kuuntelemaan.

Ja sanonpa senkin, että jos mun mieheni noin tekisi, niin viimeisenä mä siihen lapsia sekoittaisin! Pystyn elämään ilman miestäkin jos niikseen tulee.

ymmärtävät, että tämän naisen mielenterveys on aiheesta kovilla. 'Mies' on toiminut sikamaisesti ja vastuuttomasti, ja jättänyt vaimonsa yksin raskaana. Harva sitä ihan noin vain kestää.

Toivon, että tämä on provo, mutta jos ei ole, niin aika oksettavan tyypin ap on ottanut vaivoikseen. Minkälainen mies harrastaa seksiä vaimonsa kanssa, ja vaatii sitten aborttia? Ja jättää raskaana olevan vaimonsa?

Lapsille saa siis puhua ítsemurhasta, jos äidillä on vähän vaikeaa ja pelotella mielin määrin. Ymmärrän, että ero sattuu ja on varmasti vaikeaa, mutta tuollainen lasten henkinen pahoinpitely on suorastaan rikollista. Lapset pitäisi pitää kaikin keinoin poissa aikuisten sotkuista eikä pitää heitä välikappaleena. Ex tarvitsee todellakin tukitoimia nyt vaikka väkipakolla, jos ei muuten suostu sosiaali-ihmisiä kuuntelemaan.

harrasti seksiä eksän kanssa? Ja vielä parin naisen kanssa samaan aikaan. Ja ex-parka joutuu ottamaan vastuun koko paletista ja lapsista ja mahdollisesti kärsii masennuksesta, mikä ei tilanteessa olisi yhtään ihmeellistä. Ja sinä et edes olisi valmis ottamaan lapsia teille, kun pitää rakentaa sitä omaa pesää.

Varoituksen sana sinulle: Mies on tässä kuviossa se, joka on epävakain. Tulee tekemään sinulle saman, minkä teki exälle.

sitä halunnut, mutta nainen ei suostunut aborttiin. Mies olisi halunnut erota jo aiemmin mutta onnistui akan kiristä lapsilla että sai hänet jäämään.

Ei kai epätyydyttävään suhteeseen velvollisuudesta tarvitse jäädä? me rakastamme toisiamme ja olemme parisieluja, en usko hetkeäkään että mieheni mua jättäisi, ikinä. Exänsä reppana joka takertui mieheen ja mies liian kiltti ollut aiemmin sanomaan ei.. Toiseen lapseenkin nainen painosti. Vasta nyt mies löytänyt itseään mun kanssa.

Mut siis, lastenvalvojaan yhteys? jos mies hakis yksinhuoltajuutta, lapset kai muuttais sit meille? Sitä en kyllä haluaisi välttämättä kun meille omakin vauva tulossa johon haluan keskittyä mutta miehen puolesta toivon että tapaamiset sujuisi. Ja se 5v reagoinut niin rankasti että kyllä mua surettaa ihan totta.

Lapsille toivot hyvää mut ei liian hyvää kuitenkaan :(

Onko äidillä lääkitys ja hoito vai onko se vain miehen kerotmaa?



Toisaalta, jos mies on ihastunut sinuun, nin toki nainen joka vaatii häneltä jotain eikä hänen kanssaan ole yhtä ihanaa kuin sinun kanssa, niin miehestä herkästi tuntuu epävakaiselta. Ja toski tämä on sinulle ja itselleen paljon helpompi selitys perheen rikkomiselle.



Minusta kuitenkin todella selkärangatonta mieheltä jättää nainen raskaana ollessa ja vielä kolmatta odottaessa. Ei siis voinut olla mikään vahinko. Itse en tuolaista luuseria huolisi, enkä koskisi pitkällä tikullakaan. Sen verran itsekunnioitusta minulla on.



Mieti itsesi (jos osaat) tämän äidin tilanteeseen. Lapset ovat todella pieniä ja raskauden aikana mies lähtee toisen naisen matkaan. Kyllä sellainen tuntuu niin järjettömältä ja epäoikeudenmukaiselta ja väärältä. En siis yhtään ihmettele, että tämä nainen kokee tulleensa väärinkohdelluksi.



Mutta jos on ihan OIKEASTI epävakaa ja on lääkitys jne. niin mies marssiin lastenvalvojan luoksen ja vaatii lapsia itselleen. Tosin ymmärrän, että miestä varmasti hävettää mennä lastenvalvojan luokse ja kertoa, että jätinpä tuossa epävakaan lasetni äidin ja vielä raskauden aikana. Jos olisin lastenvalvoja, niin tekisin päätöksen, ettei isäkään ole ihan vastuullinen vanhempi. Siinä on varmasti risksä, että lapset joutuvat sijoitukseen.



Miksi ihmeessä sinä tuet ja rakastat miestä, joka tekee toiselle naiselle noin? Voit olla varma, että mies on ihan yhtä kylmä sinua kohtaan sitten joskus.

Perheelista misetä eivoi ottaa yksikseen vaan AINA tulee koko paketti mukana. Kun rakstuistte ero ja huoajuus ei ollut edes selvä.. Yhtä hyvin se huolajuus voi päätyä tyystin isälle kun äidille. Ei mitenkään kohtuutonta.



toinen ei edes mun oma, lisäks uhmaikäinen ja pahasti traumatisoitunut 5v.. Mun niskoilleko kaikki? Mä heidät käytännössä hoitaisin kun isänsä töissä. Aika kohtuutonta minusta!!!

[/quote]

Ymmärrät ehkä exääkin vähän paremmin kun on oma lapsi syntynyt... sitten vain mietit että niitä olisi kolme ja mies lähtisi kävelemään - jonka toivottavasti jonain päivänä vielä tekeekin. Mä vähän veikkaan, että exästä on tullut "henkisesti epävakaa" siinä vaiheessa kun on arki tullut vastaan ja ihastuminen haihtunut.

sitä halunnut, mutta nainen ei suostunut aborttiin. Mies olisi halunnut erota jo aiemmin mutta onnistui akan kiristä lapsilla että sai hänet jäämään. Ei kai epätyydyttävään suhteeseen velvollisuudesta tarvitse jäädä? me rakastamme toisiamme ja olemme parisieluja, en usko hetkeäkään että mieheni mua jättäisi, ikinä. Exänsä reppana joka takertui mieheen ja mies liian kiltti ollut aiemmin sanomaan ei.. Toiseen lapseenkin nainen painosti. Vasta nyt mies löytänyt itseään mun kanssa. Mut siis, lastenvalvojaan yhteys? jos mies hakis yksinhuoltajuutta, lapset kai muuttais sit meille? Sitä en kyllä haluaisi välttämättä kun meille omakin vauva tulossa johon haluan keskittyä mutta miehen puolesta toivon että tapaamiset sujuisi. Ja se 5v reagoinut niin rankasti että kyllä mua surettaa ihan totta.

Lapsille toivot hyvää mut ei liian hyvää kuitenkaan :(

Kai se nyt on ihan ymmärrettävää.

Se, onko ihmisellä diagnoosia tai lääkitystä vai ei, ei kerro hänen psyykkisestä tilastaan tai tunne-elämänsä vakaudesta yhtään mitään. Lasten kannalta erittäin vaarallisia ovat vanhemmat, jotka ovat arvaamattomia: yhtenä päivänä rakastavat, toisena eivät huomaa, kolmantena uhkailevat, että ellei lapsi ole kiltisti, äiti lähtee pois eikä tule koskaan takaisin. Ei sellaiseen ole lääkitystä.

mutta sossu voi uhata lasten huostaanotolla, jos tilanne on todella niin vakava, että lapset oireilevat ja joutuvat elämään turvattomassa ympäristössä.



Siis joko huostaanotto, tai sitten ex hyväksyy tukitoimet.

Et todellakaan saa mitään sympatiaa. Menikö sulla niin hemmetin huonosti, että piti toisen oma ottaa, häpee kuule ja katto peiliin. Ei ole hääppöistä elämää sullakaan edessä, putsaa jo ne linssit niistä vaaleanpunaisista laseistasi.......Voimia tälle pienten lasten äidille ja toivottavasti saavat apua ajoissa.....

Ja muuttaa seuraavalle paikkakunnalle, jossa sossut jälleen tarkkaievat tilannetta vähintään vuoden verran ennen kuin ehdottavat mitään toimia. Ja sen jälkeen voikin sitten taas muuttaa... Lopulta lapsilla ei ole enää mitään turvaverkkoja jäljellä - eikä juuri tulevaisuuttakaan. Ap:n asenne vie heiltä tulevaisuuden myös isän luona, ellei ap sitten vuosien mittaan pehmene ja helly tai isä päätä jättää ap:tä. Ei tosin hyvältä näytä tilanne isänkään luona, sillä isä vaikuttaa tekevän varsin harkitsemattomia päätöksiä. Siinä ydinperheessä oli taas vakka kantensa löytänyt.