Miehen ex uhkailee itsemurhalla 5-vuotiaan kuullen

Oletko ollut pitkässä suhteessa? Siis oletko edennyt rakastumisvaihetta seuraaviin vaiheisiin?

Oletko vieläkään pystynyt ymmärtämään, miten väärin olet tehnyt? Voitko ymmärtää, miten hirveässä tilanteessa miehesi ex on? Ja lapset? Ymmärrätkö, että olet osasyyllinen? Ymmärrätko, että miehesi on tehnyt väärin?



Oletko sinä todella niin ylpeä itsestäsi kuin annat ymmärtää? Sinä olet hyvin lapsellinen, esim. rakastumishuumassasi kuvittelet jotain parisielujuttuja ja kuvittelet omaavasi jotain maagista voimaa, jolla pelastat miesrukan pahalta noidalta! Sinä selvästi nautit siitä kun exä sekoaa ja on heikoilla. Voit sitten korostaa omaa erinomaisuuttasi vaimona ja naisena.



Minä säälin sinua, koska sinä tulet putoamaan korkealta! Tosin sinunlaiselle ylimieliselle ja kylmälle typerykselle se on ihan oikein. Exä taas on pohjalla nyt, mutta sieltä ei ole kuin yksi suunta ja se on ylös!



Ainoa järkevä teko, jonka voit nyt tehdä on muuttaa lapsesi kanssa kahdestaan. Mies saisi selvittää omat todelliset tunteensa ja ajatuksensa. Lapset saisivat sopeutumisaikaa. Mies voisi yksin asuessaan tutustua pieniin lapsiinsa tasapuolisesti. Vasta tilanteen tasaannuttua, kun mies on selvittänyt eronsa, voitte aloittaa yhteiselon terveeltä pohjalta.

että alatte lapsentekopuuhiin kun miehesi exä on vielä raskaana/saanut vasta vauvan.



Mieti oikeasti miten pahalta tuollainen voi tuntua. Sekaisin menee vähemmästäkin.



Miten voitte olla noin ajattelemattomia. Tehdä nyt lapsi tuollaiseen tilanteeseen. Olisi todellakin kannattanut odottaa että tilanne rauhoittuu.



Miehesi on idiootti, sinä olet idiootti. Miehen exä on se uhri tässä tilanteessa, samoin lapset ja te kaksi olette täysiä pellejä.

On ihan varma, että jos aloittaa suhteen naimisissa olevan miehen kanssa jolla on noin pieniä lapsia ja vaimo vielä raskaana, ongelmia tulee.



Voin vaan kuvitella, miten kauhea olo naisella on:(

että todella haluamme olla perhe, etten ole miehelle mikään "pelkkä seksilelu" kuten eksä itsepintaisesti väitti. Mutta taisimme tosiaan aliarvioida hänen mielenterveysongelmiaan mutta jälkiviisas nyt on turha olla. Eli kyllä, vauva olisi voinut odottaa jos ois nähty tulevaisuuteen mutta en kyllä tätä raskauttani enää mihinkään vaihtais!



Ei se eksä ole mikään viaton uhri, pitkin heidän suhdetta oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa eksän puolelta. Pelätään tai siis mies et voi kohdistaa nyt ton jälkimmäisenkin lapsiin kun ei oo enää miestä mitä mätkiä..

Ja siis mulla on tietoa heidän taustoista muutenkin kuin mieheni kertomana.



On mulla ollu suhteita, pidempiäkin mutta tällasta sielunkumppanuutta en ole ikinä kokenu, en lähellekään.



Puhuin miehen kans tosta lastensuojeluilmotuksesta eikä sanonu mitään mut on se sitä miettiny jo aiemminkin.



Mutta en tosiaankaan halua että mies tästä mihinkään muuttaa eikä se halua itsekään, saa lapset meillä käydä ja ehkä korkeintaan sen keskimmäisen voisin ottaa meille pysyvästi jos on päivät päiväkodissa. 5v on jo niin äitinsä

manipuloima ja moniongelmainen et ehkä joku laitostyyppinen ratkaisu vois tarvittaessa olla hänelle paras.

Ja vauva on miehellekin ihan vieras ja harvemmin kai noin pientä vauvaa erotetaan äidistä, eikös vankiloissa ja sairaaloissakin naisilla saa olla vauvat mukana miksei sitten mielisairaalassa. Jos nyt sinne joutuu. Ja voishan tuo vauva antaa sille eksälle sisältöä elämään. Joka tapauksessa irrationaalinen ajatus että meille kun ei mies edes halunnut koko vauvaa ja mulla ois 2 alle vuoden ikästä samaan aikaan, ei sekään ois vauvojenkaan etu, ei kiitos.

haluan tietää kirjoititko eräästä "hyvänpäiväntutustani" !!!

Ja katso, miten hän reagoi.



Joko hän suuttuu verisesti, ymmärtää millainen olet ja lähtee.



Tai jos hän ei suutu, mieti millainen isä hän on. Hän on aivan tasan yhtä paljon niiden lasten isä kuin teidän tulevan lapsenne isä. Toiset ihmiset ovat vanhempia lapsilleen, toiset eivät.



Oletko muuten miettinyt, että nämä miehesi lapsiin liittyvät väännöt tulevat todennäköisesti kestämään vielä ainakin 18 vuotta ja vaikuttamaan aivan varmasti myös oman lapsesi elämään? Etkä pääse miehestä enää millään eroon koskaan, koska hän on lapsesi biologinen isä.



Hauskaa loppuelämää! Omapa oli valintasi. :)

sitä niittää mitä kylvää. Olet varmasti todella ylpeä itsestäsi! Aikamoinen haaska ja huora todellakin olet

siitä ei pääse mihinkään. Etkö sä sanut ketään vapaata miestä vaan piti ottaa toisen mies ja saada se mies jättämään raskaana oleva vaimonsakin. Olet sä aika haaska ja huora.

Ikävää tietenkin lapsille ja eksälle, mutta itse mies valintansa teki.. Mutta kysymys nyt oli näiden lasten kärsimyksistä, itselläni ei rehellisyyden nimissä ole heihin juuri tunnesidettä mutta miehen puolesta surettaa kun suree lasten pahoinvointia, ja sitä että joutuu menemään oikeuteen tmv että saa edes tavata kuopustaan. tai ehkä sekin suru lievittää kunhan meidän yhteinen lapsi syntyy, odotan esikoistamme (mun eka bio :) rv16.

Tämän on aivan pakko olla provo, ei noin hulluja ihmisiä voi olla olemassakaan.

Tämän on aivan pakko olla provo, ei noin hulluja ihmisiä voi olla olemassakaan.

MIKÄÄN ei auttanut, ei vaan suostunu uskomaan että mies tosiaan rakastaa MUA! ei häntä.

Joo, on JH ja ipanat noin. Miten hyvin tunnet? Voitko tehdä ko äidistä ls-ilmoituksen sitten sinäkin, jos ois tehokkaampaa niin.

'Halusimme konkretisoida vauvalla että olemme perhe'

Tämän on aivan pakko olla provo, ei noin hulluja ihmisiä voi olla olemassakaan.

Ei kukaan voi oikeesti olla noin itsekäs ja vieläpä avoimesti itsekäs. Lisäksi tuossa tuli tuota "maksimissaan se keskimmäinen voisi tulla meille blaa blaa blaa ja 5-vuotias laitoshoitoon". Ei kukaan normaali ihminen voisi tuollaista edes ajatella.

Enivei, jos ei olisikaan provosta kyse, niin lyhyestä virsi kaunis : sitä saa mitä tilaa ja turha on itkeä kun paskat on jo housussa.

Ja kuolee. Mitäs sitten? Mitä jos isä haluaakin sitten ottaa lapset luokseen, kun on ainut huoltaja? Miten sitten toimit?

Mutta en tosiaankaan halua että mies tästä mihinkään muuttaa eikä se halua itsekään, saa lapset meillä käydä ja ehkä korkeintaan sen keskimmäisen voisin ottaa meille pysyvästi jos on päivät päiväkodissa. 5v on jo niin äitinsä

manipuloima ja moniongelmainen et ehkä joku laitostyyppinen ratkaisu vois tarvittaessa olla hänelle paras.

Ja vauva on miehellekin ihan vieras ja harvemmin kai noin pientä vauvaa erotetaan äidistä, eikös vankiloissa ja sairaaloissakin naisilla saa olla vauvat mukana miksei sitten mielisairaalassa. Jos nyt sinne joutuu. Ja voishan tuo vauva antaa sille eksälle sisältöä elämään. Joka tapauksessa irrationaalinen ajatus että meille kun ei mies edes halunnut koko vauvaa ja mulla ois 2 alle vuoden ikästä samaan aikaan, ei sekään ois vauvojenkaan etu, ei kiitos.

sä ihan oikeasti olet laittamassa 5-vuotiasta laitokseen?!

näytäpä nää sun kirjoitukses sille sun miehellesi..

toivoin niin paljon ettei tää katju olisi ollut totta, todella paljon käy lapsia sääliksi. miten hirveitä voi aikuiset ihmiset olla!

ottaa vastuuta teoistaan. Niin Aikuiset vaan joutuu tekemään. Ja miehen ja sinun vastuu nyt uusperheen on nimenomaan ne lapset.

jos eksä tappaakin itsensä, lapset muuttavat tietenkin isälleen, eli teille. laitatko sitten 5-vuotiaan laitokseen? ja vauvan minne, adoptioon?

haluatko 3In miehesi lapsen huoltajaksi ap- nyt siihen olisi tilaisuus



lapsen etu ajaa kaiken edelle ap

ja nyt nautitte näytöksestä, kun se sekoaa?!

jos eksä tappaakin itsensä, lapset muuttavat tietenkin isälleen, eli teille. laitatko sitten 5-vuotiaan laitokseen? ja vauvan minne, adoptioon?

kun en ole niiden huoltaja ja toisekseen turha spekuloida noin pitkälle kun en ihan usko että se oikeesti listii itteensä kunhan kerjää huomiota ja sääliä..ja se vihaa meitä niin paljon ettei varmasti "antais" lapsiaan meille eli todennäkösempää melkeen ois että lahtaa sit koko jengin samalla mut ei se nyt varmaan sellasta uskalla tehdä.

Sinänsä en tajua miksi olisi niin kamalaa laittaa 5v laitokseen jo siellä osattaisiin paremmin huomioida hänen tarpeitaan (kai ei ole kovin normaalia että 5v kusee housuun ja kieltäytyy syömästä) ja vauva on niin pieni että joku lapseton pari vois antaa paremman elämän ehkä kuin me kun eihän ne vauvat tietenkään mitenkään vois käytännpössä olla samalla viivalla niin ehkä molemmat kärsis. MUTTA nämä on vaan mun tunteita ja ajatuksia ja tietenkään en miehelle niitä sano, ne on sen lapsia ja jos ne meille tulee jos on pakko niin sitten tulee ja sit yritetään vaan selvitä. Mut en väitä että oisin mitenkään innoissani, kukapa olis..

ja nyt nautitte näytöksestä, kun se sekoaa?!

ja nyt nautitte näytöksestä, kun se sekoaa?!

yhteinen vauva haluttiin joka taauksessa mutta ois tietystoi voitu odottaa jos ois tiedetty että se on NIIN seko akka.

Jos oot tosissas ap, niin pyydäpä miehes lukemaan tämä ketju. Mieheltä kommenttia tänne! esim. miten suhtautuu sinun näkemyksiisi lasten asemasta?

Olet ristiriitainen. Muka ette tienneet että ex on seko akka ja kuitenkin oli jo ollut vuosia tiedossa että se on seko akka. Taitaa kuviossa olla nyt 2 seko akkaa ja 1 seko ukko sekä 4 viatonta lasta, joita käy sääliksi.