Mitä teit ja minkälainen oli elämäntilanteesi 10 VUOTTA SITTEN?
Kommentit (49)
Kesti vielä kaksi vuotta ennen kuin vauva lopulta syntyi. Masentavaa aikaa!! Sitä ei kukaan tajua miten paljon turhaa energiaa lapsettomuus vie. Miten hukkaan heitettyjä vuosia ne ovatkaan.
Olin juuri myös saanut toisen työpaikkani heti sen jälkeen kun minut oli irtisanottu vakipaikastani, eli vähän hyvää onneakin sain kokea sinä syksynä!
Olin opiskelija ja mennyt naimisiin exäni kanssa 1v sitten. Tiesin jo naimisiin mennessä että mieheni ei ole minulle se oikea joten varmaan oli aika kurja fiilis sen vuoksi. Taisimme olla juuri näillä main Pariisissa matkalla ja mietin siellä erilaisissa romanttisissa kohteissa kierrellessäni että olisipa täällä kiva olla sellaisen kumppanin kanssa jota oikeasti rakastaa...
pari viikkoa sitten. Olin ulkomailla töissä, hän asui Suomessa.
Rahahuolista ei tietoakaan.
Tänä päivänä: naimisssa vähän yli 10v. Rahahuolia on vaikka muille jakaa..
olin jäänyt määräaikaisesta hanttihommaduunista sairauslomalle ja muuttanut tilapäismajoituksesta omaan kotiin.
Huiii... Olin juuri lopettanut työt eräässä sanomalehdessä kesätoimittajana ja olin työtön. Asuin omassa yksiössä Tampereen Keskustassa ja mietin, että millähän tämänkin kämpän maksais...
Tästä pari viikkoa eteenpäin kun alsketaan tuli ero silloisen kihlatun kanssa ja elämä oli ihan ahterista.
siinä vaiheessa elänyt suhteessa mieheeni n.6 vuotta. lasten teko siinsi kaukaisessa tulevaisuudessa "ehkä sitten joskus", ja kyllähän niitä 3 ja 5 vuoden kuluttua sitten tekaisimmekin.
sinkku, jonka elämässä bailaaminen, shoppaileminen, treffeillä käyminen ja kavereiden kanssa kahvittelu hallitsi vapaa-aikaa. Nyt naimisissaolevana ja kahden pienen lapsen äitinä lähes kaipaan tuota aikaa...
Olin päässyt uuteen työhön sisään. Lapset olivat jo koululaisia ja tulivat itsekseen toimeen. Jotain puuttui elämästä ja sitä suunnitellessa vierähti syksy, vuoden vaihteen jälkeen uusi perheenjäsen ilmoitti tulostaan.
Mielenterveysongelmien takia oli jäänyt puoli vuotta lukiota välistä edellisenä vuonna, minkä takia piti käydä tuo neljäskin vuosi. Olin kuitenkin kirjoittanut jo melkein kaikki aineeni, ja kursseja oli jäljellä vain muutamia. Kävin koululla suunnilleen kahtena päivänä viikossa.
Elämäntilanne oli aika outo. Olin edelleen toipumassa mielenterveysongelmista, aika eristäytynyt ja napsin ahkerasti bentsoja. Vietin suurimman osan aikaani yksin kotona - lukien, netissä (silloin taisi Kissin chatti olla suosiossa), siivoten, kirjottaen... Kun kyllästyin kotielämään, vietin päiviä ja öitä jonkin kolmesta "poikakaverista" luona.
Huh. Ei ollut mitenkään hirveän onnellista aikaa. Koko lukuvuosi 1999-2000 oli sellainen pakotettu ylijäämävuosi kunnollisen lukion ja ylioppilaaksi pääsemisen välissä. Onneksi jo seuraavana kesänä elämä muuttui radikaalisti parempaan suuntaan.
Minä olin kotona, mies töissä. Ihanaa aikaa, uskomatonta että siitä 10 vuotta!
Olin vauvasta ihan sekaisin, olin siitä niiiin onnellinen. Miehen kanssa meni silloin tosi huonosti, kun kiukutteli sitä, että hän jäi paitsioon. Vihasin miestäni ja suunnittelin eroa.
No, nyt esikoinen on 10 v ja toinenkin lapsi on tehty, eikä olla vieläkään erottu :) Samassa talossa asutaan, mutta työpaikat ovat vaihtuneet.
muistaakseni tein testin joskus syyskuun puolessa välissä. Olin ihan onnellinen, ennestään yksi lapsi jo, iso koululainen. Minulla "uusi" mies. Lapsi syntyi sitten keväällä 2000. Lopetin tupakanpolton heti testin tehtyäni, enkä ole sen jälkeen polttanut ainuttakaan savuketta!
Olin valmistunut puolisen vuotta sitten, työtön FM. Olimme muuttaneet uudelle paikkakunnalle silloisen avopuolisoni kanssa (nyk. aviomieheni). Arvelin, etten varmaan ikinä saa töitä tai lapsia. Asuttiin vuokralla hyvänkokoisessa kaksiossa.
Muutoin elämä oli ihan jees. Rahahuolia oli, ja ne on jatkuneet tähän päivään. Osa omasta syystä, osa elämän tavasta murjoa ihmistä ;) Mies on sama, kaksi lasta on tullut ja töitäkin on. Kaksio on vaihtunut omakotitaloon, vanhaan ja keskitasoiseen.
ja yiritmme esikoista saada alulle.
Määräiaikaissa töissä olin .... ja olen edelleen.
Olin keväällä valmistunut ammattiin, vaan en raskautettuna työllistynyt.
Ihan hyvät muistot, joiden päälle on edelleen hyvä rakentaa...
Ihmeellinen, uusi maailma, olin innoissani, unelmia perhe-elämästä, vihdoinkin saisin elää sellaisessa perheessä josta oli aina haaveillut...olin valmistunut pari vuotta aikaisemmin, tein töitä, oltiin menty just naimisiin ja ostettu talo. Siis koko elämä edessä.
Olin töissä toista vuotta valmistumisesta (lähihoitaja) ja "opiskelin" iltalukiossa. Avokki (nyk.aviomeis) opiskeli 3 vuotta AMK:ssa ja vapaa-aika meni viihteellä. Ajelimme prätkällä viikonloppuisin ja yövyimme usein teltassa :)
Isommat lapset kävivät koulua ja pienin oli 1/2 vuoden ikäinen.
ostin varmaan ekat rintsikat yms hehe:D