1,5-v. lapsi ja 10-tunnin hoitopäivät : (

siis lopettakaa. miksi ette keskity omaan elämäänne. aina tuomitsemassa ja arvostelemassa. jokainen tavallaan. jos on köyhä ei ole varaa joustaa. oletteko edes miettinyt mitä maksaa muuttaa jos olet pa kokoajan? ymmärrättekö elämän realiteetteja. ei se ap:n vika ole että ei tule toimeen ollenkaan kotihoidon tuella, toisilla on säästöjä ja toisilla puoliso joilla isot tulot, niin fine ole kotona. toisilla EI oikeasti ole vaihtoehtoja vaikka kuinka rakastaisi lastaan. eikö riitä että joutuu tekemään niin että sydäntä särkee ja näkee että lapsi ei voi hyvin? onko pakko vielä kääntää puukkoa haavassa? en kyllä edes ymmärrä miksi joku kirjoittaisi tähän osioon noin arasta asiasta. jokainen keskittyköön omiin lapsiinsa.

lapsen takia ei ole lakisääteistä oikeutta jäädä lyhennetylle työajalle. Uskokaa nyt! Se on aivan työnantajan vapaassa harkinnassa antaako lyhentää työaikaa...

Hoitovapaalle on tottakai oikeus jäädä sen kaksi kertaa.

että siitä lapsesta on myös TALOUDELLINEN VASTUU seuraavat 20 vuotta. Minun on ainakin palattava töihin varmistaakseni tänä aikana työpaikkani säilyvyys. Se on raakaa peliä, mutta olen nähnyt läheltä, kuinka nämä hoitovapaa -mutsit ovat saaneet eropaketit kouraan. Itselläni ei ole miestä valittuna sillä perusteella, että hän kykenisi antamaan taloudellista turvaa. Olen itse vastuussa omalta osaltani taloudellisesta pärjäämisestä -enkä vain tässä hetkessä vaan myös tulevaisuudessa ja myös ELÄKEiässä!



Itse palaan töihin, kun lapsi on 1 v ja 1 kk. Lapsi joutuu välillä olemaan 12 tuntia hoidossa, toisaalta myös lyhyitä hoitopäiviä osuu viikolle (4-5 h). Yritän myös löytää mukavan perhepäivähoitopaikan.



Mielestäni ansaitsen kyllä lapseni ja uskon, että olen hyvä äiti. Jos lapsi alkaa oireilla ja sopeutuminen hoitoon on kovin vaikeaa, on aika arvioida tilanne uudelleen. Toivon kuitenkin, että kaikki sujuu hyvin.



Minusta on vähän säälittävää sekin, että jotkut naiset elävät vuosikausia miehen siivellä, vieraantuvat työelämästä ja ystävistään sekä elävät vain lapsiaan varten. Joskus saattaa käydä niin, että yhtäkkiä mies viihtyykin toisessa vuoteessa, lapset alkavat itsenäistyä aivätkä vaadi jatkuvaa äidin läsnäoloa, ystävät ovat kaikonneet ja työelämään palaamisessa on kynnys kasvanut. Ovatko nämä "uhrautuvat" äidit onnekkaim

pia? Enpä usko.

meillä pari kk vanhempi ja sama ruljanssi alkamassa, eihän sitä edes tunne enää lastaan kun tunnin pari näkee päivässä ja sekin aika pakko tehdä ruokaa ja siivota.... alta 10 tuntiin on päivää mahdoton saada jos tekee 8 tuntista, siihen vielä ruokatunti päälle ja ruuhkissa vähintään tunti suuntaansa vaikka työmatka lyhyt onkin. eli meillä tulee n. 11 h päivät. niin oli myös ekan lapsen kanssa. silloin oli vielä pitkään kestävä tieremppa niin hoitopäivät ei riittäny... eli vietiin ennen kuutta ja haku viiden jälkeen... pph ei oikein tykänny. enkä minäkään. en tuntenut silloin lastani lainkaan.

ainakin kelan puolesta voi muuttaa vähän väliä ootko hoitovapaalla vai et. eli just lopetin kotihoidontuen nyt jatkankin, ja kuulemma voi taas vaihtaa niin usein kuin haluaa.

liittyykö tuo 2 kertaa työnantajan velvollisuuksiin? tosiaan kelaan tuo vaatimus ei liity.

lapsen takia ei ole lakisääteistä oikeutta jäädä lyhennetylle työajalle. Uskokaa nyt! Se on aivan työnantajan vapaassa harkinnassa antaako lyhentää työaikaa...

Hoitovapaalle on tottakai oikeus jäädä sen kaksi kertaa.

Onko teidän perheessä kaksi työssäkäyvää? Eikö kummankaan työ jousta yhtään? Eikö kummallakaan ole mahdollista lyhentää työpäivää tai vaihtaa työpaikkaa tai eikö ole mahdollista asua lähempänä työpaikkaa?

Jos mulla olisi jatkuvasti 10 - 11-tuntisia päiviä, pitäisin säännöllisesti kerran viikossa ylityövapaan. Ei sekään olisi hoitolapsen ja perheen kannalta mukavaa.

Luulin että se 10t on joku maksimi. Meillä on asuntolainasta lyhennysvapaata että voidaan hoitaa 3 pientä kotona vielä. Jossain vaiheessa työelämä kutsuu mutta kovin pientä en haluaisi päiväkotiin laittaa. Mun mielestä on hyvä harkita jos jostain luopuminen auttaisi. Pienelle esim.6kk on jo pitkä aika ja siinä ajassa ehtii kasvaa paljon valmiimmaksi päivähoitoon. Hoitovapaalla muuten menee rahaa vähemmän, ainakin meillä. Sitten vielä kun otettiin lyhennysvapaa niin selvitään ihan hyvin. Sitä asuntolainaa kerkiää sitten maksamaan seuraavat 20v;-)

että suurin osa kotiäideistä on kotona siksi, ettei heillä ole työpaikkaa. Minulla ei ole väitteeni tueksi mitään julkaistua dataa mutta olen tehnyt aika paljon empiiristä tutkimusta laajassa ystävä- ja tuttavapiirissäni sekä mm. puisto-, harrastus- ym. tuttujen kesken. Siihen perustan väitteeni siitä, että ISO osa (luonnollisestikaan ei kaikki) pitkään kotona viihtyvistä äideistä on kouluttamattomia, ovat kotona kun ei muutakaan vaihtoehtoa oikein ole ja ampuvat sitten puskista heitä, joilla on.



Olen samaa mieltä siitä, että 10 h hoitopäivä kuulostaa 1,5-vuotiaalle hurjan pitkältä, mutta juuri siksi ohjasin ap:tä juttelemaan asiasta livenä eikä täällä, koska on selvää, että täältä saa niskaansa lähinnä sitä itseään.



Kertokaa nyt joku pienten lasten päivähoitoa kauhisteleva minulle, että onko lähes kaikissa pohjoismaiden ulkopuolisissa maissa asiat ihan rempallaan, kun siellä lapset viedään ihan vauvoina hoitoon? Esim. Sveitsissä äitiysloma on n. 3 kk ja siellä kukaan ei ihmettele 3kuisen viemistä hoitoon.

vaan hoitopäivien pituudesta. Itse en jaksaisi olla vuosia kotona, mutta en missään nimessä veisi lasta hoitoon kymmeneksi tunniksi päivässä muuten kuin äärimmäisessä hädässä.

Niissä maissa joissa äitiysloma on lyhyt äidit ovat usein kotiäitejä. Uran ja perheen yhdistäminen on käytännössä aika vaikeaa, jos töihin pitää mennä melkein suoraan synnytyslaitokselta.



Omani meni hoitoon 1,5-vuotiaana, mutta teimme monenlaisia järjestelyjä jotta hoitopäivät saatiin kohtuullisen mittaisiksi.

meillä 2,5 vuotias aloitti elokuun puolessa välissä 10h/pv hoidon. Hyvin on mennyt. eka viikkoina hän iltaisin halusi enemmän huomiota/syliä kuin normaalisti. Annoimme hänelle sitä. Nyt arkemme tasaantunut. Sekä lapsi että me nautimme kovasti.



Alussa kannattaa ensimmäinen kuukausi raivata kalenteri iltamenoista molemmilla puolisoilla tyhjäksi jos vaan mahdollista. Se helpottaa sopeutumista ja alkusählinkiä.



ihmetyttää tuomitsijoiden kommentit, sillä ei ole pitkä aika siitä (90-luvun alussa) tuli vasta laki, että työpaikka pysyy vanhempainvapaan ja/tai hoitovapaan aikana. Eli tarkoittaa että enemmistö ennen 90 lukua syntyneistä on laitettu hoitoon 3kk ikäisinä tai vähän vanhempina siis myös kirjoittajat itse.



Hyvin varmasti lähtee sujumaan alkuprotestoinin jälkeen. mutta siihen kun satsaa niin kyllä se arki siitä rauhoittuu.

meillä 2,5 vuotias aloitti elokuun puolessa välissä 10h/pv hoidon. Hyvin on mennyt. eka viikkoina hän iltaisin halusi enemmän huomiota/syliä kuin normaalisti. Annoimme hänelle sitä. Nyt arkemme tasaantunut. Sekä lapsi että me nautimme kovasti.

Alussa kannattaa ensimmäinen kuukausi raivata kalenteri iltamenoista molemmilla puolisoilla tyhjäksi jos vaan mahdollista. Se helpottaa sopeutumista ja alkusählinkiä.

ihmetyttää tuomitsijoiden kommentit, sillä ei ole pitkä aika siitä (90-luvun alussa) tuli vasta laki, että työpaikka pysyy vanhempainvapaan ja/tai hoitovapaan aikana. Eli tarkoittaa että enemmistö ennen 90 lukua syntyneistä on laitettu hoitoon 3kk ikäisinä tai vähän vanhempina siis myös kirjoittajat itse.

Hyvin varmasti lähtee sujumaan alkuprotestoinin jälkeen. mutta siihen kun satsaa niin kyllä se arki siitä rauhoittuu.

Äitiyslomat on olleet pitkät jo ainakin 80-luvulla. Kotihoidontukikin luotiin 80-luvun puolivälissä, eikä varmaan yhtäkään lasta laitettu silloin hoitoon 3 kk:n ikäisenä.

päivähoidon vastustajat, on huomattu ennenkin.



Minä olen nähnyt paljon sitä että lasten hoitopäivät on n. 9 tuntia ja kyse on pienistä n. 1 - 3 vuotiaista. Normaali työaika kun on sen 8 tuntia +työmatkat.



Eli ihan tavallista on siis niillä jotka siellä päiväkodissa tai pph:lla ovat.

lapsen takia ei ole lakisääteistä oikeutta jäädä lyhennetylle työajalle. Uskokaa nyt! Se on aivan työnantajan vapaassa harkinnassa antaako lyhentää työaikaa...

Hoitovapaalle on tottakai oikeus jäädä sen kaksi kertaa.

Työantajalla on velvollisuus myöntää lyhennetty työaika alle 3-vuotiaan vanhemmille sekä eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmille. Vain mikäli järjestely vaatii työnantajalta kohtuuttomia järjestelyjä, voi sen kieltää antamasta. Ja nämä kohtuuttomat pitää perustella hyvin.

n nähnyt paljon sitä että lasten hoitopäivät on n. 9 tuntia ja kyse on pienistä n. 1 - 3 vuotiaista. Normaali työaika kun on sen 8 tuntia +työmatkat.

Eli ihan tavallista on siis niillä jotka siellä päiväkodissa tai pph:lla ovat.

Ja ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevilla (määräaikaisilla) näin ei usein ole.

meillä 2,5 vuotias aloitti elokuun puolessa välissä 10h/pv hoidon. Hyvin on mennyt. eka viikkoina hän iltaisin halusi enemmän huomiota/syliä kuin normaalisti. Annoimme hänelle sitä. Nyt arkemme tasaantunut. Sekä lapsi että me nautimme kovasti.

Alussa kannattaa ensimmäinen kuukausi raivata kalenteri iltamenoista molemmilla puolisoilla tyhjäksi jos vaan mahdollista. Se helpottaa sopeutumista ja alkusählinkiä.

ihmetyttää tuomitsijoiden kommentit, sillä ei ole pitkä aika siitä (90-luvun alussa) tuli vasta laki, että työpaikka pysyy vanhempainvapaan ja/tai hoitovapaan aikana. Eli tarkoittaa että enemmistö ennen 90 lukua syntyneistä on laitettu hoitoon 3kk ikäisinä tai vähän vanhempina siis myös kirjoittajat itse.

Hyvin varmasti lähtee sujumaan alkuprotestoinin jälkeen. mutta siihen kun satsaa niin kyllä se arki siitä rauhoittuu.

että äidit automaattisesti jäivät kotiin pidemmäksi aikaa hoitamaan lastaan. Yleensä ottivat pari vanhempaa lasta päivähoitoon. Vaikka Suomi on naisten suhteen valistunut maa, ei naisten työssäkäynti pikkuvauva-aikana ole yleistynyt kuin vasta myöhemmin.

Itseä huolestuttaa ap:n tavassa hoitaa lastaan se, että työpaikka ja -ajat eivät luultavasti tule muuttumaan moneen vuoteen. Eli lapsesi on jatkuvasti vieeraiden hoidossa 10 h/päivä ja koulun alkaessa kotona yksinään tuommoiset kuusi tuntia. Lapsihan tietty tottuu kaikkeen, mutta onko hän oikeasti onnellinen. Mitään omia harrastuksia lapsella tuskin tulee olemaan ainakaan ennen kuin osaa itse oikeasti kulkea yksinään. Säälittää.

Mikä oli syy,, että edes hankitte lapsen? Ei se ole mitenkään pakollista nykyaikana.

Nimittäin en näe juuri mitään eroa nyt 5- ja 7-vuotiaiden, 3-vuotiaiksi kotihoidettujen lastemme ja hyvien kavereideni lasten välillä, jotka ovat menneet päivähoitoon hyvinkin pieninä.

Milloin ne haitat rupeavat näkymään? Siitä olen

ainakin ihan varma, että välttämättä mitään ihmeempiä haittoja ei tule, nimittäin minut itseni on viety hoitoon 8 kk iässä, ja olen aina ollut mitä tasapainoisin ja onnellisin ihminen (mitä nyt mahdollista on..).

Halusin itse hoitaa lapsia heidän ollessaan alle 3-vuotiaita, mutta tosiaan en näe ympärilläni niitä suuria ongelmia, joita alle 3-vuotiaiden hoitoon viennin pitäisi aiheuttaa. Kyse siis keskiluokkaisista, lapsiaan rakastavista perheistä, jotka viettävät vapaa-aikansa yhdessä.

Tavallista ja aina yhtä haitallista.

n nähnyt paljon sitä että lasten hoitopäivät on n. 9 tuntia ja kyse on pienistä n. 1 - 3 vuotiaista. Normaali työaika kun on sen 8 tuntia +työmatkat.

Eli ihan tavallista on siis niillä jotka siellä päiväkodissa tai pph:lla ovat.

myönnät, että lyhennetty työaika on harkinnanvarainen työnantajalle. En ole väärässä!

Minäkin olen odottanut sitä pitkittäistutkimusta, joka osoittaisi lapsen hoitoonviemisen haitat. Tilanne, jossa on mahdollista hoitaa lapsi kotona nuppi tutisten ja vain siihen asiaan keskittyen on kuitenkin melko uusi. Siihen nähden on jännittävää miten varmoja monet ihmiset ovat tämän hoitomuodon ylivertaisuudesta. Aiemminhan lapsia ovat hoitaneet isovanhemmat, sisarukset ja piiat (agraariyhteiskunta), imettäjät, lastenhoitajat yms., vaikka äiti olisikin ollut kotona. Keräily-yhteiskunnasta lähtien on tajuttu, että järkevin tapa ei välttämättä ole se, että jokainen kykkii paikallaan lastensa kanssa. Sielläkin epäilemättä hommat on jaettu: osa naisista on hoitanut juurien kaivelua ja hedelmien keräilyä ja osa on pitänyt huolen lauman lapsista. Niin tämä sosiaalinen eläin toimii luonnostaan, uskokaa pois. Se, että muutkin hoitavat lasta, sosiaalistaa ihmisen toimimaan jo pienestä pitäen osana yhteiskuntaa. Koskahan ihmislajin historiassa olisi aiemmin ollut se tilanne, että VAIN omat vanhemmat hoitavat lasta koko varhaislapsuuden? Siihen nähden on käsittämätöntä, miten varmoja kyseisen hoitomuodon loistokkuudesta ollaan, vailla mitään todellista tietoa asiasta.