Lue keskustelun säännöt.
Mies oli löytämästäni kuitista päätellen ostanut sitten joululahjan,
26.12.2008 |
Voihan se olla miehesi äidille, siskolle, isälle tms?
Mistä löysit kuitin?
Onko sulla esim synttärit lähiaikoina?
Kommentit (91)
Omituista jos ei voi ukolta kysyä! Itse kysyisin että mikä kuitti tää on? Kenelle ostit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei ehtinyt antaa sitä lahjaa ennen kuin keskustelunne oli käyty - ja nyt joutuu palauttamaan sen ja vähän miettimään omaa toimintaansa ja sen seurauksia.
Itse asiassa aika harvoin olen tehnyt tälle palstalle MITÄÄN aloituksia, etenkään koskien omaa yksityiselämääni. Viimeksi olen omia asioitani puinut itse asiassa varmaan pari vuotta sitten, kun mies ei tullut (yllätys yllätys) kotiin illanvietosta. Silloin minua ei uskottu, tietenkään, ja nykyään ymmärrän miksi ei...Siihen sattumukseen muuten oli silloin taannoin ihan oikeasti viaton selitys.
No, mutta siis tämänkertaiseen "provooni" palatakseni; asia ei ole edennyt mitenkään. Mies tuli suihkusta ja ehdotti syömistä. Kävimme syömässä ravintolassa, haimme lapsen bioisältään ja nyt olemme kotona. En ole uskaltanut ottaa asiaa puheeksi, enkä tiedä miten ja koska uskallan...Ja ihan hyvässä parisuhteessa olen kuvitellut eläväni. En oikein itsekään tajua, miksi en uskalla puhua asiasta ja mitä pelkään. Johonkinhan se pressopannu ja suklaat on mennyt, enkä vaan keksi ketään kenelle! Ystäville ostetaan yhdessä (tai yhdessä sovitut) lahjat. Sukulaiset ovat minun sukulaisiaan. Yrittäjä on, ja firmakavereiden lahjat on yhdessä puhuttu...ja tosiaan se, ettei ole maininnut tuosta lahjasta, tyyliin "ostin muuten X:lle pressopannun ja sitä hyvää suklaata", eikä ole sitä lahjaa autosta tänne kotiin tuonut. Siis lahja on ostettu ja toimitettu kaikessa hiljaisuudessa tässä joulunpyhinä, eikä mulle ole mainuttu/lahjaa käytetty kotona missään välissä.
Äh, antaa olla. Ei täällä kukaan kuitenkaan mitään ota vakavasti. Vähän vaikea soittaa ystävällekään tästä asiasta juorutakseen, kun tuo mies on tuossa olohuoneessa.
ap
tai olen lukenut jo alusta asti tätä ketjua, mutta nyt vielä kerron omia kokemuksia. Meidän toinen lapsemme oli n. pari kuukautta vanha, kun erinäisistä asioista tajusin mieheni ihastuneen työkaveriinsa. Minä otin asian heti puheeksi, kerroin omista tunteistani ja kyselin, että missä mennään ja ihan vilpittömästi uskon, ettei mieskään ollut tajunnut varsinaisesti olleensa ihastunut, mutta kyllä muuttui keskustelun jälkeen käytös kotona ja tätä naista kohtaan ja mies oli oikeasti pahoillaan, että loukkasi minua. Minä jaksoin murehtia asiaa ja puida sitä ystävieni kanssa ja täälläkin, kunnes tuli päivä, että palasin itse töihin mammalomalta ja tutuistuin uuteen työkaveriin ja reilu kuukauden päästä tajusin olevani punasteleva koulutyttö joka kerta, kun tämä mies kävelikin ohi.
Tämä vain esimerkkinä siitä, että ihastuminen voi tapahtua vaikka rakastaisi ja olisi sitoutunut kumppaniinsa. Sen takia kannattaa olla rehellinen tunteistaan ja puhua asioista, pitää huolta parisuhteesta, koska huonossa ilmapiirissä se ruoho alkaa houkuttamaan aidan toisella puolella.
Me olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä, käyneet muutaman kerran pariterapiassa, jotta olemme oppineet puhumaan ilman huutamista ja tällä hetkellä elämä hymyilee, kuten myös teille!!!
Pitäkää huolta toisistanne ja puhukaa:)
Minäkin olin sen verran hullu että luin melkein joka rivin kolmesta piiiitkästä viestistäsi.
Todella aikuismaisesti toimittu. :) Itse seuraisin jatkossa jonkin aikaa vaivihkaa hyvin tarkkaan miehen puuhailua niin että huomaisin jos jotain uutta ihmeellistä ilmenee mutta näin varmaan teetkin. On kuitenkin ihan turha (niin kuin itsekin sanoit todella hyvin tässä myöhemmin) nyt ruveta enää vänkäämään mistään pannuista. Et saisi sillä mitään hyvää aikaiseksi.
Oikein hyvää jatkoa sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkin ollut mielessä aina kun tälle palstalle olen tullut nyt näinä parina päivänä... :)
Toivottavasti miehesi nyt "säikähti" kunnolla ja miettii asioita, mikä on soveliasta ja mikä ei. Kirjoituksestasi saa sellaisen kuvan, että juuri näin on käynyt.
Toivon teille hyvää jatkoa, ja että tää teidän välinen espressopannuepisodi oli nyt tässä!
Jos miehen tarvitsee yhtään miettiä asiaa, taikka hermostuu kysymyksestä, niin silloin siinä on jotakin salattavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden ehdotuksen kyllä sinulle ap teen: sano, että sitä espressopannua ei palauteta ja laitat sen keittiöönne oikein näkyvälle paikalle ja sitten aina ihastelet tämän tästä, että miten hieno se on...
En kyllä tiedä, että kestäisikö itselläkään kantti moisten epäilyjen kanssa sitä pitää ja esillä vielä, mutta se lienee yksi vaihtoehto saada miehelle ikävää fiilistä valehtelustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi muuten jäänyt vaivaamaan tosi paljon, että miten käy.
Jos miehesi on tuollainen sosiaalinen ja menevä, niin pahin mitä nainen voi tehdä, on varmaankin heittäytyä takertuvaksi. Tällä en tarkoita, etteikö voisi puhua tunteistaan ja epävarmuudestaan. Mutta loppupeleissä joudut luottamaan itseesi ja omaan arvoosi. Hyvä kun olette puhuneet asioista avoimesti. Voi olla, että aika on joskus kypsä myös pannusta puhumiselle, nyt ei ehkä kannata hiillostaa enempää.
Kaikkea hyvää teille.
Ei kai elämässä voi kaikkea saadakkaan. Tsemppiä teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus voi olla paha, tai sitten helpottava. En haluaisi olla tietämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein itsekään tajua, miksi en uskalla puhua asiasta ja mitä pelkään.
Sanoit olevasi intuitiivinen ihminen. No, minä luulen että et uskalla puhua asiasta miehen kanssa koska taidat tietää jo, että vastaus ei ole mukava.
Pure hammasta, ota asia puheeksi. Jonkinlainen varmuus on parempi kuin tuo tämänhetkinen kidutus. Koita pysyä rauhallisena, muista että sinun arvosi ihmisenä ei ole siitä kiinni, mitä mies tuntee sinua tai ketään muuta kohtaan.
PS. Kuittien lukaiseminen, jos ne on jätetty senkille lojumaan, ei ole mikään hirveä yksityisyyden loukkaus.
Omituista jos ei voi ukolta kysyä! Itse kysyisin että mikä kuitti tää on? Kenelle ostit?
Samista puheenollen: en voi sietää sitä sössijää maikkarin aamukeittiössä!!!!
Kerrot, että mies jätti senkille kuitit ja huomasit sellaisen, kun nostit niitä omalle paikalleen ja nyt joulun jälkeen kuitti pyörii mielessä, kun lahja ei ollutkaan teille.
Mä luulen, että mies on ihastunut tähän työkaveriinsa, joka on juuri muuttanut ja on ostanut lahjan hänelle. Suhdetta ei ole (vielä), muuten lahja olisi jotain henkilökohtaisempaa (koru, vaate tms.), tuo lahja on sopivan neutraali tuossa vaiheessa ja kuitenkin arvokas eli viestittää sillä jotain, kun ei ole kyse perustuparilahjasta työkaverille.
Asiat ei selviä kuin puhumalla!
muakin etoo se tyyppi eipä silti harvoin siellä ketään hyvää on ollut.
Keittiömestari
Juuri näin pelkään asioiden olevan.
En usko enkä oleta, että miehellä olisi varsinainen suhde (hän ei ole sellainen ihminen), mutta pelkään, että hän on ihastunut ja siksi en uskalla kysyä lahjasta, sillä en halua kuulla tällaista totuutta. En nyt, kun meillä muutenkin on vähän raskasta. Minua ällöttää ajatus, että mies ei ole "kyennyt olla ostamatta" lahjaa tälle naiselle (jos siis espressopannu ja suklaat ovat sinne menneet), sillä lahja oli tosiaan ostettu viime hetkellä 23.12. (kaikki muut lahjat ostettu jo hyvissä ajoin). Lisäksi etoo se, että suklaa oli tosiaan minun löytöni hänelle isänpäivänä ja että noita keittiötarvikelahjoja on paljon meillä vaihdeltu kotonakin. Kuulostaa hassulta, mutta kokkaus on meille sellainen oma juttu...
Mies ei sitä paitsi osta lahjoja kenenkään muun kaverinsa/kaveriparsikunnan kanssa, joiden teoriassa pitäisi olla PAAALJON läheisempiä, kuin tämä nainen. Aloin epäillä ihastusta, kun mies yllättäen hyvin kiireisen aikataulunsa keskellä meni auttamaan häntä muutossa hyvin auliisti, tai itse asiassa vei naiselle yhden meidän vanhan ja meille tarpeettoman kodinkoneen, vaikka itse en ollut ennen tätä koko naisesta kuullutkaan (on kuulemma "yks duunista, jonka kanssa joskus lounastetaan")...Että silleesti.
Ja meidän eilinen ilta sitten kehittyi riidaksi (ihan muusta asiasta), ja lopulta minä häippäsin. Menin vanhemmilleni (joss muutenkin näinä päivinä olemme luvanneet käydä kissavahtina) yöksi ja nyt juon täällä aamukahvia. Lahjasta ei siis ole vieläkään kysytty.
En varmaan vaan halua kuulla, kenelle se meni.
=(
ap
Juuri näin pelkään asioiden olevan.
En usko enkä oleta, että miehellä olisi varsinainen suhde (hän ei ole sellainen ihminen), mutta pelkään, että hän on ihastunut ja siksi en uskalla kysyä lahjasta, sillä en halua kuulla tällaista totuutta. En nyt, kun meillä muutenkin on vähän raskasta. Minua ällöttää ajatus, että mies ei ole "kyennyt olla ostamatta" lahjaa tälle naiselle (jos siis espressopannu ja suklaat ovat sinne menneet), sillä lahja oli tosiaan ostettu viime hetkellä 23.12. (kaikki muut lahjat ostettu jo hyvissä ajoin). Lisäksi etoo se, että suklaa oli tosiaan minun löytöni hänelle isänpäivänä ja että noita keittiötarvikelahjoja on paljon meillä vaihdeltu kotonakin. Kuulostaa hassulta, mutta kokkaus on meille sellainen oma juttu...Mies ei sitä paitsi osta lahjoja kenenkään muun kaverinsa/kaveriparsikunnan kanssa, joiden teoriassa pitäisi olla PAAALJON läheisempiä, kuin tämä nainen. Aloin epäillä ihastusta, kun mies yllättäen hyvin kiireisen aikataulunsa keskellä meni auttamaan häntä muutossa hyvin auliisti, tai itse asiassa vei naiselle yhden meidän vanhan ja meille tarpeettoman kodinkoneen, vaikka itse en ollut ennen tätä koko naisesta kuullutkaan (on kuulemma "yks duunista, jonka kanssa joskus lounastetaan")...Että silleesti.
Ja meidän eilinen ilta sitten kehittyi riidaksi (ihan muusta asiasta), ja lopulta minä häippäsin. Menin vanhemmilleni (joss muutenkin näinä päivinä olemme luvanneet käydä kissavahtina) yöksi ja nyt juon täällä aamukahvia. Lahjasta ei siis ole vieläkään kysytty.
En varmaan vaan halua kuulla, kenelle se meni.
=(
ap
Pidähän meidät ajantasalla!