Eri tulevaisuuden suunnitelmat miehen kanssa :,(

Millä tavoin miehesi haaveettomuus estää sinua itseäsi toteuttamasta omiasi?

Koska Ap:n haave on yhteinen elämä

mitä jessustelet, hanki talo, sellainen juuri, minkä haluat ja eläkää siinä talossa, kun kerran parisuhteessa ei ole mitään vikaa eikä mies ole mihinkään lähdössä, miksi et voi ottaa toimijuutta ja hankkia se talo. Jos miestäsi ei tuo prosessi kiinnosta ja sinua kiinnostaa, niin miksi et toimi? Onko miehesi ilmoittanut, ettei halua asua kanssasi omakotitalossa?

Minä haluan opiskella yliopistotutkinnon, jotta voin tehdä työtä mitä haluan.

Mies haluaa tehdä töitä, töitä, töitä, töitä, jotta saa miljoonia rahaa.



Kohta on ero edessä, kun kummatkaan ei ymmärrä toisiaan... :(

Minä haluan opiskella yliopistotutkinnon, jotta voin tehdä työtä mitä haluan.

Mies haluaa tehdä töitä, töitä, töitä, töitä, jotta saa miljoonia rahaa.

Kohta on ero edessä, kun kummatkaan ei ymmärrä toisiaan... :(

Yhteiset tavoitteet lujittavat parisuhdetta. Aika ajoin jokaisen pariskunnan olisi hyvä pysähtyä pohtimaan mitkäs olikaan ne meidän yhteiset unelmat ja tavoitteet, mihin suuntaan tästä yhdessä mennään. Ihminen elää kuitenkin itselleen ja jos parisuhteessa ei toisen puolen kanssa voi sopia tai jutella kummankin yhteisten ja omien haaveiden mahdollisesta toteutuksesta, ei ihmiselle anneta tilaa toteuttaa omaa elämäänsä. Tällä en tarkoita sitä, että jokainen unelma pitäisi voida toteuttaa, parisuhteen olennainen osa on aina myös luopuminen.



Ongelmanahan ap:lla ei taida olla pohjimmiltaan se ettei mies halua omakotitaloa vaan ettei hän ylipäätään edes unelmoi tai aseta yhteisiä tavoitteita. Silloin tulee tunne, että tässä poljetaan koko loppuelämä paikallaan jos ei edes ole mistä illalla asettua vierekkäin yhdessä haaveilemaan.



Tunnistan omassa miehessäni paljon ap:n miehen kaltaisia piirteitä. Hän elää tässä ja nyt, mikä sinällään on hyväkin, mutta kaipaan välillä tarkistusta, että mitäs me oikeasti halutaan elämältä. Silloin tällöin joudun "pakottamaan" mieheni keskustelemaan mitä hän toivoo elämältään kymmenen vuoden kuluttua ja sitten tehdään isompia ja pienempiä suunnitelmia sen mukaan. Tuskin kaikki haaveemme toteutuu, mutta toivottavasti ainakin jokunen niistä.

Hän ON ANTANUT YMMÄRTÄÄ että yhteinen tulevaisuus kanssasi on ihan mahdollisuuksien rajoissa kun oli kerta suostuvainen naimisiinmenoakin harkitsemaan tulevaisuudessa.

Mikä sun ongelmas oikein on? Mies on halukas kaikkeen mitä sinä tahdot mutta ei vaan maalaile tarpeeksi ruusuisia haaveita jotta voisit kuvitella, että se oli hänen ideansa?

Haaveni on omakotitalo MIEHENI KANSSA! Olen omistanut, asunut ja hoitanut omakotitaloa yksinkin ja olen ihan kykeneväinen siihen. Haaveilen että hankkisimme MIEHEN KANSSA YHDESSÄ talon.. ei jessus! Haaveilen YHTEISESTÄ tulevaisuudesta. Voin kai hakea lainaa sen 120 k ja ostaa vaikka ivalosta sen talon, jos se olisi minulle tärkeämpää kuin yhteinen elämä mieheni kanssa. -ap

Varmasti saisin miehen aivopestyä ja pakotettua talon hankintaan ja vaikka mihin mutta pelkään, että mies jonain kauniina päivänä sanoo ettei hän tällaista halunnut. Siksi en ole ''sinut'' tilanteen kanssa.

Minusta olisi ihanaa juuri haaveilla yhdessä, no kaipa minun täytyy opetella pelaamaan konsolipelejä ja alkaa haaveilemaan miehen kanssa niistä. -ap

Se hyvä parisuhde, jonka puolesta ap puhuu, on kuitenkin toisessa repliikissä ajautumassa eroon. Mies haluaa sitä mitä ap toivoo, mutta ap:n mielestä ei jotenkin oikealla tavalla. Kuinka ihmeessä ap kanssasi voi jakaa mitään ajatuksia tai keskustella haaveista, jos ne ovat aina jotakin muuta kuin itse haluat. Oletko narsistinen?

Minusta olisi ihanaa juuri haaveilla yhdessä, no kaipa minun täytyy opetella pelaamaan konsolipelejä ja alkaa haaveilemaan miehen kanssa niistä. -ap

Keskittyä välillä siihen, mitä miehesi haluaa

Varmasti saisin miehen aivopestyä ja pakotettua talon hankintaan ja vaikka mihin mutta pelkään, että mies jonain kauniina päivänä sanoo ettei hän tällaista halunnut. Siksi en ole ''sinut'' tilanteen kanssa.

Minusta olisi ihanaa juuri haaveilla yhdessä, no kaipa minun täytyy opetella pelaamaan konsolipelejä ja alkaa haaveilemaan miehen kanssa niistä. -ap

En tarkoittanut, että teidän molempien tulisi haaveilla omakotitalosta. Jos miehesi ei sellaista halua, ei tietenkään missään nimessä pidä häntä siihen aivopestä. Tärkeintä on musta se, että on edes joitain yhteisiä haaveita vaikka matka jonnekin tai montako lasta haaveissa tai mitä halutaan tehdä eläkepäivinä jne. Eli jos miehesi ei halua omakotitaloa yrittäkää keksiä joku muu yhteinen tärkeä juttu tulevaisuudelle. Vaikea on luopua itselle tosi tärkeästä jutusta toisen takia. Itsekin olen luopunut lähes kokonaan mieheni vuoksi yhdestä tärkeimmästä unelmasta ja välillä katkeruus nostaa päätään, mutta yritän aina muistaa ettei kaikkea saa ja olen sentään saanut kaikin puolin ihanan miehen vaikkei me jaetakaan kaikkia haaveita.

erimielisyyksien ja haaveiden säröistä perheissä. Näin on, on asioita joita voi tehdä parisuhteessa itsenäisesti ja on asioita joita ei voi tehdä itsenäisesti. Jos ap et saa tässä suhteessa niitä asioita joita haluat, sinun on joko sopeuduttava tilanteeseen ja työskenneltävä sen eteen, ettet tule katkeraksi, tai sitten sinun on lähdettävä suhteesta.

Eilen oli oikein miellyttävää kinata miehen kanssa kun päätti puolestani että hänen haaveensa ovat huonoja ja minun ainoita oikeita. Väitti kivenkovaan, että pleikkari on yhtälailla haave kuin omakotitalo :(

Auttakaaaaa! Olen niin rikki kun mies ei tunnu tahtovan mitään minun kanssa!

Tuntuu ettei minulla ole sijaa hänen tulevaisuudessa kun hän elää ''päivä kerrallaan'' ja ei halua suunnitella mitään!

että tässähän se on, että toiset elää tulevaisuudessa ja toiset tässä päivässä, miehellä haavet eivät ole tässä hetkessä nyt akuutteja eikä siksi pohdi niitä.

toisaalta tulee sun kirjoituksissakin esille, että sinun toiveesi olisivat merkityksellisimpiä

1. Miehesi haluaa omakotitalon

2. Miehesi ei vastusta omakotitaloa

3. Miehesi ei halua omakotitaloa

4. Miehesi vastustaa omakotitaloa täysin

sekä mies että ap sanovat toista ja tekevät toista, sanomisiin ei olla puolin ja toisin tyytyväisiä, koska sanomiset eivät näytä samalta kuin toiminta. Parisuhteen sanotaan olevan hyvä, mutta toistaiseksi ei ole tullut esiin mitään sellaista, mikä suhteessa olisi toimivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisi millaiset lukaalit tahansa jo sillä naapurin vesalla.

Omakotitalosta haaveilen aikavälillä 2-5 vuotta. En elä JOS vaan elän haaveillen, sitten kun. Haaveeni ovat minusta ainakin aika tylsiä ja normaaleja (talo, lapset, avioliitto)

Ongelmani on se, että minulla on tulevaisuuden haaveet, miehellä ei.

-ap

Vanha keskustelu, mutta en löytänyt uudempaa. Ap lytättiin ihan täysin, vaikka aihe on tärkeä. Molempien haaveita pitäisi kunnioittaa ja yrittää toteuttaa.

Mietin asiaa juuri, kun miehelläni miehelläni on elämäntoiveina lähinnä golf ja matkustelu. Itse haluaisin omakotitalon ja elää sellaista kotoiluidylliä lapsiperheenä. Mies eli sen kaiken jo ex vaimonsa kanssa eikä enää halua vastaavaa. Hän kai haluaa elää kuin lapseton sinkku vapaana ja keskittyä omiin harrastuksiinsa. Minä toivoisin jotain yhteistä tulevaisuuden suunnitelmaa. Hän ei halua osallistua siihen.

En ole estänyt hänen harrastustaan, näemme vain pari tuntia illalla, kun hän golfaa, miksi estäisin, jos se tekee hänet onnelliseksi. Emme tee pariskuntana mitään ja sukutilaisuuksissakin olen käynyt käytännössä sinkkuna, kun hän ei pääse golfiltaan. Olemme naimisissa, mutta se ei tunnu oikealta avioliitolta.

Oman haaveeni omakotitalosta hän on pyrkinyt osoittamaan huonoksi, etten ymmärrä, miten paljon siinä on työtä jne. Mitä siitä, se on aika yleinen haave monella suomalaisella ja pitäisi minusta hänenkin jotenkin tukea sitä. Emme omista mitään yhdesdä, nykyisenkerrostaloasunnon olen yksin ostanut. Olen etsinyt tonttia omakotitalolle (luonnollisesti joudunsen yksin ostamaan ja maksamaan rakennuttamisen). Miehellä on tyhjä tontti juuri siinä kunnassa, josta olen etsinyt tonttia. Hän aikoo pitää sen sijoitustonttina ja myydä myöhemmin eteenpäin. Meillä on (minun aloitteestani) avioehto ja ymmärrän sijoitustoiminnan, harrastan sitä itsekineri muodossa, mutta tässä tilanteessa tuokin tuntuu vähän kornilta.

Olen nyt alkanut miettiä, että miten hyvin erilaisia unelmia voi sovittaa yhteen rakentavasti. Ovatko muut onnistuneet siinä jotenkin?

Vierailija kirjoitti:

Varmasti saisin miehen aivopestyä ja pakotettua talon hankintaan ja vaikka mihin mutta pelkään, että mies jonain kauniina päivänä sanoo ettei hän tällaista halunnut. Siksi en ole ''sinut'' tilanteen kanssa.

Minusta olisi ihanaa juuri haaveilla yhdessä, no kaipa minun täytyy opetella pelaamaan konsolipelejä ja alkaa haaveilemaan miehen kanssa niistä. -ap

En tarkoittanut, että teidän molempien tulisi haaveilla omakotitalosta. Jos miehesi ei sellaista halua, ei tietenkään missään nimessä pidä häntä siihen aivopestä. Tärkeintä on musta se, että on edes joitain yhteisiä haaveita vaikka matka jonnekin tai montako lasta haaveissa tai mitä halutaan tehdä eläkepäivinä jne. Eli jos miehesi ei halua omakotitaloa yrittäkää keksiä joku muu yhteinen tärkeä juttu tulevaisuudelle. Vaikea on luopua itselle tosi tärkeästä jutusta toisen takia. Itsekin olen luopunut lähes kokonaan mieheni vuoksi yhdestä tärkeimmästä unelmasta ja välillä katkeruus nostaa päätään, mutta yritän aina muistaa ettei kaikkea saa ja olen sentään saanut kaikin puolin ihanan miehen vaikkei me jaetakaan kaikkia haaveita.

Mä vielä...

Meillä ei ole oikeastaan yhteisiä haaveita yhtään. En ennen tajunnut sitä, kun olin ruusunpunaisesti rakastunut.

Mies on sitä mieltä, että minun pitäisi golfata hänen kanssaan. Olen kokeillut sitä enkä tykännyt, ainakaan kovin useasti.

Hän ei siis oikein halua osallistua tontti ja talosuunnitelmiini.

Hän valitti aikoinaan, että ex vaimo oli halunnut kulissielämää, ettei hän ollut aidosti rakastunut miestä vaan halunnut vain talon ja lapsia jne perusidyllin. Uskpin silloin, mutta nyt tajuan, että ex vaimo oli unelmoinut niistä, ihan kuten minäkin. Mies oli kai mennyt mukana, eikä ikinä sisäistänyt itse niitä juttuja ja tulkitsi siksi kulisseiksi.

Tässä siis uhkaa historia toistaa itseään näissä suhteissa yllättävällä tavalla. Lisäksi on niin, että mies käyttää vähät rahansa lähinnä niihin harrastuksiin ja autoonsa, minä näihin isoihin hankintoihin eli asumiseen. Pitäisi löytää joku rakentava tapa ratkaista ongelmat.

Huhuhuhuhuhuhf

Se on just tuota kun naiset menee tunteella ja niille jotkut häätkin on niin tärkeää kun tulee se Tunne että tässä oltaisiin nyt tosissaan ja koko loppuelämän. No ei se niin mene ja avioerot on keksitty myös, toki vaikeuttaahan se vähän eroamista kun ei voi noin vaan sanoa että moro, vaan on kaikenmaailman omaisuuden jaot yms. joten ehkä sitä sitten haetaan?