Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varallisuuserot parisuhtessa. Pitäisikö vielä yrittää?
Kirjoitin joskus palstalle siitä kuinka erilaiset elintasot eivät ole kumppanille ongelma - kunnes ne ovatkin.
Minulla on siis ok taloudellinen tilanne. Rikas en ole, mutta yli keskituloinen ja säästöjä on.
En ole kiinnostunut yhteen muuttamisesta enkä lasten hankinnasta, ja olen tehnyt nämä asiat jo alussa selviksi. En kuitenkaan nauti kovasti rahaa vaativista asioista, vaan harrastukseni ovat varsin edullisia. En myöskään törsää rahaa matkusteluun tai luksukseen.
Aikaisemmissa parisuhteissa on käynyt niin, että tämä sopii kumppanille mainiosti. Mutta jotenkin se kääntykin siten, että jos muutettaisiin yhteen kivaan asuntoon ja olisi kiva tehdä sitä ja tätä. Sitä ei ole sanottu suoraan kuka maksaisi tästä lystistä isomman osan, mutta selvää on, ettei mainittuja haaveita oltaisi pystytty toteuttamaan 50/50-periaatteella.
On alkanut tuntua siltä, että jos mahdollisuus elintason nostoon miehen kustannuksella on näköpiirissä, opportunisti naisihmisessä herää ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt on sellainen tilanne, että olen tavannut kivan naisen ja tämä on kääntymässä parisuhteeksi. Tätä ei ole yhdessä julistettu, mutta tapailua on jatkunut sen verran aikaa, että on aika sellaisesta puhua. Mutta elintasomme ovat erilaiset, minulla enemmän tai vähemmän keskiluokkainen ja kumppanillani ei.
Sydän sanoo, että älä murehdi tuollaisista. Mutta sisäinen hälytyskello soi ja sanoo, että jossain vaiheessa herääkin keskustelu siitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yhdessä jos...
Kommentit (483)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsi keskituloisia naisia, ja ongelma ratkaistu.
He tosin voivat edellyttää Ap:ltä reilua ja tasa-arvoista kohtelua muussakin kuin raha-asioissa. Tuskinpa he tyytyvät väheksyvään asenteeseen, joka hieman kuultaa läpi Ap:n suhtautumisesta häntä köyhempiin...
Kyllä ja sen verran haiskahti, että itse vähän epäilen trolliksi koko aloitusta. Mutta jos ei ole, niin pari pointtia.
Miksi pitäisi ottaa tulot tai henkilökohtainen rahatilanne puheeksi ja ollaan muka "sellaisessa vaiheessa"? Ihan outoa, jos kummankaan tilanne ei ole jotenkin erityinen, esim. taloudellisia vaikeuksia. Tai jos ette ole jotain isoa yhteistä hankintaa tekemässä, kuten asuntoa.
Varsinkin, jos ette ole perhettä perustamassa, ei toisen taloudellinen tilanne ole mitenkään oleellinen tieto. Rahaan pätee vanha totuus, että kel onni on, se onnen kätkeköön. Mutta jos on tarve retostella, todennäköisesti löytää vain seuraa, joka yrittää jollain tavalla hyötyä taloudellisesti. Että ihan oma syy sitten, kun näin käy.
Ja ei, naiset ei todellakaan yleisesti ole alussa kuvatunlaisia. Olen ollut yli 20 vuotta vaimoni kanssa yhdessä ja olen aina ollut se selvästi varakkaampi. Koskaan ei vaimo ole pyrkinyt hyötymään rahoistani millään tavalla, eikä oleta minun rahankäytöltäni mitään. Näin vaikka hän oli aiemmin välillä hyvinkin pienituloinen ja myöhemmin keskituloinen, mikään ei ole muuttunut.
Aiemmissakaan parisuhteissa ei ollut mitään ongelmaa tämän suhteen. En ole koskaan kenellekään puhunut rahatilanteestani, eikä sitä oikein ole voinut päätellä mistään, niin ei ole ollut ongelmaakaan. Varmasti löytää kullankaivajan, jos hakemalla hakee vähävaraisempaa seuraa ja leveilee rahoillaan lytätäkseen toisen. Sitä saa, mitä tilaa.
Tässä oli kyllä viisasta asiaa.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lika barn leka bäst on paikkansa pitävä sanonta.
Etsi kaltaistasi hyvätuloista naista, jolla on samanlaiset ajatukset rahan käytöstä.
Jostain syystä tällaiset koulutetut ja itsenäiset naiset eivät vain ole kovaa huutoa miesten keskuudessa.
Niillä naisilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä eri tavalla. Silloin naisen ei tarvitse hyväksyä miestä, joka käyttäytyy ikävästi häntä kohtaan tai tuo ilmi asenteita, jotka aiheuttaisivat naiselle häpeää ystäväpiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa on tarkoitus jakaa asioita. Kai sinäkin uudelta naisystävältäsi jotain saat?
Niin, tämä kääntyy aina metatöihin ja pimpsan saamiseen. Jos haluaisin rahalla pimppaa,, niin olisin ottanut h u o r a n
Laitapa sitten joka seksikerran jälkeen 200€ kurkkupurkkiin ja käytä ne rahat naiseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lika barn leka bäst on paikkansa pitävä sanonta.
Etsi kaltaistasi hyvätuloista naista, jolla on samanlaiset ajatukset rahan käytöstä.
Jostain syystä tällaiset koulutetut ja itsenäiset naiset eivät vain ole kovaa huutoa miesten keskuudessa.
Niillä naisilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä eri tavalla. Silloin naisen ei tarvitse hyväksyä miestä, joka käyttäytyy ikävästi häntä kohtaan tai tuo ilmi asenteita, jotka aiheuttaisivat naiselle häpeää ystäväpiirissä.
Se on just näin.
Kannattaa muuten unohtaa koko parisuhde kun kerran katsot ainoastaan taloudelliselta kantilta jossain vaiheessa.
Elikkä käytä "irtonumeroita" ja käytä rahasi itse!
Itselläni oli yhdessä vaiheessa muutamia kuukausia rakennusinssi, naispuolinen kieroksessa.
Häntä alkoi sitten vaivaamaan tilanne kun hän oli insinööri ja itse en ollut käynyt edes ammattikoulua!
Eipä edes tehnyt inssin töitä vaan piti tilitoimistoa. Vahnenmat joutuivat välillä avustamaan taloudellisessa tilanteessa. Kerran sitten mainitsi minkä verrran tienaa kuussa kolmen lapsen yksinhuoltajana.
Enpä sitten kehdannut mainita omia ansioitani. Jotka olivat kolmanneksen suuremmat kun hänellä.
Itselleni riitti jo tuo koulutuksen vetäminen mukaan.
Suhde sitten hiipui siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, käy maksullisissa kun naista alkaa tekemään mieli. Säästyt monelta vaivalta.
Tietty sekin ILO maksaa. Mitähän vaikka neljä sessiota kuussa tekee?
Voi kun kaikkea vaan sais ilmaseksi ja kukaan ei vaatis mitään.
Eroa että se tyttökaverisi saa löytää anteliaamman ihmisen. Olet todennäkösesti saita myös tunneasioissa.
Sun pitäis vaan tyytyä johonki friends with benefits suhteeseen. Mutta niissäkin ruuka mies, jos niin epätavalisen naisen löytää, niin kohdella ja pitää kun kukkaa kämmenellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan käynyt pienempituloisen naisen kanssa seuraavia keskusteluja:
"Oi kuinka ihanaa olisi matkustaa yhdessä X tai kokea sinun kanssasi elämys Y...mutta eihän minulla ole rahaa sellaisiin"
(nainen odottaa sinun sanovan "mutta jos minä maksan!")
Tai.
"Tuntuu ikävältä kun minulla ei ole tarjota hyvää ruokaa kun olen köyhä, kun sinä voit ostaa kaikkea tosi kallista"
(nainen odottaa sinun sanovan "mutta jos minä tuon mukanani kalliimpaa ruokaa ja kokkaamme yhdessä!")Kieltämättä :D
ap
Sopiiko keskiluokkaselle sitten köyhemmän eväät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irtoseksiä saa noin satasella/laaki. Miehet on valmiit maksamaan sen, mutta mahdolliselle tulevalle naisystävälle ei voi tarjota kahvikuppiakaan ettei vaan tule hyväksikäytetyksi. :D :D
YouTubessa on avioerojuristi Ranuan kanava, jossa on käsitellyt tätä asiaa. Sanoo,että joko on yhdessä sellaisen henkilön kanssa, jolla on samanlainen taloudellinen asema tai sitten suostuu maksamaan köyhemmälle samaa elintasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin suhtaudun skeptisesti siihen, että suurituloisempi jaksaisi pitkän päälle maksaa toiselle samaa elintasoa kuin itsellän. Toisaalta pienituloisen asumistukea saavan ei rahallisesti edes kannata muuttaa toisen kanssa yhteen asumistuen takia.
Ap:n tarinassa ihmetyttää se, että jos hän elää vaatimattomasti eikä kuluta rahaa näkyvästi, niin miten naisille selviää hänen varallisuutensa.
Jos eletään eri osoitteissa ja tapaillaan niin eikö raha-asiat voi pitää omana tietonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten unohtaa koko parisuhde kun kerran katsot ainoastaan taloudelliselta kantilta jossain vaiheessa.
Elikkä käytä "irtonumeroita" ja käytä rahasi itse!
Itselläni oli yhdessä vaiheessa muutamia kuukausia rakennusinssi, naispuolinen kieroksessa.
Häntä alkoi sitten vaivaamaan tilanne kun hän oli insinööri ja itse en ollut käynyt edes ammattikoulua!
Eipä edes tehnyt inssin töitä vaan piti tilitoimistoa. Vahnenmat joutuivat välillä avustamaan taloudellisessa tilanteessa. Kerran sitten mainitsi minkä verrran tienaa kuussa kolmen lapsen yksinhuoltajana.
Enpä sitten kehdannut mainita omia ansioitani. Jotka olivat kolmanneksen suuremmat kun hänellä.
Itselleni riitti jo tuo koulutuksen vetäminen mukaan.
Suhde sitten hiipui siihen.
Kolmen lapsen elättäminen on kallista lystiä. Kyllä siinä tili tulee ja menee hyvätuloiseltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan käynyt pienempituloisen naisen kanssa seuraavia keskusteluja:
"Oi kuinka ihanaa olisi matkustaa yhdessä X tai kokea sinun kanssasi elämys Y...mutta eihän minulla ole rahaa sellaisiin"
(nainen odottaa sinun sanovan "mutta jos minä maksan!")
Tai.
"Tuntuu ikävältä kun minulla ei ole tarjota hyvää ruokaa kun olen köyhä, kun sinä voit ostaa kaikkea tosi kallista"
(nainen odottaa sinun sanovan "mutta jos minä tuon mukanani kalliimpaa ruokaa ja kokkaamme yhdessä!")Kieltämättä :D
apSopiiko keskiluokkaselle sitten köyhemmän eväät?
No tämäpä just. Jos itse tienaa hyvin ja haluaa syödä välillä vähän paremmin niin onko vähävaraisen lihamakaronilaatikko ok?
Vai voisiko kaivaa omaa kuvettaan ja satsata yhteiseen ruokahetkeen vähän enemmän ja saisi jotain vähän hienompaa. (Lihamakaronilaatikossa ei ole mitään vikaa, mutta se on arkiruoka.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule pidemmän päälle mitään. Ap pelkää naisten yrittävän vain hyötyä hänestä. Mikään suhde ei tule kestämään näillä eväillä.
On kyllä niin outo suhtautuminen ap: llä että tosiaan parempi pysyä sinkkuna.
Jos jo lähdössä pelkää tulevansa hyväksikäytetyksi taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
YouTubessa on avioerojuristi Ranuan kanava, jossa on käsitellyt tätä asiaa. Sanoo,että joko on yhdessä sellaisen henkilön kanssa, jolla on samanlainen taloudellinen asema tai sitten suostuu maksamaan köyhemmälle samaa elintasoa.
Entä jos se köyhempi haluaakin sellaista kulutuselintasoa, johon olisi varaa, mutta varakkaampi ei itsekään sellaista kulutusta harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Etäpsykologia ja henkilöön käyvä aukomisesi ei nyt oikein toimi. Olen ollut onnellisesti nykyisessä liitossa 21 vuotta, ja molemmilla ovat raha-asiat hyvässä kunnossa. Jos keskittyisitkin jatkossa enemmän aiheeseen kuin kirjoittavien henkilöön, yritän myös itse pyrkiä samaan.
Olet ollut siis onnekas tai et edes inttäisi, Entä jos parisuhteesi joutuu epätasapainoon varallisuuden, terveyden tai jonkin muun seikan vuoksi? Jatkuuko onni ja auvo? Riittääkö tukea ja turvaa vai seuraako siitä eittämätön ero, kun toinen ei voi pysty panostamaan asioihin yhtäläisesti.
Täällä voi jokainen kehua itseään, valehdella tai puhua omiaan parhain päin miten tahansa. Mutta kun joudut toistuvasti puuttumaan keskustelijoiden henkilöön, se kertoo lähinnä siitä että et kykene enää keskustelemaan itse aiheesta asiallisesti.
Kohtelu monella tosin tuntuu riippuvan aina siitä mihin ns. heimoon toisen keskustelijan katsotaan kuuluvan. Ap on saanut täällä melko ison kasan pskaa niskaan tekopsykologisilla luonnehdinnoilla, viittaamalla tuontivaimoihin, kyvyttömyyteen parisuhteisiin jne. Tuskin sama palaute tulisi livenä henkilöiltä jotka eivät edes tunne kirjoittajaa? Ihmisten länttääminen nopeasti eri kaatoryhmiin on tosin helppo tapa välttyä ajattelulta, silloinkin kun myös itsellä olisi peiliin katsomisen paikka.
Kuka tässä ohittaa täysin, ettet kykene ennustamaan menneisyydestä ja nykyisyydestä parisuhteen tulevaisuutta ja intät menemään. Kyseessä ei ole mielipideasia vaan fakta. Et voi olettaa sitoutuessasi vakavaraisen ja terveen ihmisen kanssa, että se jatkuu ikuisesti. Syöksetkö siis puolisosi vähävaraisuuteen tai oman onnensa nojaan sairastamaan Puhumattakaan kaikista muista parisuhteen kriiseistä mitä voitte matkalla kohdata. Voit olla myös hyväonninen ja et joudu kohtaamaan suuria ongelmia, mutta sitä et voi koskaan tietää etukäteen.
Em. YouTubessa kanavaa pitävän avioerojuristi Tanyan mukaan miehet jättävät sairastuneen vaimonsa huomattavasti useammin kuin vaimot sairastuneen miehensä.
Omassa suhteessani (emme asu yhdessä) asia ratkeaa sillä, että varakas kumppanini on hyvin pihi, joten hänelle sopii hyvin se arkiruoka kotona ja kesällä maksuttomat puistokonsertit. Talvella käydään uimahallissa ja kirjastossa. Niihin minulla silpputyöläisenä on varaa.
Jos saisin vakityön, voisin haluta esim. käydä stadionkonserteissa ja ulkona syömässä, mutta en tiedä miten hän suhtautuisi niihin. Ehkä kävisin ystävieni kanssa?
En ihan ymmärrä näitä puheita, että normaalissa seurustelussa edetään aina vakiintumiseen ja yhteiseen kotiin ja talouteen. Ettekö ole kuulleet erillissuhteista? Ne on hyvin tyypillisiä keskituloisilla nykyään. Ei oman kodin tarvitse tarkoittaa, ettei suhde ole vakiintunut.
Sitä en ymmärrä, miksi rahahuoli niin kovadti painaa ap:tä, jos hän ei edes halua muuttaa yhteen. Keksityltä jutulta vaikuttaa.
Alue: Aihe vapaa
Voithan ap ajatella kuinka paljon saat ilmaista plllua, etkä joudu maksamaan siitä.