Varallisuuserot parisuhtessa. Pitäisikö vielä yrittää?
Kirjoitin joskus palstalle siitä kuinka erilaiset elintasot eivät ole kumppanille ongelma - kunnes ne ovatkin.
Minulla on siis ok taloudellinen tilanne. Rikas en ole, mutta yli keskituloinen ja säästöjä on.
En ole kiinnostunut yhteen muuttamisesta enkä lasten hankinnasta, ja olen tehnyt nämä asiat jo alussa selviksi. En kuitenkaan nauti kovasti rahaa vaativista asioista, vaan harrastukseni ovat varsin edullisia. En myöskään törsää rahaa matkusteluun tai luksukseen.
Aikaisemmissa parisuhteissa on käynyt niin, että tämä sopii kumppanille mainiosti. Mutta jotenkin se kääntykin siten, että jos muutettaisiin yhteen kivaan asuntoon ja olisi kiva tehdä sitä ja tätä. Sitä ei ole sanottu suoraan kuka maksaisi tästä lystistä isomman osan, mutta selvää on, ettei mainittuja haaveita oltaisi pystytty toteuttamaan 50/50-periaatteella.
On alkanut tuntua siltä, että jos mahdollisuus elintason nostoon miehen kustannuksella on näköpiirissä, opportunisti naisihmisessä herää ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt on sellainen tilanne, että olen tavannut kivan naisen ja tämä on kääntymässä parisuhteeksi. Tätä ei ole yhdessä julistettu, mutta tapailua on jatkunut sen verran aikaa, että on aika sellaisesta puhua. Mutta elintasomme ovat erilaiset, minulla enemmän tai vähemmän keskiluokkainen ja kumppanillani ei.
Sydän sanoo, että älä murehdi tuollaisista. Mutta sisäinen hälytyskello soi ja sanoo, että jossain vaiheessa herääkin keskustelu siitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yhdessä jos...
Kommentit (483)
Vierailija kirjoitti:
Varo visusti ap, ettei sinusta vain ole mitään hyötyä inhottaville naisille! Pysy aina saamapuolella, ja muista pyytää rahaa aina vaimon tilipäivänä.
Juu ei, syydä kaikki rahasi naiselle joka on ne jostain syystä ansainnut koska pillu
Vierailija kirjoitti:
Kysy naiselta, että muistaahan hän sen, että et aio jakaa rahojasi missään vaiheessa hänen kanssaan. Ja ei lapsia, ei yhteisasumista jne
Kysy että sopiihan edelleen? Että et halua jatkaa jos ei sovi
Ap varmaan käyttää ehkäisyvälinettä joka kerran, kun he ovat yhdessä. Kun kerran lapsen saaminen olisi hänelle niin kauheaa. Lapselle kun joutuisi jopa ostamaan kengät ja koululaukun joskus. Ai kauheeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsi keskituloisia naisia, ja ongelma ratkaistu.
He tosin voivat edellyttää Ap:ltä reilua ja tasa-arvoista kohtelua muussakin kuin raha-asioissa. Tuskinpa he tyytyvät väheksyvään asenteeseen, joka hieman kuultaa läpi Ap:n suhtautumisesta häntä köyhempiin...
Kyllä ja sen verran haiskahti, että itse vähän epäilen trolliksi koko aloitusta. Mutta jos ei ole, niin pari pointtia.
Miksi pitäisi ottaa tulot tai henkilökohtainen rahatilanne puheeksi ja ollaan muka "sellaisessa vaiheessa"? Ihan outoa, jos kummankaan tilanne ei ole jotenkin erityinen, esim. taloudellisia vaikeuksia. Tai jos ette ole jotain isoa yhteistä hankintaa tekemässä, kuten asuntoa.
Varsinkin, jos ette ole perhettä perustamassa, ei toisen taloudellinen tilanne ole mitenkään oleellinen tieto. Rahaan pätee vanha totuus, että kel onni on, se onnen kätkeköön. Mutta jos on tarve retostella, todennäköisesti löytää vain seuraa, joka yrittää jollain tavalla hyötyä taloudellisesti. Että ihan oma syy sitten, kun näin käy.
Ja ei, naiset ei todellakaan yleisesti ole alussa kuvatunlaisia. Olen ollut yli 20 vuotta vaimoni kanssa yhdessä ja olen aina ollut se selvästi varakkaampi. Koskaan ei vaimo ole pyrkinyt hyötymään rahoistani millään tavalla, eikä oleta minun rahankäytöltäni mitään. Näin vaikka hän oli aiemmin välillä hyvinkin pienituloinen ja myöhemmin keskituloinen, mikään ei ole muuttunut.
Aiemmissakaan parisuhteissa ei ollut mitään ongelmaa tämän suhteen. En ole koskaan kenellekään puhunut rahatilanteestani, eikä sitä oikein ole voinut päätellä mistään, niin ei ole ollut ongelmaakaan. Varmasti löytää kullankaivajan, jos hakemalla hakee vähävaraisempaa seuraa ja leveilee rahoillaan lytätäkseen toisen. Sitä saa, mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syystäkin skeptinen.
Aika harvoin tuollainen toimii. Naisen alitajunta alkaa sanomaan mitä kaikkea mies voi rahoillaan tehdä kun hän kituuttaa lähiöyksiössä ja kulkee bussilla ostamaan punalaputettua jauhelihaa. Sitten alkaa tuntumaan suorastaan epäreilulta kun mies vain pihistelee rahojensa kanssa.Se on just noin.
Minä miehenä tienaan enemmän. Olen säästäväinen. Sioitan joka kk. Salkussa on nyt +200 te, ei siis suuri mutta jotain. Omistusasunto.
Nainen tienaa vähemmän. Ei säästä. Ei sioita. Ei omistuksia.
Kun nyt lähdemme kk päästä lomamatkalle, olen maksanut jo lennot, hotellin ***ja tapahtuman pääsyliput (monta sataa e). Kuulemma voisi hotellin vaihtaa vielä parempaan. Se, kumman lompakolla eletään matkalla, on selviö.Sit kesälomalla kun on aikaa, voisi autonkin vaihtaa sähköiseen. Kertahan täällä vaan eletään!
Minäkin mielellään löytäisin miehen, joka maksaa lennot, hotellit ja vaikka Lady Gagan liput!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihi ja varakas on yhtä kuin köyhä. Siltä sä näytät muiden silmissä ja elät kuin köyhä.
Eikä säästöistä haudassa ole mitään iloa. Yllätyksiin on hyvä varautua säästöillä, mutta ei siinä ole mitään mieltä, jos estää ihmistä elämästä. Mutta tuskinpa ap on oikeasti rakastunut, jos takaraivossa askarruttaa huoli tuleeko taloudellisesti hyväksikäytetyksi.
Tässä ei taida nyt olla siitä kyse. Aloittaja sijoittaa, koska pelkää menettävänsä työnsä ikäsyrjinnän tai tekoälyn tai molempien vuoksi. Eli rahaa tarvitaan nimenomaan loppuelämän turvaksi eikä käärinliinoihin jemmattavaksi. Sitten tulee näitä kumppaneita, jotka ehdottavat, että tulevaisuuden turvaksi koottuja säästöjä tai niiden kartuttamiseen budjetoituja rahoja käytettäisiinkin isompaan kämppään tai matkoihin.
Pelkäämällä jättää elämän elämättä ja istuu kotona pimeässä, ettei sähkölasku kasva?
Olen tuntenut yhden pimeässä istuvan. Hän kertoi siitä itse yhdessä porukassa.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäistyvä Ap iskee parikymppisiä naisaloilla työskenteleviä naisia ja ihmettelee kun heillä on pienemmät tulot ja haluavat sitä sun tätä yhteistä. Kumma juttu.
Pääpointti lienee monien naisten heikko palkkatsao. Se muuttuu pahemmaksi naisten tullessa eläkeikään, kun silloin ilmenee sairautta ja pitäisi päästä silmälääkäriin ym.
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielinen tyyppi. Niin tärrellään omien rahojensa päällä että elämä jää kokonaan elämättä. Noh, kukin tyylillään mikäs siinä. Miehekästä tuo ei millään tavalla ole. Ja lapsia tuollaisen kanssa ei todellakaan pidä kenenkään tekemään.
Kirjoitit erittäin viisaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielinen tyyppi. Niin tärrellään omien rahojensa päällä että elämä jää kokonaan elämättä. Noh, kukin tyylillään mikäs siinä. Miehekästä tuo ei millään tavalla ole. Ja lapsia tuollaisen kanssa ei todellakaan pidä kenenkään tekemään.
Kirjoitit erittäin viisaasti.
Jos naisella on vähemmän rahaa, miehen kuuluu antaa naiselle kaikki rahansa. Jos naisella on enemmän rahaa miehen pitää tienata itse rahansa. Palstan rahavinkit parisuhteisiin
Minä kustannan mielelläni vaimoni matkat, että pääsemme jakamaan lomakokemuksia yhdessä. Hankin myös hänelle välillä lahjoja matkoilla, tyytyväinen vaimo, tyytyväinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta yhteen. Itselläni on ollut mies joka oletti jotenkin, että hänen rahat on hänen ja minun rahat on meidän yhteisiä. Ehei kuule! Nainen saattaa myös ajatella, että miehen tehtävä on huolehtia naisestaan, kuten tälläkin palstalla usein siihen ajatukseen törmää. Toinen vaihtoehto on, että sovitte mitä esim. laitattte yhteiselle tilille säästöön ja sitten sillä rahalla teette yhdessä asioita, mukaanlukien sen, että muut kulut on myös jaettu tasan. Ei kannata siipeilijöitä ottaa huollettavakseen.
Ei ole eikä tule yhteistä tiliä, enkä ole muuttamassa yhteen.
Lähinnä mietin onko tämä nyt se poikkeustapaus jossa "tämä sopii minulle mainiosti" myös tarkoittaa sitä, eikä se ole kryptistä salakieltä joka pitäisi lukea "tietysti nainen haluaa jossain vaiheessa, että olette samaa tiimiä ja sinun rahasi ovat myös hnen rahojaan".
apEiks talous oo aika iso asia ihmisille? Luulis et jos ollaan jo noin pitkällä toi on selvä asia kun mun mielestä noi tulee aina tosi nopeesti esille. Tarkotan siis et kai se sun leidi on myös tarkka taloudestaan ku ootte päässeet jo noin pitkälle?
Mä en itte jaksais mitään tarkan markan leidiä ku oon itte vähä tällänen mi casa es tu casa mies muutenkin.
M35
Olemme molemmat tarkan markan ihmisiä kyllä. Ero on siinä, että minulla olisi halutessani mahdollisuus törsätä enemmän. Tapailukumppanini on sanonut olevansa tyytyväinen siihen mitä hänellä on. Mutta niin sanoivat edellisetkin...
ap
Kuulostaa että muutaman ihmisen otoksen jälkeen sinussa on kasvanut kyynisyyttä.
Tienaan enemmän kuin mieheni. MIeheni on parempi säästämään ja viisaampi sijoittamaan. Yhteiset rahat. Yhteiset säästöt. Yhteinen elämä ja tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Kun sota syttyy, asunnoilla, autoilla, sijoituksilla yms ei ole mitään arvoa.
Tämä kauhea ajatus on käynyt mielessä viime vuosina ja lisäksi silloin, kun uutisia Turkin ja Venezuelan maanjäristyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ettei se nainenkaan ole tuon ukon kanssa rakkaudesta, vaan ehkä on yksinäinen ja kaipaa seuraa retkeilyyn ja autokyytejä Nuuksioon.
Yksinäisyys saa ihmisen suostumaan vaikka ovimatoksi.
Silloin kun toinen osapuoli maksaa toisen menoja, sanotaan suhdetta sokerisuhteeksi. Pääasiassahan nuo on sellaisia, että vanhempi herrasmies maksaa nuoren naisen elämää enemmän tai vähemmän ja vastineeksi saa nalkutuksen sijaan seksiä. Paljon on myös "parisuhteita", joissa on tuo sokerisuhteen piirre. Tämä tulee siitä, että nuorena miehet on monesti suhteissa muutaman vuoden naista vanhempia, ovat töissä ansaitsemassa rahaa ja nainen on opiskelija. Toisaalta se, että nainen kämppää miehen kämpässä, ei maksa miehelle mitään lisää - no ehkä yhden vesimaksun. Varmaan aika win-win tilanne. Kyllähän nämä on ihan samanlaisia kuin Thai-tyttöjen ja farangin väliset "voi kun mä rakastan sua" suhteet. Molennat tietää, mistä oikeasti on kysymys, mutta on järkevää toimia niin.
Luonto on järjestänyt asian niin, että naiset saavat pillulla "maksettua" etuja. Tiedättehän tämän totuuden: kiltit tytöt pääsee taivaaseen, tuhmat mihin vaan. Itsekin sain vuokraloordina ehdotuksia tytöiltä, että voisivat maksaa vuokran "jotenkin muuten". Tytöt eivät ymmärtäneet, että sijoitusasunnot ostetaan pankin rahalla ja pankki ei todennäköisesti suostu kuittaan lainanlyhennyksiä pillulla, joten mun oli pakko ottaa vuokra rahana. Enkä tullu edes kysyneeksi tytöiltä, että antaisko ne pankinjohtajallekin.
On sitten eri asia kun maksaa toisen menoja ilman vastapalveluksia. Kyllä mä maksan joskus kaverien ruokia ravintolassa, kun se ei mun talouteen vaikuta mitään. Kaverit tietää sen, joten tämä ei synnytä minkäänlaista kiitollisuudenkaan velkaa.
Tottakai parisuhteissa voi maksaa toisen menoja, asuntoa ja ruokia toisen puolesta, mutta se alkaa vituttaan siinä vaiheessa kun parisuhde hajoaa ja riidellään kaikesta.
Suurinta tyhmyyttä on maksaa toisen omistamaa omaisuutta, kuten asuntolainaa.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Voihan se olla, ettei se nainenkaan halua mitään vakavaa sitoutumista? Sellainen kevyempi suhde on nykyään monelle ok. Resursseja ei laiteta yhteen ja suhteesta lähdetään herkästi pois, jos toinen esim. sairastuu, seksi ei enää toimi jne.
Eihän tuossa Ap:n tapauksessa ole sitouduttu yhtään mihinkään. Tapaillaan, kun huvittaa (siis kumpaa?) . Lomilla käydään vaeltamassa yhdessä tai tehdään muuta, mikä ei maksa. Jos toinen näistä kahdesta sattuisi sairastumaan vakavasti tai saisi vamman jossain tapaturmassa, niin hänen seurustelukumppanillaan ei olisi mitään velvollisuutta jatkaa tapailua. Kun ei kerran olla oikeasti yhdessä vaan kyseessä on löyhähkö tuttavuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varakas mies ja aivan mielelläni maksan vaimolle oikeastaan kaiken. Mitä iloa siitä rahasta yksin olisi? Paljon mukavampaa lähteä vaimon kanssa reissuun ja syömään kuin yksin. Meillä on hauskaa yhdessä.
Samaa mieltä. Jos toista rakastaa ja haluaa yhteisen elämän, myös käyttörahat on yhteisiä. Kiinteä omaisuus voi olla jatkossakin omaa. mutta jos alkuvaiheessa miettii että ei halua kustantaa toisen lomaa yms. ei ole oikeasti edes haluamassa toista ihmistä vaan kyse on jostain muusta.
Miten siitä kiinteästä omaisuudesta on sitten varaa pitää huolta jos puolet käyttörahoista menee puolisolle? Auton ja talon huoltaminen on kallista, itse ainakin joudun säästämään näitä menoja varten koko ajan, ei siinä paljon jää puolison törsättäväksi euroja.
Sen lisäksi että varakkailla varallisuus on usein yritysvarallisuutta ja siten sen tuotto menee enimmiltä osin takaisin yritysvarallisuuden ylläpitoon ja ehkä kasvuun. Ei varakkaan yksityiselämä useinkaan poikkea normaalin keskiluokkaisen elintasosta. Hankkikoot vähemmän varakkaat paremmat tulot ja vaikka sijoitusvarallisuutta ennemmin kuin etsivät puolisoa, joka nostaa heidät keskiluokkaan kuten ap:n tapauksessa näyttää olevan.
Omakin varallisuus voi kaikota yllättäen. Kiovalaiset varmaan voisivat jakaa tästä kokemuksiaan. Jos Suomeen tulisi sota, tekisin parhaani sen suhteen että pääsen maasta pois ja omaisuus jäisi suurelta osin tänne.
Olen monasti ajatellut tätä. Ehkä venäläiset liikemiehetkin ovat "menettäneet" omaisuutta ja rahaa sodan takia, mutta heitä kohtaan on vaikea tuntea myötätuntoa.
Lika barn leka bäst on paikkansa pitävä sanonta.
Etsi kaltaistasi hyvätuloista naista, jolla on samanlaiset ajatukset rahan käytöstä.
Jostain syystä tällaiset koulutetut ja itsenäiset naiset eivät vain ole kovaa huutoa miesten keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä kustannan mielelläni vaimoni matkat, että pääsemme jakamaan lomakokemuksia yhdessä. Hankin myös hänelle välillä lahjoja matkoilla, tyytyväinen vaimo, tyytyväinen mies.
Tämä. Elämässä haluaa kokemuksia ja kivoja asioita. Parasta on jakaa elämä ja kokemukset rakkaiden ihmisten kanssa. Raha on vain rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Etäpsykologia ja henkilöön käyvä aukomisesi ei nyt oikein toimi. Olen ollut onnellisesti nykyisessä liitossa 21 vuotta, ja molemmilla ovat raha-asiat hyvässä kunnossa. Jos keskittyisitkin jatkossa enemmän aiheeseen kuin kirjoittavien henkilöön, yritän myös itse pyrkiä samaan.
Olet ollut siis onnekas tai et edes inttäisi, Entä jos parisuhteesi joutuu epätasapainoon varallisuuden, terveyden tai jonkin muun seikan vuoksi? Jatkuuko onni ja auvo? Riittääkö tukea ja turvaa vai seuraako siitä eittämätön ero, kun toinen ei voi pysty panostamaan asioihin yhtäläisesti.
Täällä voi jokainen kehua itseään, valehdella tai puhua omiaan parhain päin miten tahansa. Mutta kun joudut toistuvasti puuttumaan keskustelijoiden henkilöön, se kertoo lähinnä siitä että et kykene enää keskustelemaan itse aiheesta asiallisesti.
Kohtelu monella tosin tuntuu riippuvan aina siitä mihin ns. heimoon toisen keskustelijan katsotaan kuuluvan. Ap on saanut täällä melko ison kasan pskaa niskaan tekopsykologisilla luonnehdinnoilla, viittaamalla tuontivaimoihin, kyvyttömyyteen parisuhteisiin jne. Tuskin sama palaute tulisi livenä henkilöiltä jotka eivät edes tunne kirjoittajaa? Ihmisten länttääminen nopeasti eri kaatoryhmiin on tosin helppo tapa välttyä ajattelulta, silloinkin kun myös itsellä olisi peiliin katsomisen paikka.
Kuka tässä ohittaa täysin, ettet kykene ennustamaan menneisyydestä ja nykyisyydestä parisuhteen tulevaisuutta ja intät menemään. Kyseessä ei ole mielipideasia vaan fakta. Et voi olettaa sitoutuessasi vakavaraisen ja terveen ihmisen kanssa, että se jatkuu ikuisesti. Syöksetkö siis puolisosi vähävaraisuuteen tai oman onnensa nojaan sairastamaan Puhumattakaan kaikista muista parisuhteen kriiseistä mitä voitte matkalla kohdata. Voit olla myös hyväonninen ja et joudu kohtaamaan suuria ongelmia, mutta sitä et voi koskaan tietää etukäteen.
Et voi olettaa sitoutuessasi vakavaraisen ja terveen ihmisen kanssa, että se jatkuu ikuisesti.
Missä joku on olettanut elämän jatkuvan samanlaisen ikuisesti? Kannattaisi ehkä vähän löysätä pipoa noita olkinukkeja rustaillessa. Toki jokainen tutkii myös niin sanottuja red flageja suhteeseen ryhtyessään, joita ovat myös taloudelliset seikat. Myönsi sitä itselleen tai ei. Muuten elämässä ei tunnetusti täysin varmaa ole kuin epävarma.
Ap itse on red flag. Aloituksessa hän kertoo, että on tehnyt naiselle selväksi, ettei halua asua yhdessä eikä lapsia, ja silti hysteerisesti pelkää, että nainen jossain vaiheessa pääsee hyötymään hänen rahoistaan, koska nainenhan voi joku kaunis päivä sanoa "mitä jos tehtäisiin yhdessä asiaa X". Tietysti ap:n mielessä tämä X-asia on jotain suurta luksusta, jota hän ei missään tapauksessa halua. Toisaalta hän sanoo, että asiat, joita yhdessä tykkäävät tehdä, ovat edullisia.
Ketju on tehty pelkässä naisvihamielessä. Ap yrittää eri lähestymistapaa, koska aiemmat itkuketjut siitä, että naisille ei kelpaa rumat miehet, väsyttää jo häntä itseäänkin.
Ei ollenkaan red flag, hänhän on rehellisesti kertonut mitä haluaa. Minulle ainakin kelpaisi tuollainen omillaan toimeentuleva ja varallisuutta kartuttava mies, joka tietää mitä haluaa ja mitä ei. Tapailisin ehdottomasti, olen itsekin samanlainen mutta olen onneksi jo puolisoni löytänyt. Hänkin on tuollainen. Pidemmän päälle päädyimme kyllä muuttamaan yhteen ja tekemään kaksi lasta. Käyttörahat ovat yhteisiä eikä tarkkaan lasketa, asuntolaina puoliksi, molemmille jää omia tuloja ja muu varallisuus pidetään erillään, toisen kuluja maksetaan jos esim. sairastuu pidemmäksi aikaa, jatko-opiskelee tai jää työttömäksi. Näitä ei ole ollut pitkiä jaksoja.
Mutta katsos kun ap ei sinuunkaan luottaisi. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka olisit ap:ta rikkaampi. Sinä olet nainen, joka hänen mielestään on aina valmis lokkeilemaan miehen kustannuksella.
-->> Ap on red flag. Kyse ei ole rahasta, vaan luottamuksesta, ja ap:lla sitä ei ole sinua eikä ketään muutakaan kohtaan.
Ei ollenkaan red flag, hänhän on rehellisesti kertonut mitä haluaa. Minulle ainakin kelpaisi tuollainen omillaan toimeentuleva ja varallisuutta kartuttava mies, joka tietää mitä haluaa ja mitä ei. Tapailisin ehdottomasti, olen itsekin samanlainen mutta olen onneksi jo puolisoni löytänyt. Hänkin on tuollainen. Pidemmän päälle päädyimme kyllä muuttamaan yhteen ja tekemään kaksi lasta. Käyttörahat ovat yhteisiä eikä tarkkaan lasketa.
Huutonaurua! Luuletko, että ap:lle kävisi tilanne, jossa käyttörahat ovat yhteisiä EIKÄ TARKKAAN LASKETA.
Niin, tämä kääntyy aina metatöihin ja pimpsan saamiseen. Jos haluaisin rahalla pimppaa,, niin olisin ottanut h u o r a n