Kotihoito ottanut 89-vuotiaalta turvarannekkeen pois käytöstä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

mitenkäs selität muistisairaalle, että turvaranneketta saa käyttää vain oikeassa hädässä jos ei vanhus muista edes mitä on itse sekunti sitten sanonut? 

Niin, tuollaisten vanhusten paikka olisi jo hoitolaitoksessa.

Tosi terävä havainto !!! #Itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehtikaa vanhenevista läheisistänne. Sitä huolenpitoa ei voi ulkoistaa terveydenhuollon ammattilaisille kokonaan. Ihmiset ovat niin vierantuneet omista sukulaisistaan. Tämä siis seuraa, kun vanhenet, sairastut etkä enää pysty huolehtimaan itsestäsi kunnollla.  

Ideaalina on pidetty sitä, että jokainen voisi mahdollisimman pitkään asua kotonaan. Tämä on jopa ohjannut polittisia päättäjiä supistamaan resursseja terveydenhuollossa. Tämä on kuitenkin vain toiveajatus, joka ei perustu realiteetteihin., vaan outoon ajatukseen joku hoitaa. Siis aina joku muu kuin minä itse. Omaisten pitää ymmärtää, että se että kotihoito piipahtaa 2-3 kertaa vuorokaudessa katsomassa, että vanhuksella on asiat kunnossa ja saa lääkkeet - ei ole riittävää huolenpitoa - se on vain pakollinen minimi.

Huonokuntoinen vanhus kotona vai laitoksessa? Kumpikaan ei ole ideaaliratkaisu. Ihmisten pitää jo tarpeeksi ajoissa varautua ja sitoutua kantamaan vastuuta omaisestaan. Tähän tarvitaan myös SUURTA asennemuutosta, jota jokainen voi omalta osaltaan miettiä valmiiksi ennen kuin on liian myöhäistä.

Joku aika sitten oli kovasti trendinä yhteisöllisyyden korostaminen. Mutta se tuntuu kuitenkin olevan vain tyhjä slogan, kun on kysymys omista ikääntyvistä omaisista. Yhteisöön kuuluvat vain valikoidut hipsterikaverit ja ehkä omat lapset. Kaikki haluavat  todellisuudessa vain itsekkäästi posottaa "omaa elämäänsä" ja toivoa parasta, että yhteiskunta/ sosiaali-ja terveyshoito huolehtii  ikääntyvistä omaisista. Vieraantuminen on niin syvää, että politikot kokevat, että vanhuksilla kaupalliset toimijat pystyvät rahastamaan, mutta muuten siihen ei yhteiskunnan toimesta haluta panostaa latinlatia. Vanhukset ovat  vain rasittava kuluerä, piilotettuna laitoksiin. Vieraantuminen tarkoittaa myös sitä, että ei ole mitään ymmärrystä siitä, kuinka paljon työtä, aikaa ja resursseja vanhoista ihmisistä huolehtiminen vie.

Onko vielä vanhoja kunnon vanhusten taloja? Jokainen asui siellä omassa huushollissaan tuttuine tavaroineen, mutta kaikki on esteetöntä ja ateria- ja muut palvelut lähellä ja saatavilla. Helpompaahan kotihoidon on käydä kymmenen asiakkaan luona samassa osoitteessa kuin ajella ympäri kylää. Ja yhteistä viriketoimintaakin voisi olla koko porukalle, niin ei tarvitse mennä lääkäriin pelkkää yksinäisyyttään. Nykyään kuulee vain (vaihtelevan tasoisista) 24 h hoivakodeista tai yksin sinnittelemisestä kotona.

Niitä kutsutaan senioritaloiksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

Vanhukselle pitää kertoa vanha satu pojasta, joka huusi sutta turhaan.

Ei auttanut ainakaan minun tietämissäni tapauksissa. Näitä kellonsoittelijoita on paljon vanhusten palvelutaloissa. Mitkään perustelut tai selitykset eivät lopettaneet ilmiötä. 

Se oli varsinainen riesa, kun olit juuri käynnillä jonkun toisen asukkaan luona, kenties auttamassa vessatoimissa tai suihkussa, ja oli keskeytettävä se ja alettava kysellä soittajan hätää. Jotkut vaativat että heidän luokseen on mentävä välittömästi, ja joskus oli syynä heidän vessahätänsä tai silmälasien tipahtaminen. No, kävit hoitamassa sen ja pääsit takaisin keskeytyneelle käynnille, essu päälle, kumisaappaat jalkaan, hanskat ja suihku uudestaan käteen.. ja taas soi uusi kutsu! Asukkaat maksoivat kellotettua aikaansa, joka saattoi keskeytyä kerran, kaksi tai sitten sen aikaa soi koko ajan toisen asukkaan hälytys. Ei ollut työrauhaa. Hengenhätää ei koskaan ollut näillä soittajilla, ei kaatumista, eikä muutakaan kiireellistä avun tarvetta. Yksinäisyys, seuran puute, huomion haku ja lyhyt sietokyky oman vuoron odottamiseen olivat suurimmat syyt.

Vierailija kirjoitti:

Oikein toimittu. Jo sopimuksessa lukee, että ranneke otetaan pois jos sitä käytetään väärin. Nappi on esim kaatumisia varten, ei mikään seuralaispalvelu. 

Sinne tulee uskomattomia soittoja, joilla ei ole mitään tekemistä hätätilanteiden kanssa. 

Joo.. "laitatko verhot kiinni, kun aurinko häikäisee?" tai "avaatko/ suljetko ikkunan?", "kuorisitko minulle omenan?/tekisitkö yhden voileivän?", "antaisitko kaukosäätimen lähemmäksi?". Ihan parhaita hälytyksen aiheita ovat "paljonko kello on?" tai "mikä päivä nyt on?". Ja tämä on totisinta totta kotihoidon alaisesta palvelutalosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

Vanhukselle pitää kertoa vanha satu pojasta, joka huusi sutta turhaan.

Ei auttanut ainakaan minun tietämissäni tapauksissa. Näitä kellonsoittelijoita on paljon vanhusten palvelutaloissa. Mitkään perustelut tai selitykset eivät lopettaneet ilmiötä. 

 

Se oli varsinainen riesa, kun olit juuri käynnillä jonkun toisen asukkaan luona, kenties auttamassa vessatoimissa tai suihkussa, ja oli keskeytettävä se ja alettava kysellä soittajan hätää. Jotkut vaativat että heidän luokseen on mentävä välittömästi, ja joskus oli syynä heidän vessahätänsä tai silmälasien tipahtaminen. No, kävit hoitamassa sen ja pääsit takaisin keskeytyneelle käynnille, essu päälle, kumisaappaat jalkaan, hanskat ja suihku uudestaan käteen.. ja taas soi uusi kutsu! Asukkaat maksoivat kellotettua aikaansa, joka saattoi keskeytyä kerran, kaksi tai sitten sen aikaa soi koko ajan toisen asukkaan hälytys. Ei ollut työrauhaa. Hengenhätää ei koskaan ollut näillä soittajilla, ei kaatumista, eikä muutakaan kiireellistä avun tarvetta. Yksinäisyys, seuran puute, huomion haku ja lyhyt sietokyky oman vuoron odottamiseen olivat suurimmat syyt.

Tähän olisi ratkaisu palkata vaikka joku nuori "juoksupojaksi tai -tytöksi", joka menee paikalle etsimään silmälaseja tai pitämään seuraa ja joka ilmoittaa oikeat hätätilanteet eteenpäin. Vapaaehtoinenkin voisi löytyä siihen hommaan. Silloin voisi hoitohenkilökunta keskittyä hoitotoimenpiteisiin.

Vapaaehtoinen? Hyvä, että edes palkkaa vastaan jaksaa tuota hommaa kohta kukaan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

Vanhukselle pitää kertoa vanha satu pojasta, joka huusi sutta turhaan.

Ei auttanut ainakaan minun tietämissäni tapauksissa. Näitä kellonsoittelijoita on paljon vanhusten palvelutaloissa. Mitkään perustelut tai selitykset eivät lopettaneet ilmiötä. 

 

Se oli varsinainen riesa, kun olit juuri käynnillä jonkun toisen asukkaan luona, kenties auttamassa vessatoimissa tai suihkussa, ja oli keskeytettävä se ja alettava kysellä soittajan hätää. Jotkut vaativat että heidän luokseen on mentävä välittömästi, ja joskus oli syynä heidän vessahätänsä tai silmälasien tipahtaminen. No, kävit hoitamassa sen ja pääsit takaisin keskeytyneelle käynnille, essu päälle, kumisaappaat jalkaan, hanskat ja suihku uudestaan käteen.. ja taas soi uusi kutsu! Asukkaat maksoivat kellotettua aikaansa, joka saattoi keskeytyä kerran, kaksi tai sitten sen aikaa soi koko ajan toisen asukkaan hälytys. Ei ollut työrauhaa. Hengenhätää ei koskaan ollut näillä soittajilla, ei kaatumista, eikä muutakaan kiireellistä avun tarvetta. Yksinäisyys, seuran puute, huomion haku ja lyhyt sietokyky oman vuoron odottamiseen olivat suurimmat syyt.

Tähän olisi ratkaisu palkata vaikka joku nuori "juoksupojaksi tai -tytöksi", joka menee paikalle etsimään silmälaseja tai pitämään seuraa ja joka ilmoittaa oikeat hätätilanteet eteenpäin. Vapaaehtoinenkin voisi löytyä siihen hommaan. Silloin voisi hoitohenkilökunta keskittyä hoitotoimenpiteisiin.

Hyvä idea! Tosin näihinkin tehtäviin pitäisi käydä läpi joku soveltuvuustesti ja tällaisella henkilöllä pitäisi olla vastuuhenkilö ja valvonta. Ei ole esimerkiksi kiva, jos epäluuloinen vanhus syyttäisi tavaroiden viemisestä. Sellaiseenkin pitää varautua, vaikka kuinka olisi rehellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoinen? Hyvä, että edes palkkaa vastaan jaksaa tuota hommaa kohta kukaan tehdä.

Saati, että nuori edes osaa tehdä arvion tarvitseeko vanhus ambulanssia vai ei. Jouduin kerran soittamaan omalle vanhemmalle ambulanssin ja sieltä tivattiin pitkään tarvitaanko oikeasti ambulanssia ja mikä vanhemmalla mahtaa olla. Hitostako minä tiesin, mikä hänellä oli vikana, kun hän oli lattialla polvillaan retkottaen puoliksi sängyn reunan päällä ja uikutti. Tuli ne sitten, vanhempi joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

Vanhukselle pitää kertoa vanha satu pojasta, joka huusi sutta turhaan.

Ei auttanut ainakaan minun tietämissäni tapauksissa. Näitä kellonsoittelijoita on paljon vanhusten palvelutaloissa. Mitkään perustelut tai selitykset eivät lopettaneet ilmiötä. 

 

Se oli varsinainen riesa, kun olit juuri käynnillä jonkun toisen asukkaan luona, kenties auttamassa vessatoimissa tai suihkussa, ja oli keskeytettävä se ja alettava kysellä soittajan hätää. Jotkut vaativat että heidän luokseen on mentävä välittömästi, ja joskus oli syynä heidän vessahätänsä tai silmälasien tipahtaminen. No, kävit hoitamassa sen ja pääsit takaisin keskeytyneelle käynnille, essu päälle, kumisaappaat jalkaan, hanskat ja suihku uudestaan käteen.. ja taas soi uusi kutsu! Asukkaat maksoivat kellotettua aikaansa, joka saattoi keskeytyä kerran, kaksi tai sitten sen aikaa soi koko ajan toisen asukkaan hälytys. Ei ollut työrauhaa. Hengenhätää ei koskaan ollut näillä soittajilla, ei kaatumista, eikä muutakaan kiireellistä avun tarvetta. Yksinäisyys, seuran puute, huomion haku ja lyhyt sietokyky oman vuoron odottamiseen olivat suurimmat syyt.

Tähän olisi ratkaisu palkata vaikka joku nuori "juoksupojaksi tai -tytöksi", joka menee paikalle etsimään silmälaseja tai pitämään seuraa ja joka ilmoittaa oikeat hätätilanteet eteenpäin. Vapaaehtoinenkin voisi löytyä siihen hommaan. Silloin voisi hoitohenkilökunta keskittyä hoitotoimenpiteisiin.

Siinä se nuori pyöräilee pitkin kuntaa ympäri vuorokauden paikasta toiseen. Kukaan ei jaksa tuota päivää kauempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoinen? Hyvä, että edes palkkaa vastaan jaksaa tuota hommaa kohta kukaan tehdä.

Kyllähän työttömissä on ainesta tällaiseenkin työhön, jos työttömyyskorvaus olisi vastikkeellista. Eivät kaikki ole epäsosiaalisia ja laiskoja. Ja koululaisten elämäntaitoharjoitteluksi tämä sopisi hyvin, mutta vaatisi tosiaan valvonnat ja vastuuhenkilöt.

Vierailija kirjoitti:

Liiketunnistin joka mittaa myös hengittääkö vanhus ja antaisi automaattisen hälyn.

Tuo olisi paras ratkaisu. Turvaranneke on varmaan hyvä, mutta ei toimi kun kyseessä on muistisairas ihminen. Ihmettelee vaan että miten tämä uusi rannekello toimii, eli painelee ja ihmettelee sitä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoinen? Hyvä, että edes palkkaa vastaan jaksaa tuota hommaa kohta kukaan tehdä.

Kyllähän työttömissä on ainesta tällaiseenkin työhön, jos työttömyyskorvaus olisi vastikkeellista. Eivät kaikki ole epäsosiaalisia ja laiskoja. Ja koululaisten elämäntaitoharjoitteluksi tämä sopisi hyvin, mutta vaatisi tosiaan valvonnat ja vastuuhenkilöt.

Tajuatko, että niiden käyntipaikkojen välimatka voi olla kymmeniä kilometreja? Miten koululaiset kulkee matkat pyörillä? Alaikäiselle on liian iso vastuu pitää hallussaan kymmenien asuntojen avaimia. Kuka korvaa, jos avainnippu häviää?

Eikä niillä työttömilläkään ole välttämättä autoa ja ajokorttia. 

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

 Selitä siinä vanhukselle joka ei muista tai ymmärrä mitä selitetään.Ovat eräät tosi ulkona vanhuksista.Meillä oli kanssa sama kone mutta ei muistanut tai ymmärtänyt että sitä pitäisi kädessään painaa jos on joku hätä.Sitten oli makaamassa lattioilla kun kotisairaanhoito tuli.Onneksi se hoito oli otettu kun sukulaiset eivät joka päivä ehtineet käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

Vanhukselle pitää kertoa vanha satu pojasta, joka huusi sutta turhaan.

Ei auttanut ainakaan minun tietämissäni tapauksissa. Näitä kellonsoittelijoita on paljon vanhusten palvelutaloissa. Mitkään perustelut tai selitykset eivät lopettaneet ilmiötä. 

 

Se oli varsinainen riesa, kun olit juuri käynnillä jonkun toisen asukkaan luona, kenties auttamassa vessatoimissa tai suihkussa, ja oli keskeytettävä se ja alettava kysellä soittajan hätää. Jotkut vaativat että heidän luokseen on mentävä välittömästi, ja joskus oli syynä heidän vessahätänsä tai silmälasien tipahtaminen. No, kävit hoitamassa sen ja pääsit takaisin keskeytyneelle käynnille, essu päälle, kumisaappaat jalkaan, hanskat ja suihku uudestaan käteen.. ja taas soi uusi kutsu! Asukkaat maksoivat kellotettua aikaansa, joka saattoi keskeytyä kerran, kaksi tai sitten sen aikaa soi koko ajan toisen asukkaan hälytys. Ei ollut työrauhaa. Hengenhätää ei koskaan ollut näillä soittajilla, ei kaatumista, eikä muutakaan kiireellistä avun tarvetta. Yksinäisyys, seuran puute, huomion haku ja lyhyt sietokyky oman vuoron odottamiseen olivat suurimmat syyt.

Tähän olisi ratkaisu palkata vaikka joku nuori "juoksupojaksi tai -tytöksi", joka menee paikalle etsimään silmälaseja tai pitämään seuraa ja joka ilmoittaa oikeat hätätilanteet eteenpäin. Vapaaehtoinenkin voisi löytyä siihen hommaan. Silloin voisi hoitohenkilökunta keskittyä hoitotoimenpiteisiin.

Siinä se nuori pyöräilee pitkin kuntaa ympäri vuorokauden paikasta toiseen. Kukaan ei jaksa tuota päivää kauempaa.

Tuossa aikaisemmin oli kyllä vissiin puhe hoivakodin sisällä tapahtuvasta hälyttämisestä. Ja tietenkin ohjeistettaisiin hommaamaan oikeat hoitajat paikalle, jos vähänkin vaikuttaa olevan terveys vaarassa. Mutta niitä käytännön pikku askareita, joita edellä joku mainitsi, voi tehdä ilman hoitoalan koulutustakin. 

Mun äidin paineli vaikka ei ollut hätäkään, sitten kun oli hätä ei tajunnut painaa. Onneksi pääsi palvelukotiin ja on tyytyväinen. Kävin pääsiäisenä tervehtimässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

mitenkäs selität muistisairaalle, että turvaranneketta saa käyttää vain oikeassa hädässä jos ei vanhus muista edes mitä on itse sekunti sitten sanonut? 

Miksi muistisairas on sitten kotona yksinään ja turvarannekkeen varassa?

Eihän tuo ole vanhuksen ongelma vaan hoitojärjestelmän jonka pitäisi järkätä tuolle järkevämpi hoitopaikka.

Mut suomessa säästetään taas vaihteeksi (eikä tää ole nykyhallituksen vika). Hoitoalalla on säästetty vuosikymmeniä. Jo ambulanssin saannissa tai terveyskeskuksen ajanvarauksessa säästöt sillä ettei palvelua anneta on olleet vakiokikka ainakin parikymmentä vuotta. 

Näinhän se on, mutta minkäs teet? Omaiset tietää kyllä, mutta kun henkilölle ei saa hoitopaikkaa ja jos saisi, niin hänellä on itsemääräämisoikeus, vaikka ymmärrys on kuin taaperolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän painelee sitä turhaan? Ei kuulu painaa koko ajan sitä nappia.

Ei sairas sitä ymmärrä.Kun aivot sammuu on kaikki mahdollista. 

No sitten se otetaan pois jos ei kerran potilas edes ymmärrä miten sitä käytetään. 

Ja jätetään yksin kuolemaan kotiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä vanhukselle, että turvaranneketta käytetään vain oikeassa hädässä. 

mitenkäs selität muistisairaalle, että turvaranneketta saa käyttää vain oikeassa hädässä jos ei vanhus muista edes mitä on itse sekunti sitten sanonut? 

Niin, tuollaisten vanhusten paikka olisi jo hoitolaitoksessa.

Väärin, haudassa heidän paikkansa on. On puhdasta pahuutta kituuttaa ihmistä hengissä tuossa tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Ne vanhukset on maksanut veroja koko ikänsä täällä !    Turvaranneke on hyvä mutta sen voi yhdistää omaisen puhelimeen mikä hälyttää omaisen paikalle .  

Jos löydät sen paikan, mistä turvarannekkeen voi ostaa ilman kk-maksuista sopimusta johonkin hoito- tai vartiointifirmaan, niin kerro heti. Muutama vuosi sitten etsin sellaista, mutta en löytänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, tarkoitukseni ei ollut todeta, etteikö kotihoito olisi toiminut niin kuin parhaaksi näkee. Muistisairaalle vanhukselle turvaranneke ei varmasti aja asiaansa.  Mutta että se otetaan pois ilman ilmoitusta, arviointia ja päätöstä. Sitä en hyväksy.  Käytännössä ihminen voidaan säilöä kotiinsa. Se ei ole ihmisarvoista.

Ja vaikka asun toisella paikkakunnalla, käyn kyllä omaiseni luona säännöllisesti useita päiviä kerrallaan.

Ap

Eipä kukaan sinun hyväksyntääsi ole vailla.