Onko täällä muita joilla ei ole kavereita eikä ystäviä ollenkaan?

Ei ole yhtään mies kaveria, miesten kanssa ei löydy oikein mitään yhteistä tekemistä, sensijaan naisten kanssa mätsää erinomaisesti, heidän kanssaan on todella helppo tulla toimeen kaikella tavalla. Mies 

Vierailija kirjoitti:

Paras ystäväni kuoli kolmekymppisenä äkillisesti. Sen jälkeen en ole ystävystynyt syvällisesti kenenkään kanssa. Olen introvertti enkä yleensä kyllä juuri kaipaakaan ihmiskontakteja sosiaalisesti melko uuvuttavan opettajan työn lisäksi. Mies ja lapsi riittävät ja välillä tapaan siskoani ja kirjoittelen nuoruuden ystävän kanssa kuulumisia. 

 

Yhdelle oikein hyvälle ystävälle voisi olla tosin elämässä tilaa. Sen isompaa kaveripiiriä en jaksaisi ylläpitää. Mutta edes yksi todella hyvä.

Helvettiin siitä. Siulla on kaikki mistä saattaa unelmoida. Häpeä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras ystäväni kuoli kolmekymppisenä äkillisesti. Sen jälkeen en ole ystävystynyt syvällisesti kenenkään kanssa. Olen introvertti enkä yleensä kyllä juuri kaipaakaan ihmiskontakteja sosiaalisesti melko uuvuttavan opettajan työn lisäksi. Mies ja lapsi riittävät ja välillä tapaan siskoani ja kirjoittelen nuoruuden ystävän kanssa kuulumisia. 

 

Yhdelle oikein hyvälle ystävälle voisi olla tosin elämässä tilaa. Sen isompaa kaveripiiriä en jaksaisi ylläpitää. Mutta edes yksi todella hyvä.

Helvettiin siitä. Siulla on kaikki mistä saattaa unelmoida. Häpeä!

Samaa mieltä. 

Muutan usein työnperässä ja olen introvertti. En kaipaa sosiaalisia kontakteja. Aikuisiällä muutenkin on vaikeaa tutustua ihmisiin niin että kunnolla ystävystyisi eikä jäisi vain hyvänpäivän tutuksi.

Aloitin kuun alussa uudessa työssä uudella paikkakunnalla. Tiedän työkaverit nimeltä, mutta siihen se on taas jäänyt. 

Onpa kiltti ketju. 😶

Vierailija kirjoitti:

Muutan usein työnperässä ja olen introvertti. En kaipaa sosiaalisia kontakteja. Aikuisiällä muutenkin on vaikeaa tutustua ihmisiin niin että kunnolla ystävystyisi eikä jäisi vain hyvänpäivän tutuksi.

Aloitin kuun alussa uudessa työssä uudella paikkakunnalla. Tiedän työkaverit nimeltä, mutta siihen se on taas jäänyt. 

Lopeta verttiyly niin ihmissuhteet normalisoituu luonnostaan. 

Minulla on oikeastaan vain yksi ystävä. Parempi sekin kun ei mitään, mutta hän on eri ikäluokkaa ja hänellä on erilaiset intressit. 

Ihmiset ovat liian "mukavuudenhaluisia" (=nössöjä pelkureita, jotka haluavat kaiken mutta eivät tarjoa/anna mitään). Ihmiset eivät siis yksinkertaisesti tule toimeen kanssani. Kun eivät saa sitä helppoa pikavoittoa.