Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä sai sinut tajuamaan, että lapsuudenkotisi kasvuympäristö ei ollut ihan terve?

Vierailija
08.03.2019 |

Lapsihan pitää herkästi omaa kasvuympäristöään normaalina, vaikka se ei sitä olisi, sillä hänellä ei ole muusta kokemusta eikä tietoa. Jos sinulla oli näin, niin mikä sai sinut tajuamaan, että ei tämä taidakaan olla ihan normaalia? Ja etenkin, jos tajusit vasta aikuisena, että lapsuudessa olikin jokin vialla, niin mikä herätti sinut siihen ajatukseen?

Kommentit (2047)

Vierailija
2041/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli aivan kummissaan kun vieraillessamme perheeni luona halataan aina tullessa ja lähtiessä, sekä sanotaan että "Olette rakkaita ja tärkeitä!" Mieheni sanoi ettei ole koskaan kuullut äitinsä tai muiden perheenjäsenten suusta vastaavaa eivätkä he koskaan halaa. Olin niin surullinen hänen puolestaan, että aloin itkeä. Mieheni on nyt tottunut siihen että häntäkin halataan ja tervehditään lämpimästi, ja minusta on ihanaa nähdä hänet onnellisena perheeni kanssa! <3

 

Minun lapsuuden kodissa ei edes koskettu toisiamme saati jotakin ihmeellistä halaamista- mitä se on! Varma olen myös siitä, että sama meininki oli vanhempieni kodissa.

Omassa kodissani jo halasin lapsiani ja pidin sylissäni, vaikka vaikeaa oli oppia se tapa.

Mieheni hoivasi minua halimalla ja vetämällä lähelleen, että se

Ei lapsi kaipaa niinkään fyysistä läheisyyttä, vaan psyykkistä turvaa. On aikuisen kuvitelma, että lapsi nauttisi koskettelusta. Toki ihmiselle on tärkeää saada apua liikkumiseen ym. kun ei osaa vielä kävellä ym.

Vierailija
2042/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lainaus kirjasta ALUSSA OLI KASVATUS, Alice Miller, s. 92

Yhteenveto

Edellä esitettyjen lainausten tarkoituksena on ollut kuvata asennoitumista, joka enemmän tai vähemmän avoimesti tulee esiin ei ainoastaan fasismissa vaan monissa eri ideologioissa. Heikon lapsen halveksiminen ja vainoaminen samoin kuin kaiken elävän, luovan ja emotionaalisen tukahduttaminen lapsessa ja omassa itsessä on päässyt tunkeutumaan niin monille meidän elämämme alueille että me tuskin enää huomaamme sitä. Lähes kaikkialla ilmenee enemmän tai vähemmän avoimesti ja eri verukkein perusteltuna pyrkimys vapautua kaikesta lapsenomaisesta, toisin sanoen heikosta, avuttomasta, riippuvaisesta olennosta meissä itsessämme, jotta meistä lopulta tulisi suuri, itsenäinen ja pätevä olento, joka ansaitsee kunnioitusta. Kun me kohtaamme tämän heikon olennon uudestaan lapsissamme, me vainoamme sitä samoin menetelmin, joilla

Tässähän on POLITIIKAN filosofia kiteytettynä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2043/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin kaverini luona kylässä , koska hän aina pyysi moneen kertaan , järkytys oli suuri kun menin ..lapset huusi ja rääkyi ja hänen äitinsä huusi ja komensi rumasti , sotkuista järkyttävää  sitten tulin omaan kotiini ja tajusin kuinka ihana oma äitini on , mikä harmonia . Aina leipoi, hedelmiä ym tarjolla aina ja se lempeys , rakkaus, turvallisuus. Oli suuri harppaus kurjuudesta normaaliin. Isäni oli tunnollinen ja oli tasapaino elämässämme. Ikuisesti muistan sen ja alkasin oikeasti arvostamaan omaa kotia ja perhettämme .

Vierailija
2044/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haloo tyhmä

 

Monet ovat lukeneet kirjan aikoja sitten!

Älä lainaa sitä tänne sivustolle kappaletolkulla pösilö.

Ne, jotka eivät ole lukeneet, kiinnostuvat pienemmästäkin määrästä lainauksia.

 

Ei sinun tehtäväsi ole kopioida ja referoida kirjaa ja näitä monelle meidän ikäiselle tuttuja juttuja.

Sitä paitsi, A.M. on saanut kritiikkiäkin osalle teorioistaan tai ns oivalluksistaan.

Kiitoksia.

 

Vierailija
2045/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä jossain sisimmässäni olin aina tiennyt. Mutta mieheni sai silmäni lopulta avautumaan. Varsinkin nostin isäni aina jalustalle, suorastaan palvoin maata hänen allaan. Vaikka tiesin, miten hirveän ilkeä ja julma isäni oli äidilleni ja joskus myös mulle. Mieheni lopulta sai mut ymmärtämään, että isäni on narsisti. Ensiksi olin sellaista muotitermiä vastaan, minähän en toisia narsisteiksi syyttele. Mutta kun tutustuin mitä on narsistinen persoonallisuushäiriö, tajusin että isäni on ihan oppikirjaesimerkki. Toki hänellä on myös lisänä kaikenlaisia mt-ongelmia, samoin äidilläni alkoholismin lisäksi.

Välit ovat jo vuosia olleet heidän kanssaan vaikeat. Olen onnellisempi kun en ole pitkään aikaan ollut tekemisissä kummankaan kanssa, mutta koen myös siitä todella huonoa omaatuntoa.  Elän siis jatkuvassa ristiriidassa.

Vierailija
2046/2047 |
26.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan eka kerta oli se kun olin 5-6 luokalla ja kysyin kaverilta pelkääkö hänkin silloin kun vanhempansa riitelevät. Kaverini sanoi menevänsä oikein seuraamaan sitä koska se on niin hauskaa kuuneltavaa mitä ihmettelin ja toivoin kumpa itsekin voisin vain nauraa. Sitten tajusin että kaverin vanhemmat eivät taida riidellä samallalailla miten omani. Meillä kun äitini väänsi jo ihan mielipide erosta suuren riidan missä heittäytti utse marttyyriksi, piruili ja haukkui isääni kun tietenkin hän oli se kaiken pahan alku ja juuri. Sinänsä mielenkiintoista kun tajusi kuinka tällaiset traumat vaikuttaa ihmisiin pitkällä aika välillä. En ole pystynyt esim. seurustelemaan koska pidin itseäni huonona ihmisenä koska alitajuntaisesti jattelin että tulen olemaan samanlainen kuin äitini.

Meillä myös tuo vanhempien riitely oli raastavaa. Isä sekosi täysin, haukkui kaikki paikalla olijat ja äi

 

 

ISOISÄT

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
2047/2047 |
02.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverin äiti oli lempeä, ystävällinen ja sydämellinen, joka jutteli lasten kanssa arvostavasti. Tajusin 7v, että "äitini" on täysin erilainen: Kylmä, kova, ilkeä, tunteeton, aina pahalla tuulella, kaiken sanoi mahdollisimman ilkeästi ja rumasti, kiusasi ja halvensi, moitti ja mitätöi kaikesta ja jatkuvasti. Olisin toivonut samanlaisen äidin kuin kaverillani.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yksi