Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Gradu vilisee kirjoitusvirheitä - opponointi
15.04.2015 |
Huhhuh... Sain eilen opponoitavakseni gradun, joka on sanalla sanoen paska. Siis tämä on niin täynnä kirjoitusvirheitä, lauserakennevirheitä, alistuskonjunktiovirheitä, virheitä, virheitä, virheitä... Olen nyt sivulla 20 ja merkannut jokaisen virheen punakynällä - nämä paperit ovat ihan punaisenaan. Mä en käsitä, kuinka joku voi kirjoittaa näin surkeaa tekstiä. Ja nyt on laskentatoimen gradu kyseessä ja sen verran kirjallisia töitä takana itse kullakin, että olettaisi suomenkielen kieliopin olevan edes auttavasti hallussa. Ei tässä muuta, mutta itse asiaan on ihan mahdotonta keskittyä, kun nuo virheet vaan pomppaavat silmiin jatkuvasti!
Kertokaa vertaistueksi karseimmat ja kammottavimmat opponointitarinanne! Stooria siitä, kuinka yhdyssanat eivät olleet yhdyssanoja enää, ja kuinka monta kirjoitusasua yksi sukunimi saikaan!
Kommentit (102)
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:51"][quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Johan ap:kin sanoi, että viittausohjeet ovat LAITOSKOHTAISIA. Esimerkiksi se, tuleeko tekijän nimen jälkeen pilkkua vaiko ei jne. Jos ylläkuvatut viitteet olisi kirjoitettu esim. oman laitokseni graduun, ne olisivat yksiselitteisesti virheellisiä.
Jos taas lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun, viittauskäytäntö tulee tehdä kyseisen julkaisun sääntöjen mukaan, ja näissäkin on eroja.
Etkö 72 tuota tiennyt?
[/quote]
72 tässä taas. Laitoskohtaisia eroja toki on, toisaalta tekemäni viittaukset ovat linjassa Helsingin yliopiston yleisten viittausohjeiden kanssa (löytyy netistä). Tässä pari esimerkkiä suoraan oppaasta:
Esimerkki 5
Hurme (1995, 148–150) pohtii, miksi perhe vaikuttaa lapseen. Hän listaa neljä vaikutusmekanismia, jotka ovat…
--> pilkku tulee vain kerran vuosiluvun jälkeen
Piste sulkujen sisällä olevan viitteen lopussa tarkoittaa, että ko. tekijään viitataan usealla edeltävällä virkkeellä. Lähdeviitettä edeltävä virke loppuu pisteeseen. Näitä viittauksia käytetään useimmiten kappaleen lopussa, kun koko kappale viittaa samaan lähteeseen. Tällaista merkintää voi käyttää myös kappaleen keskellä, jos sillä viitataan useampaan edellä olevaan virkkeeseen.
Nykykäsityksen mukaan lastenkasvatuksessa… . Sen lisäksi … Lastenkasvatuksen eräänä periaatteena…keskeisenä. (Pulkkinen 1994, 31–32.)
Onko Helsingin yliopisto mielestäsi väärässä?
[/quote]
Meillä pilkun käyttö olisi ollut väärin tai ei ainakaan suositeltua. Tosin graduissamme (ja kandeissa) käytetään Virittäjän viittausohjeita. T. HY:sta valmistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko olla niin, että tämän päivän kännykkä kulttuurilla on osuutta asiaan? Asiat kirjoitetaan lyhyesti, lyhennyksillä ja viestit vähän sinne päin? Missä on suomenkielinen oikein kirjoitus, kielioppi ja yleensä äidinkieli? Ei taida olla missään? Pitäisikö yliopisto maailman tulla vastaan korkeuksistaan? Jos on onnistunut suorittamaan kaiken muun, niin voisi ajatella pientä joustoa tässä asiassa.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Johan ap:kin sanoi, että viittausohjeet ovat LAITOSKOHTAISIA. Esimerkiksi se, tuleeko tekijän nimen jälkeen pilkkua vaiko ei jne. Jos ylläkuvatut viitteet olisi kirjoitettu esim. oman laitokseni graduun, ne olisivat yksiselitteisesti virheellisiä.
Jos taas lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun, viittauskäytäntö tulee tehdä kyseisen julkaisun sääntöjen mukaan, ja näissäkin on eroja.
Etkö 72 tuota tiennyt?
[/quote]
Älä höpötä. Opettele viittamaan, niin saatat jopa saada asiallisen arvosanan.
Terv. Eximia
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Meidän laitoksella kursivointi olisi ainakin virhe.
[/quote]
Teosten nimet kursivoidaan aina. Laitoksesi ei ole ajan tasalla.
Ei ole mitenkään tavatonta sekään.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Johan ap:kin sanoi, että viittausohjeet ovat LAITOSKOHTAISIA. Esimerkiksi se, tuleeko tekijän nimen jälkeen pilkkua vaiko ei jne. Jos ylläkuvatut viitteet olisi kirjoitettu esim. oman laitokseni graduun, ne olisivat yksiselitteisesti virheellisiä.
Jos taas lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun, viittauskäytäntö tulee tehdä kyseisen julkaisun sääntöjen mukaan, ja näissäkin on eroja.
Etkö 72 tuota tiennyt?
[/quote]
72 tässä taas. Laitoskohtaisia eroja toki on, toisaalta tekemäni viittaukset ovat linjassa Helsingin yliopiston yleisten viittausohjeiden kanssa (löytyy netistä). Tässä pari esimerkkiä suoraan oppaasta:
Esimerkki 5
Hurme (1995, 148–150) pohtii, miksi perhe vaikuttaa lapseen. Hän listaa neljä vaikutusmekanismia, jotka ovat…
--> pilkku tulee vain kerran vuosiluvun jälkeen
Piste sulkujen sisällä olevan viitteen lopussa tarkoittaa, että ko. tekijään viitataan usealla edeltävällä virkkeellä. Lähdeviitettä edeltävä virke loppuu pisteeseen. Näitä viittauksia käytetään useimmiten kappaleen lopussa, kun koko kappale viittaa samaan lähteeseen. Tällaista merkintää voi käyttää myös kappaleen keskellä, jos sillä viitataan useampaan edellä olevaan virkkeeseen.
Nykykäsityksen mukaan lastenkasvatuksessa… . Sen lisäksi … Lastenkasvatuksen eräänä periaatteena…keskeisenä. (Pulkkinen 1994, 31–32.)
Onko Helsingin yliopisto mielestäsi väärässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 14:45"]
Ei sinänsä liity tähän asiaan mitenkään, mutta oikoluen paljon käännöksiä (käännän itsekin) ja menee hermo yhteen kääntäjään, joka tekee aivan järkyttävästi kielioppi- ja kirjoitusvirheitä yms. Ilmeisesti itseoppinut kääntäjä. Juuri tuon yhden henkilön takia en oikein enää edes viitsi tehdä oikolukuja tuolle yhdelle firmalle, johon hän jostain kumman syystä on päässyt töihin.
[/quote]
Onko jossain firmassa vielä omia kääntäjiä?
[/quote]
Samaa ihmettelin. Nimim. 25 vuotta alalla ollut. Jos se on halpa?
[/quote]
Minä tulkitsin, että olisi käännöstoimiston kääntäjä ja viestin kirjoittaja tekee friikkuna sinne oikolukuja?
Voisiko kyseisellä kielioppitaidottomalla kääntäjällä olla vankka ammattitausta ja jargonintuntemus joltakin suppealta,mutta paljon käännettävältä erikoisalalta ja siksi palkattu? Erikoistermistö on sen verran hankalaa välillä, että on nopeampaa ja halvempaa teettää ammattikielen osaajalla "raakakäännös" ja oikoluettaa, kuin maksaa oikeinkirjoitustaitoiselle kääntäjälle isompaa liksaa ja lisätyötunteja hakukoneen ja korpusten käytöstä?
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Johan ap:kin sanoi, että viittausohjeet ovat LAITOSKOHTAISIA. Esimerkiksi se, tuleeko tekijän nimen jälkeen pilkkua vaiko ei jne. Jos ylläkuvatut viitteet olisi kirjoitettu esim. oman laitokseni graduun, ne olisivat yksiselitteisesti virheellisiä.
Jos taas lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun, viittauskäytäntö tulee tehdä kyseisen julkaisun sääntöjen mukaan, ja näissäkin on eroja.
Etkö 72 tuota tiennyt?
[/quote]
Älä höpötä. Opettele viittamaan, niin saatat jopa saada asiallisen arvosanan.
Terv. Eximia
[/quote]
Siis tämähän on vain yksi viittaustekniikka. Erilaisia viittaustekniikoita on useita. Esimerkiksi omalla tutkimusalallani käytetään APA-tyyliä (googleta), joka kyllä poikkeaa tuosta paljonkin. Tuo sinun mainitsemasi tekniikka on myös yleinen, käytössä tietääkseni ainakin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla sekä kasvatustieteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Johan ap:kin sanoi, että viittausohjeet ovat LAITOSKOHTAISIA. Esimerkiksi se, tuleeko tekijän nimen jälkeen pilkkua vaiko ei jne. Jos ylläkuvatut viitteet olisi kirjoitettu esim. oman laitokseni graduun, ne olisivat yksiselitteisesti virheellisiä.
Jos taas lähetetään artikkeli tieteelliseen julkaisuun, viittauskäytäntö tulee tehdä kyseisen julkaisun sääntöjen mukaan, ja näissäkin on eroja.
Etkö 72 tuota tiennyt?
[/quote]
Älä höpötä. Opettele viittamaan, niin saatat jopa saada asiallisen arvosanan.
Terv. Eximia
[/quote]
Siis tämähän on vain yksi viittaustekniikka. Erilaisia viittaustekniikoita on useita. Esimerkiksi omalla tutkimusalallani käytetään APA-tyyliä (googleta), joka kyllä poikkeaa tuosta paljonkin. Tuo sinun mainitsemasi tekniikka on myös yleinen, käytössä tietääkseni ainakin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla sekä kasvatustieteissä.
[/quote]
Totta. Ja saattaa muuten laitosten sisälläkin olla eroja. Esim kirjallisuudessa ja lingvistiikassa käytetään kahta eri viittausta, toisessa APA:a ja toisessa MLA:a. Koita siinä sitten muistaa miten ne menee, kun kahta esseetä kirjoittaa samaan aikaan :D
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 19:02"]
Nuo opponoinnithan on oppimistilanteita. Tarkoitus ei ole osoittaa omaa paremmuutta eikä nöyryyttää huonompia, vaan että huonommat oppisivat paremmilta.
Suosittelen kaikille rakentavan palautteen antamisen opettelua. Viimeistään kansainvälisissä kokouksissa on paikalla fiksumpiakin tapauksia kuin sinä, ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Valitettavasti suomalaisilla ja ruotsalaisilla tutkijoilla on usein tässä asiassa vaikeuksia, sillä meillä on ilkeilyn kulttuuri kritiikin antamisessa. Siitä kannattaa opetella pois, jos ei halua tulla tunnetuksi ääliönä omissa kansainvälisissä tutkijapiireissään.
[/quote]
Jos minuun, aloittajaan, viittaat, niin varmasti huomaat, että olin ajatellut mainitsevani seminaarissa virheistä yleisesti, nolaamatta ketään. Fakta on se, että virheitä on todella paljon ja se tulee sekä gradun ohjaajan että kirjoittajan tietoon. Tottakai pääasiassa on gradun sisältö, siitä minä tulen valtaosan palautteestani antamaan. Myös minua arvostellaan antamani palautteen perusteella, silloin ainoat argumentit eivät voi liittyä kieliasuun. ap
[/quote]
En viitannut sinuun, vaan yleisesti.
Kannattaa opetella myös itse sietämään kritiikkiä. Se vasta vaikeaa onkin, en tunne ketään joka pystyisi siihen "huilaamatta" paria päivää palautteen saannin jälkeen, jonka jälkeen vasta alkaa nähdä ne hyvät asiat kritiikissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:51"]
72 tässä taas. Laitoskohtaisia eroja toki on, toisaalta tekemäni viittaukset ovat linjassa Helsingin yliopiston yleisten viittausohjeiden kanssa (löytyy netistä). Tässä pari esimerkkiä suoraan oppaasta:
Esimerkki 5
Hurme (1995, 148–150) pohtii, miksi perhe vaikuttaa lapseen. Hän listaa neljä vaikutusmekanismia, jotka ovat…
--> pilkku tulee vain kerran vuosiluvun jälkeen
Piste sulkujen sisällä olevan viitteen lopussa tarkoittaa, että ko. tekijään viitataan usealla edeltävällä virkkeellä. Lähdeviitettä edeltävä virke loppuu pisteeseen. Näitä viittauksia käytetään useimmiten kappaleen lopussa, kun koko kappale viittaa samaan lähteeseen. Tällaista merkintää voi käyttää myös kappaleen keskellä, jos sillä viitataan useampaan edellä olevaan virkkeeseen.
Esimerkki 8
Nykykäsityksen mukaan lastenkasvatuksessa… . Sen lisäksi … Lastenkasvatuksen eräänä periaatteena…keskeisenä. (Pulkkinen 1994, 31–32.)
Onko Helsingin yliopisto mielestäsi väärässä?
[/quote]
Ööh, Helsingin yliopisto ei ole väärässä, mutta ei ollut myöskään se keskustelija joka väitti, että viittaukset ovat alakohtaisia.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 15:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 14:45"]
Ei sinänsä liity tähän asiaan mitenkään, mutta oikoluen paljon käännöksiä (käännän itsekin) ja menee hermo yhteen kääntäjään, joka tekee aivan järkyttävästi kielioppi- ja kirjoitusvirheitä yms. Ilmeisesti itseoppinut kääntäjä. Juuri tuon yhden henkilön takia en oikein enää edes viitsi tehdä oikolukuja tuolle yhdelle firmalle, johon hän jostain kumman syystä on päässyt töihin.
[/quote]
Onko jossain firmassa vielä omia kääntäjiä?
[/quote]
Samaa ihmettelin. Nimim. 25 vuotta alalla ollut. Jos se on halpa?
[/quote]
Minä tulkitsin, että olisi käännöstoimiston kääntäjä ja viestin kirjoittaja tekee friikkuna sinne oikolukuja?
Voisiko kyseisellä kielioppitaidottomalla kääntäjällä olla vankka ammattitausta ja jargonintuntemus joltakin suppealta,mutta paljon käännettävältä erikoisalalta ja siksi palkattu? Erikoistermistö on sen verran hankalaa välillä, että on nopeampaa ja halvempaa teettää ammattikielen osaajalla "raakakäännös" ja oikoluettaa, kuin maksaa oikeinkirjoitustaitoiselle kääntäjälle isompaa liksaa ja lisätyötunteja hakukoneen ja korpusten käytöstä?
[/quote]
Tiedä häntä. Aikoinaan erään ison kielitalon käännösosaston silloinen johtaja oli sitä mieltä, että ammattitaitoisten kääntäjien tilalle kannattaisi palkata halvempia ylioppilaita tai kielikurssin käyneitä. Toisaalta nykyisinkin valtavan ohjelmistoyhtiön yhden haaran kielentarkastuksia tekee "lingvistinä" ihminen, joka ei osaa edes kirjoittaa yhdyssanoja yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 12:57"]
Nykyään englanninkieliset gradut yleistyvät ja niitä on välillä raivostuttava lukea outojen sanakäänteiden vuoksi. Tulee sellainen olo, että on seksikkäämpää kirjoittaa englanniksi kuin suomeksi, vaikka gradun aihe ei vieraan kielen käyttöä vaatisikaan.
[/quote]
No eihän mikään aihe vaadi vieraan kielen käyttöä. Sen sijaan siitä voi riippua se, kuka työtä lukee.
[/quote]
Joo, o huoh. Minä kirjoitan juuri englanniksi tekniikanalan työtä ja veri valuu silmistä kun omaa kirjoitusta lukee...taho jolle työtä teen halusi englanninkielisen, koska sitä tullaan käytttämään monikansallisen yhtiön tutkimuksessa.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:11"]
72 jatkaa. Tässä kaksi tapaa viitata. En ota mitään kantaa tekstin sisältöön, paitsi että teosten nimet tulisi kursivoida.
Virtanen (2009, 458) toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä.
TAI
Virtanen toteaa teoksessaan Kaupassakäynnin kammotus, että toisinaan kaupassa käydessä haluttua tuotetta ei löydy. Asiakas saattaa myös joutua maksamaan ostoksensa maksukortilla. Hedelmäosastoilla on edelleen käytössä perinteisiä vaakoja, jotka eivät automaattisesti tunnista vaa'alle asetettua tuotetta. Asiakas ei tällaisessa tilanteessa välttämättä muista kyseisen tuoteryhmän vaakanumeroa, joka on ilmoitettu tuotteiden yhteydessä. (Virtanen 2009, 458.)
-->> Tekijän ja vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Piste sulkeiden sisään, jos viitataan edeltävään kappaleeseen. Tällöin ei vuosilukua lisätä kappaleen alkuun.
[/quote]
Meidän laitoksella kursivointi olisi ainakin virhe.
[/quote]
Teosten nimet kursivoidaan aina. Laitoksesi ei ole ajan tasalla.
Ei ole mitenkään tavatonta sekään.
[/quote]
On noudatettava oman laitoksen ohjeita, kursiiveista on turha kiistellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että kun tämä ketju on mennyt tylsäksi ja kuivakaksi. Minä haluaisin enemmän niitä kaupassa käynnin kammotuksia. Teidän lahjanne menevät hukkaan kun väittelette jostain kursivoinneista. Tuollaiset asiat ovat merkityksettömiä. Hauskat tekstit tuovat maailmaan paljon enemmän hyvää, kuin joku oikeaoppinen laitoskohtainen lainaustapa.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 22:54"]
Voi että kun tämä ketju on mennyt tylsäksi ja kuivakaksi. Minä haluaisin enemmän niitä kaupassa käynnin kammotuksia. Teidän lahjanne menevät hukkaan kun väittelette jostain kursivoinneista. Tuollaiset asiat ovat merkityksettömiä. Hauskat tekstit tuovat maailmaan paljon enemmän hyvää, kuin joku oikeaoppinen laitoskohtainen lainaustapa.
[/quote]
Matille tuli Liisan taholta käsky suorittaa likaisten ruokailuvälineiden pesu käsin.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 12:36"]
Mulle tuli vastaan cum laude -työn opponoinnissa tekele, joka oli aivan kelvoton. Avoimessa korkeakoulussa tämä.
Siihen oli pakko todeta, että tätä ei voi hyväksyä. Siinä oli periaattessa 2/3 asiasta joka oli vaadittukin, mutta siinä oli kaikenlaisia virheitä. Oli kieliopillisia virheitä, turhaa tietoa, lavellertu vaikka miten asian vierestä, jolloin se vähäinen asiatieto sinne hukkui.
On aika hurjaa, kun joutuu ensimmäsenä sanomaan ääneen sen, että tämä työ ei oikein täytyä akateemisia vaatimuksia, että en kyllä päästäisi läpi.
Onneksi yliopiston lehtori oli samaa mieltä, eikä hänellä ollut paljon lisättävää kommemtteihin.
Sen sanoisin, että paneudu silti arvostelemaan se kohta kohdalta ja etsi KAIKKI virheet. On oma etusi, että näkyy, että olet hoitanut työsi kunnolla, vaikka toinen ei olisikaan.
Lukemassani cumutyössä esimerkiksi lähdeviitteet oli merkitty niin, että jos oli käytetty tekstiä sivuilta 5-17, niin oli merkitty jokainen sivu omalle rivilleen. Huoh. Siis ihan alkeellisia teknisiä virheitä. Mutta nekin on otettava arvostelussa huomioon.
[/quote]
Auts. Tuo olisi kyllä kamalaa. Tässä minun opponoimassani työssä on onneksi se hyvää, että kirjoitusvirheiden alta löytyy ihan pätevää asiaa, en vaan käsitä, kuinka joku onnistuukin sössimään itse kirjoittamisen näin.
Ai tekniikan alalla menee tupla-aika? Jaa. Mulla kaikista tuttavista nopeiten on valmistunut nuori nainen, joka sai Otaniemestä paperit alle neljässä vuodessa. Ensimmäisenä syksynä tahkoi 50 (silloista) opintoviikkoa. Tämä oli 90-luvun puolivälissä.
Eihän sun tarvitse kieltä opponoida vaan gradunhan pitäisi käydä myös kielentarkastajalla. Opponoi sisältö ja mainitse että kirjoitusvirheitä oli todella paljon ja otat vaikka yhden sivun esimerkiksi.
FM
[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 12:44"]Ei se kielen taju opiskelun myötä mihinkään parane. Kyllä sitä kielen tajua alkaa olla jo yläasteella tai sitten sitä ei tule koskaan.
[/quote]
Olen tästä asiasta vähän eri mieltä. Uskon, että ihminen voi kehittää itseään myöhemmälläkin iällä. Tiedän esimerkiksi yhden duunaritaustaisen yliopistoproffan, joka hakeutui iltalukioon pitkälti päälle parikymppisenä ja alkoi vasta tuolloin lukea esim. kirjoja ja opetella itse tekstin tuottamista.
Ymmärrän kyllä ajatuksesi. Minusta se on vain turhan leimaava. Jos ihminen todella paneutuu asiaan, kehitys on aina mahdollinen. Kielentuntemus paranee kieleen tutustumalla.
Alue: Aihe vapaa
maisterit käyköön yli opistonsa mutta paras koulu on elämäm koulu :o)