Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ihanin muisto lapsuudestanne, jonka muistatte vieläkin?
Vastapainoksi ikäville muistoille! Minulla on lapsuudesta monta ihanaa muistoa, mutta päällimmäisenä mieleen tulee junamatka äidin kanssa. Mentiin lomamatkalle ihan vain kahdestaan, vanhemmat sisarukset jäi isän kanssa kotiin. Oli jännittävää olla junassa, makoilin penkillä pää äidin sylissä ja äiti silitti minun hiuksiani. Välillä syötiin omenaa, ja äidin kädet tuoksuivat Nivealta. Olin ehkä 4-vuotias, se onnen tunne on jäänyt mieleen.
Kommentit (116)
Kun saatiin kirmata pitkin kylää ja leikkiä muiden kesähoidossa olevien muksujen kanssa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan kun opin ajamaan pyörää. vein pyörän rinteeseen ja hyppäsin päälle ja kun vauhti loppu poljin helvatusti ja muistan kun ensimmäistä kertaa pysyin pyörällä pystyssä ja se meni eteenpäin.onnistumisen kokemus siis.
Vierailija kirjoitti:
Näin jälkikäteen se, että silloin täällä ei ollut vielä punkkeja tai hirvikärpäsiä. En tiedä oliko ihan etelässä. Nurmikolla ja heinikossa sai kulkea rauhassa paljain jaloin ja makoilla.
On ollut punkkeja Suomessa aina, pohjoisessa ei. Mutta 1800 luvulla luulivat että punkit tippuu lepästä ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin jälkikäteen se, että silloin täällä ei ollut vielä punkkeja tai hirvikärpäsiä. En tiedä oliko ihan etelässä. Nurmikolla ja heinikossa sai kulkea rauhassa paljain jaloin ja makoilla.
On ollut punkkeja Suomessa aina, pohjoisessa ei. Mutta 1800 luvulla luulivat että punkit tippuu lepästä ihmisiin.
Tuota lepästä tippumista minulle opetettiin ja varoiteltiin vielä -60 luvun lopulla. Ei edes oppikoulussa biologian tunnilla sitä kukaan korjannut silloin -70 luvun alussa kun jokus samaa esitti. Vasta paljon myöhemmin kuulin, että heinikossa ne oikeasti elää ja sieltä mukaan tarttuu.
Kun muistelen lapsuutta 70-luvulla, niin ensimmäisenä tulee mieleen ne yksinkertaisimmat hetket; leikkiminen, lautapelit, kirjojen luku, uiminen, pyöräretket, pihapelit, seikkailu lähimetsässä, telttailu, hiihtäminen, pulkkamäki, lumilinnan rakentaminen jne ja näihin kaikkiin mukaan kaverit, vanhemmat, isovanhemmat. Vasta näiden jälkeen muistiin tulee järjestetyt ohjelmat kuten juhlat, matkat, huvipuistot, leffat, teatterit yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä tuli työmatkalta mukanaan iso laatikko. Hän laittoi sen keittiön lattialle, ja ulos käveli pikkuruinen koiranpentu! Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Minulla onkin aina ollut koira.
Kalastusverkkojen nosto järvestä, veneily ukin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sunnuntait, kun mummo leipoi kerralla paljon kaikkea hyvää ja saatiin uunituoretta leipää ja marjapiirakkaa.
”Olisi vältettävissä, jos...”
Yleisimmin häiriötilanteita lennoilla aiheuttavat päihtyneet matkustajat. Toisena Flykt mainitsee matkustajien äänekkään käyttäytymisen ja esimerkiksi videoiden katsomisen kovalla äänellä. Flyktin mukaan matkustajien olisi hyvä huomioida muita matkustajia käyttämällä kuulokkeita.
Joskus myös lennoilla kuvaaminen aiheuttaa eripuraa matkustajien välille, mutta tämä on Flyktin mukaan harvinaista.
Myös selkänojan laskemisesta syntyy kiistoja. Flyktin mukaan kaikilla on kyllä oikeus laskea tuolinsa selkänoja, mutta asiasta olisi hyvä varoittaa takana olevaa.
– Välillä on ollut esimerkiksi tilanteita, joissa pöydällä olleet juomat ovat kaatuneet, koska edessä istunut on siirtänyt selkänojaansa. Tavallaan sen olisi pystynyt välttämään jo sillä, että olisi vähän jo varoittanut takana istuvalle, että aion nyt kallistaa penkkini.
Flyktin mukaan valitettavan yleistynyt ilmiö on myös lentokoneen turvaohjeiden noudattamatta jättäminen, kuten turvavyön käyttämättä jättäminen tai nouseminen ylös turvavyövalon palaessa.
– Säännöt ovat siellä kuitenkin kaikkien turvallisuuden takia, Flykt painottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin monilla muillakin, ihanin muisto liittyy kesämökillä käyntiin. Oltiin jo auto pakattu kun mun piti vielä huussissa käydä ja siellä vanhassa navetassa räpisteli pieni lintu ikkunassa. Otin sanomalehtiä (kyllä, 60- luvulla käytettiin sitä wc -paperina) ja sain lintusen kiinni ja ulkona päästin vapauteen.
En ikinä unohda miltä tuntui kun lintu kohosi lentoon ja sirkutti voimakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
”Olisi vältettävissä, jos...”
Yleisimmin häiriötilanteita lennoilla aiheuttavat päihtyneet matkustajat. Toisena Flykt mainitsee matkustajien äänekkään käyttäytymisen ja esimerkiksi videoiden katsomisen kovalla äänellä. Flyktin mukaan matkustajien olisi hyvä huomioida muita matkustajia käyttämällä kuulokkeita.
Joskus myös lennoilla kuvaaminen aiheuttaa eripuraa matkustajien välille, mutta tämä on Flyktin mukaan harvinaista.
Myös selkänojan laskemisesta syntyy kiistoja. Flyktin mukaan kaikilla on kyllä oikeus laskea tuolinsa selkänoja, mutta asiasta olisi hyvä varoittaa takana olevaa.
– Välillä on ollut esimerkiksi tilanteita, joissa pöydällä olleet juomat ovat kaatuneet, koska edessä istunut on siirtänyt selkänojaansa. Tavallaan sen olisi pystynyt välttämään jo sillä, että olisi vähän jo varoittanut takana istuvalle, että aion nyt kallistaa penkkini.
Flyktin mukaan valitettavan yleistynyt ilmiö on myös lentokoneen turvaohjeiden noudattamatta jättäminen, kuten turvavyön käyttämättä jättäminen tai nouseminen ylös turvavyövalon palaessa.
– Säännöt ovat siellä kuitenkin kaikkien turvallisuuden takia, Flykt painottaa.
Ja mitenkä tämä otsikkoon liittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesäiltoina avasin huoneeni ikkunan ja muutaman minuutin aistin hämärtyvää valoa, vaimenevia ääniä ja kesäillan tuoksua. Nukahdin sen jälkeen helposti ja onnellisena.
Se kun pääsin isän kanssa kirjastoon ja vielä lastenosastolle. Muistini mukaan siellä oli miljoonia kirjoja ja hyllyt niin valtavan korkeat. Penkit ja pöydät oli lastenkokoa. Suoranainen taivas.
Myöhemmin kun aikuisena kävin samassa paikassa hyllyt oli juuri sellaiset kuin muistin paitsi pienemmät. Näin niistä yli😏. Eikä niitä kirjojakaan ollut ihan niin paljoa.
3 vuotiaan ja 30 vuotiaan mittasuhteet on niin erilaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien kanssa kesämökillä, saari keskellä järveä. Faijan kanssa maattiin pimeän tultua laiturilla ja tuijoteltiin tähtiin, oli perseidiparvien aika. Maattiin siinä ja jutusteltiin monenmoista ja nähtiin tähdenlentojakin. Äiti kävi aina välillä päivittelemässä, että tulkaa jo sisälle, ja kun ei vain tultu, äiti toi kaakaota meille. Ja me faijan kanssa lojuimme laiturilla :). Siitä on nyt lähemmäs 50 vuotta.
Tää on oikeasti hienoja lapsuuden hetkiä. Alkuskenaario: Faija oli alkoholisti ja terrorisoi perhettä ja viikonloppuisin uhkasi tappaa kaikki, kun perhe nukkumassa. Sitten useimmiten pui kännissä nyrkkiä ja veistä ja väkivalta tietenkin eskaloitui ja sitten poliisit tuli ja vei faijan putkaan. Nyt päästään siihen ihanaan hetkeen, kun ymmärsi selvinneensä taas yhdestä viikonlopusta. Saatto jopa kattoo TV:tä tai pelata C64:llä rauhassa.
Se kun pääsi mummolassa Karjalassa veneilemään. Aurinko paistoi korkealta, pieniä järvilaineita liplatti veneen kylkeen ja olo oli onnellinen. Rakastan edelleen käydä veneilemässä järvellä.