Lue keskustelun säännöt.
2.5v. kiljuu jatkuvasti
03.06.2014 |
Kiljuu kun on iloinen, kiljuu kun on vihainen, kiljuu kun on surullinen, kiljuu kun haluaa huomioita. On kiljunut ihan vauvasta asti mutta nyt melkein koko ajan, ja illat on kamalia. Vanhemmilla pinna jatkuvasti kireällä ja 4v. vaan itkee kun korviin sattuu siskon kiljuminen.
Kieltäminen, komentaminen, jäähy, hyvästä käytöksestä palkitseminen, holding ote, lelujen pois ottaminen, lahjominen kun kiljuminen loppuu ja kiljumisen täysin huomiotta jättäminen eivät ole auttaneet. Eilen huomasin napsahtaneeni täysin kun pidin kättä hänen suunsa päällä kun kiljui suoraa huutoa sängyssä noin 45 min. kun ei halunnut mennä nukkumaan ja hei, kello oli jo 23:00 ja töihin pitää mennä aamulla. Ja tietysti viis omasta tai parisuhdeajasta. Tyttö kiljui tästä sitäkin enemmän ja sitten pidin häntä noin minuutin holding otteessa kun rupesi myös riehumaan, potkimaan, repimään muiden hiuskia. Yleensä menee ajoissa nukkumaan, nyt on ruvennut valvomaan ja kiljumaan iltaisin. Tietysti tuo kesän valo myös vaikuttaa tuohon mutta kun ei vaan valvo mutta myös kiljuu ja riehuu.
Lapsessa eikä meidän tilanteessa ole mitään vikaa, on terve, saa tarpeeksi kaikkea päiväsaikaan, tarpeeksi liikuntaa, huomiota, leikkiä. On isänsä kanssa kotona päivisin ja sitten vielä iltapäivällä mennään koko perhe puistoon kun tulen kotiin.
Tämä kiljuminen ei voi jatkua. Aloittaa päiväkodin nyt syksyllä eikä sekään ole hyvä jos siellä kiljuu. Apua!
Kommentit (25)
Ja niin, iltapala on milloin mitäkin, saattaa olla puuroa tai sitten vaan hedelmiä jos on ollut iso päivällinen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan tämän vanhan ketjuni, jospa vaikka saisin muilta kommentteja tai ideoita.
Tyttö jo melkein 3v., kesän iltavalot ovat tulleet ja menneet ja kiljuminen jatkuu. Olen soittanut neuvolaan ja sieltä en saanut minkäänlaista rakentavaa vastausta. Sanoivat että on jotain uhmaiän huomionhakuisuutta ja ärsyttämistä mutta se ei tee käytöksestä yhtään se helpompaa, kysyivät mitä teen kun tyttö kiljuu ja sanoivat että teen oikein. On aivan kamalaa kun esimerkiksi rupeaa kiljumaan bussissa (jolla on pakko viedä lapset päiväkotiin aamulla).
Tytöllä on todella voimakas ja kirkas ääni muutenkin, ovat kommentoineet sitä myös päiväkodissa, kokevat sen raskaaksi, eivätkä myös tiedä mitä tehdä kun kiljuu paitsi selittää miksi ei saa kiljua ja jättää sen muutoin huomioimatta. Olen aivan toivoton tämän kanssa. Korvat jatkuvasti lukossa, en halua olla tytön lähelläkään kun kiljuminen alkaa, jätän hänet yksin ja menen makkariin ja suljen oven. En kestä enkä jaksa.
ap
Meillä jäähyt auttaneet vähän. Heti ensimmäisestä kiljahduksesta heti jäähy. Pelkkä uhkailu ei auta yhtään.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 08:58"]
Meillä jäähyt auttaneet vähän. Heti ensimmäisestä kiljahduksesta heti jäähy. Pelkkä uhkailu ei auta yhtään.
[/quote]
Ongelmana on että en vaan uhkaile, vaan myös toteutan jäähyn ja olen niin tehnyt joka kerran noin vuoden ajan. Se ei meidän tyttöön tehoa.
ap
Risua Paljaalle Perseelle...luulis siitä oppivan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kiljuuko jäähyn jälkeen heti uudestaan vai miten? Tuli mieleen että onko lapsen kuuloa testattu? Tajuaako itse kiljuvansa? Pakkohan tuohon on apua saada jos noin pitkään jo jatkunut..
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 09:30"]
Siis kiljuuko jäähyn jälkeen heti uudestaan vai miten? Tuli mieleen että onko lapsen kuuloa testattu? Tajuaako itse kiljuvansa? Pakkohan tuohon on apua saada jos noin pitkään jo jatkunut..
[/quote]
No hetken saattaa olla hiljaa mutta ei kauaakaan kun alkaa taas. On sellainen helposti innostuva ja tulistuva ja kiljumine kuuluu kaikkiin tunteisiin hänelle. Kuulo on testattu eikä vikaa.
Tuntuu pahalta sanoa mutta olen niin onnellinen että tyttö on nyt osa-aikaisesti päivähoidossa ettei sitä tarvi koko päivää kestää. Töissä on sentään hiljaista ja siellä voi ladata akkuja tulevan illan kiljumisiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eiköhän tämä ketju kerro kaiken jäähyn voimasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 09:44"]
No eiköhän tämä ketju kerro kaiken jäähyn voimasta?
[/quote]
Ja lelujen poisottamisen, huomiotta jättämisen ja palkitsemisen? Minusta tämä tilanne on aivan kamala. Jos sulla on joku vinkki miten toimia niin kerro ihmeessä. Ap on sanonut että ei itse (ei edes neuvolan ja päiväkodin avustuksella) keksi mikä toimii. Olen kuuloyliherkkä ja tuo tilanne olisi minulle aivan sietämätön. Jotain on tehtävä.
Mä kokeilisin positiivista lähestymistä. Jos lapsi on jo yli 3, niin voi alkaa ihan sopimaan. Kiljuminen ei käy, kerrot sen. Sitten sovitaan mitä tehdään kiljumistilanteissa, kaupassa voi opetella kuiskaamaan, äidin huomion saa taputtamalla olkapäähän, innostuessa vaikka taputtaa käsiään. Suuttuessa pitää mennä vaikka toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Kannattaa ottaa kuitenkin vain yksi tilanne kerrallaan opetteluun.
Rangaistukset on siis ihan tutkitustikin tehottomia, jos niitä on paljon, ne eivät hetkauta. Jos ne eivät liity tekoon millään lailla, niin teho on sitäkin vähäisempi. Siis lapsi ei tajua miksi lelu lähtee takavarikkoon jos hän kiljui kaupassa.
Mä pyrkisin saamaan kotiin rauhallisen, kannustavan ja myönteisen ilmapiirin. Jos lapsella on koko ajan tunne, että hän tekee väärin, niin sillä on iso vaikutus itsetuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 09:44"]No eiköhän tämä ketju kerro kaiken jäähyn voimasta?
[/quote]
mitä tarkoitat
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 09:47"]
Hankkikaa korvatulpat.
[/quote]
Niinpä. Paitsi jos niitä jatkuvasti käytän en sitten kuule toistakaan lasta joka tykkää jutella. Ehkä pahimman kohtauksen ajaksi ja selitän tilanteen ja annan 4v:lle omat. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 09:44"]No eiköhän tämä ketju kerro kaiken jäähyn voimasta?
[/quote]
No ap kertoo laittaneensa joka tilanteesta jäähylle vuoden ajan, käytös ei ole muuttunut.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 09:09"]Puhu vain kuiskaamalla. Älä provosoidu. ARvelen että tyttäresi ei oikeesti saa sinulta tarpeeksi kakdenkeskistä aikaa. Ja ihan mielenkiinnosta mitä syö iltapalaksi. Murot, varsinkin maissi, valmiskaakaojauheet etc, kaikki hedelmät, saa osan lapsia ihan riehukeiksi. Kaksi vuotias oppii vain matkimalla, sanalliset ohjeet on vaikea käsittää/ ymmärtää. Jos on hoidossa, onko suuressa ryhmässä? Miksi isä ei voi olla lapsien kanssa illalla, ja laittaa nukkumaan? Millainen on isänsä kanssa kaksistaan? Onko sinulla ap jotain ahdistavaa elämäntilanteessasi, jonka lapsi vaistoaa?
[/quote]Ihan tutkitusti kannattaa illalla syödä hiilihydraatteja, koska se auttaa nukahtamista ja unessa pysymistä.
Menee ohi ajan kanssa. Älä huoli. On uhmaikäinen.
Kyllä se tosiaan menee ohi. Meidän tyttö kiljui myös tuossa iässä todella paljon. Nyt on 4v on kiljuminen jo varsin harvinaista.
Tämä ei auta kiljumiseen mutta ehkä iltojen venymiseen valon takia: Minulla on tapana hämärtää/pimentää koko talo lapsen iltatoimien alkaessa. Kun hän istuu iltapalapöytään, minä kierrän kääntämässä sälekaihtimet kiinni kaikkialta oleskelutiloista, jolloin huone hieman hämärtyy tai ainakaan aurinko ei paista suoraan sisään. Makuuhuoneessa on ihan pimennysverho, senkin laitan etukäteen kiinni. Keväällä illat meinasivat alkas venymään mutta kun otin iltahämärän käyttöön, se meni ohi.
Siis lelujen poisottokaan ei auta? Oletko oikeasti ottanut lelut pois vai vaan uhkaillut? Minä olen pari kertaa toteuttanut sen, että lelut menevät jäähylle, jos ei tehdä niin kuin käsketään. Eilen illalla 2v tyttö taas piti iltashowta. Pyysin ja käskin rauhoittumaan ilman vaikutusta. Sitten ilmoitin, että jos ei se pää nyt mene tyynyyn niin nuket menevät huomiseksi jäähylle. Sängystä kuului kiltillä äänellä vastaus: "Nukun jo." Eli ihmettelen kyllä, jos ei silläkään ole mitään vaikutusta... Sitten tulee jo mieleen jonkinlaiset ongelmat itsesäätelyssä, eli kannattaisiko soittaa vaikka neuvolaan ja kysyä mistä voi saada tutkimuksia ja apua.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 09:39"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 07:50"]
Siis lelujen poisottokaan ei auta? Oletko oikeasti ottanut lelut pois vai vaan uhkaillut? Minä olen pari kertaa toteuttanut sen, että lelut menevät jäähylle, jos ei tehdä niin kuin käsketään. Eilen illalla 2v tyttö taas piti iltashowta. Pyysin ja käskin rauhoittumaan ilman vaikutusta. Sitten ilmoitin, että jos ei se pää nyt mene tyynyyn niin nuket menevät huomiseksi jäähylle. Sängystä kuului kiltillä äänellä vastaus: "Nukun jo." Eli ihmettelen kyllä, jos ei silläkään ole mitään vaikutusta... Sitten tulee jo mieleen jonkinlaiset ongelmat itsesäätelyssä, eli kannattaisiko soittaa vaikka neuvolaan ja kysyä mistä voi saada tutkimuksia ja apua.
[/quote]
Ihmettelet. No, ihmettele vaan. Kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Se, mikä tehoaa omaasi, ei ehkä tehoakaan toiseen lapseen.
[/quote]
No näin on. Lapsia on erilaisia ja jotainhan pitää tehdä kun tilanne menee aivan yli.
Holding otteesta, olen samaa mieltä että se voi olla väkivaltaa jos sen tekee väärin tai liian kauan mutta tässä tapauksessa, käytän sitä vaan minuutin verran kun tyttö satuttaa muita, niinkuin eilen kun rupesi repimään ja potkimaan veljeään joka ei saanut unta jo muutenkaan kiljumisen takia. Äidin rakkautta on myös se että on rajat ja ettei anna lapsen tehdä mitä tahansa. Se on ainoa mikä tehoaa ja teen sen hyvin rauhallisesti ja vain vähän aikaa.
Tyttö on kotihoidossa isänsä kanssa ja puuhailen lasten kanssa kotiin tultuani, ollaan yhdessä, pidän syilissä, leikin, luen kirjoja jne. Isä vie tyttöä päivittäin puistoon ja heillä tuntuu olevan kivaa. Ja sitten toisaan ulkoillaan kaikki yhdessä päivän päätteeksi.
Aion pirauttaa neuvolaan, se oli hyvä ajatus.
ap