Lue keskustelun säännöt.
Tekevälle on aina töitä. No ei ole!
18.12.2013 |
Valmistuin viime vuoden toukokuussa. Hain töitä jo osa-aikaisesti vuoden 2011 alusta, kokopäiväisiä töitä olen hakenut 2012 alusta. En ole päässyt edes haastatteluihin kertaakaan. Kun valmistuminen oli lähellä, aloin pelätä jääväni suoraan työttömäksi. Näin kävikin.
Aloin hakea töitä jo muilta aloilta ja nykyään haen ihan mitä tahansa.
Olen kirjoittanut tästä jo aiemminkin, mutta työn saaminen tuntuu olevan kuukausi kuukaudelta hankalampaa. Sekin alkaa jo vaikuttaa työnhakuun, että olen kohta ollut 1,5 vuotta työttömänä.
Sain juuri sähköpostiini viestin yhdestä työpaikasta, jota hain. Kyseessä apulainen yhteen toimistoon, kokopäivätyö ja palkka 1750 euroa kuussa. Työpaikkaan oli hakukriteerit, piti olla korkeakoulututkinto (rajaa jo osan hakijoista) ja työkokemusta (minulla työharjoittelun kautta), eli kuka tahansa ei voinut edes hakea sitä.
358 hakemusta oli lähetetty! MIETTIKÄÄ! Miten voin ikinä työllistyä, jos tällaiseenkin työpaikkaan hakee kolme ja puolisataa hakijaa!
Olen oikeasti hakenut ihan mitä tahansa, ottanut yhteyttä yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Minulla on nyt periaate, että lähetän 20 työhakemusta tai avointa työhakemusta viikossa. Vähintään. Pitäisi siis noin kolme löytää joka päivä sellaista paikkaa, josta työtä kyselisi tai lähettäisi valmiin hakemuksen.
Minulla ei ole lastenhoito-ongelmia, voisin aloittaa vaikka samana päivänä. Palkka ei ole ongelma. Haluan vain töitä. Mitä tahansa!
Työtä ei ole tekevälle.
Kommentit (286)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän sua, mutta haluan lohduttaa, että nyt on oikeasti syvä lama. Työttömiä on valtavasti, rakennemuutos on kova, ja esimerkiksi vuonna 2012-2013 muutti Suomen sisällä yhtä paljon ihmisiä kuin pahimpaan maaltamuuton aikaan 1970-luvulla.
Minä ja mieheni muutimme juuri, syystä että en vaan löytänyt töitä ja lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Suuri enemmistö kavereistamme on nyt jossakin murroksessa, todella monet muuttavat joko kouluttautumaan irtisanomispaketin turvin tai koska töitä ei löydy tai sitten muuttavat pk-seudulle työn perässä. Joillakin on vielä niin ikävä tilanne, että töiden perässä on pakko muuttaa mutta taloa ei saada myytyä eikä siihen löydy vuokralaista.
Ja siis kyseessä ovat ihmiset, joilla on hyvä tutkinto, usean vuoden työkokemus, kielitaitoa jne. Työmarkkinat ovat nyt joillakin aloilla täysin seis.
Tsemppiä vaan kovasti, kyllä se siitä johonkin suuntaan lähtee. Onhan teillä onneksi toinen töissä, eikähän sitä tiedä miten yhteiskunnallinen tilanne lähtee tästä kehittymään.
PS:Jos mietit lisäkoulutusta tai alan vaihtoa, niin hae ensi keväänä yhteishaussa, koska ensi kevät on viimeinen vuosi jolloin yhteishaussa ovat samalla viivalla sekä ne, joilla ei ole aiempaa tutkintoa, että ne joilla on jo tutkinto. Vuonna 2015 on jo paljon vaikeampi päästä sisään.
Töitä kyllä on mutta eri saako siitä palkkaa. Minä ole tehnyt yrittäjänä kolme vuotta palkatta töitä. Nyt on alkanut hiukan tympiä, mietinkin että pitäisikö lopettaa mutta mitä tilalle.
Ap olet väärässä.
Kyllä TÖITÄ riittää aina ja kaikille.
Palkanmaksu on sitten eri asia, sitä ei riitäkään.
Mäkkäriin pääsee helposti, samoin lehtiä jakamaan, puhelinmyynti on myös vaihtoehto.
Jännä kun mä en ole koskaan ollut toimettomana...... ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:32"]
PS:Jos mietit lisäkoulutusta tai alan vaihtoa, niin hae ensi keväänä yhteishaussa, koska ensi kevät on viimeinen vuosi jolloin yhteishaussa ovat samalla viivalla sekä ne, joilla ei ole aiempaa tutkintoa, että ne joilla on jo tutkinto. Vuonna 2015 on jo paljon vaikeampi päästä sisään.
[/quote]
Päinvastoin, aikuiskoulutuspuolta lisätään niin rajusti, että siellä tulee olemaan entistä helpompi päästä kouluun. Ja hyvä niin: lasten koulun lapsille ja aikuisten aikuisille.
Espanjassa nuorisotyöttömyys 60%. Sinne sopii mennä huutelemaan, että kyllä tekevälle aina työtä löytyy.
Jos saivarrellaan niin sehän on kyllä totta, että töitä riittää maailmassa tehtäväksi. Harmi vaan, että sellaista työtä ei riitä, jolla ansaitsisi riittävästi palkkaa elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne on tosiaan muuttunut niistä ajoista, kun hakevan oli helppo löytää töitä. Ns. hanttityöt ovat paljolti kadonneet. Joskus 1970-luvulla ja aiemmin pääsi tehtaaseen, kauppaan, varastolle tai toimistoonkin aika helposti aputöihin jopa ilman alan koulutusta, kunhan oli terve ja työhaluinen. Palkka oli tietenkin pieni, mutta ei silloin ajateltukaan, että varastomiehen palkalla pitäisi saada Harley-Davidson ja toimistoapulaisen palkalla loma Phuketissa. Mutta töitä sai.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:29"]
Mikä ammatti?
[/quote]
Ilmeisesti väärä. En halua tarkemmin kertoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokkikouluun. 2 v ja paikkakunta tietenkin vaikuttaa muttajos et varasta, et ole ikinä työtön. Päivätöitäkin on tarjolla, jos haluaa.
Sitten on ihan turha mankua mut kun on koulutus jne. Opiskele alalle jossa on töitä ja muuta paikkakunnalta pois, jossa ei ole.
Nämä on ihan perusjuttuja.
Mun ystävä asuu lapin perukoilla, asunto on ollut myynnissä yli 5 v. Alunperin tiesi tilanteen kun sinne rakensi mutta rakensi silti. Hirveesti ei multa sympatiaa saa, kun heti aluksi sanoin hullu, kun koko rakennusprojektista puhui.
Oletko ap vaikkapa merkonomi/tradenomi? Siltä alalta jos töitä saa, sitä voi todella verrata lottovoittoon. Ja jos ja kun alkaa ikää tulla et takuulla pääse enää mihinkään. Ainakaan hakemalla, suhteet on ainut tapa saada hommia tällä alalla ja se, jos pääsee yritykseen sisälle vaikka sijaisuuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo "Kyllä tekevälle aina töitä löytyy" on vähän sama kuin että rukous auttaa ja jos ei auta, niin vika on vain siinä ettei usko tarpeeksi vahvasti Jumalaan.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:36"]
Mäkkäriin pääsee helposti, samoin lehtiä jakamaan, puhelinmyynti on myös vaihtoehto.
Jännä kun mä en ole koskaan ollut toimettomana...... ikinä.
[/quote]
No kiva, että sulle on töitä. Minä hain McDonald'sista töitä, enkä saanut. Kuvittelin, että sieltä nyt ainakin saisi. Etusijalle menivät kuitenkin välivuotta pitävät ylioppilaat, maahanmuuttajat ja muut. Kysyin, miksen minä, korkeakoulutettu ihminen menisi näiden edelle, niin vastattiin, että olen ylikoulutettu tällaisiin hanttihommiin.
Samoin puhelinmyyntiin olin ylikoulutettu, kun tulijoita olisi muitakin.
Hain Postiin kiireapulaiseksi, myös lehtiä jakamaan, mainoksia jakamaan, lajitteluun. Ei tullut mitään vastausta edes näistä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin jo vastata tuolle samalle mut ehdit ensin. Ne ajat, jolloin mäkkäriin ja siivoamaan pääsi kuka tahansa, on menneet. Noihin töihin on satoja hakijoita nykyään.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:36"]
Mäkkäriin pääsee helposti, samoin lehtiä jakamaan, puhelinmyynti on myös vaihtoehto.
Jännä kun mä en ole koskaan ollut toimettomana...... ikinä.
[/quote]
No kiva, että sulle on töitä. Minä hain McDonald'sista töitä, enkä saanut. Kuvittelin, että sieltä nyt ainakin saisi. Etusijalle menivät kuitenkin välivuotta pitävät ylioppilaat, maahanmuuttajat ja muut. Kysyin, miksen minä, korkeakoulutettu ihminen menisi näiden edelle, niin vastattiin, että olen ylikoulutettu tällaisiin hanttihommiin.
Samoin puhelinmyyntiin olin ylikoulutettu, kun tulijoita olisi muitakin.
Hain Postiin kiireapulaiseksi, myös lehtiä jakamaan, mainoksia jakamaan, lajitteluun. Ei tullut mitään vastausta edes näistä!
ap
[/quote]
Onko totta että otat vastaan melkein mitä työtä vain? Kysyn ihan ystävällisesti. Missä päin Suomea asut?
Joskus aikoinani kun opinnot oli loppusuoralla laittelin hakemuksia moneen eri paikkaan ja ilmoittauduin työkkäriin työnhakijaksi. Laitoin aika monta hakemusta eikä montaa vastausta tullut mutta tuli kuitenkin jotain. Olisin päässyt myymään liikelahjoja, lomamatkoja, olisin päässyt tarjoilijaksi.. Ja vielä sen jälkeen kun otin vastaan nykyisen työn (jossa oon ollut 7 vuotta), tuli puhelu työkkärista että tarjottiin vakkarihommaa postialalta (pakettiauton kuljettajan työ).
Siitä on tietysti tuo 7 vuotta aikaa ja tilanne voi olla eri nyt, en tiedä.
Eikö aina saa jotain myyntineuvottelijan työtä ainakin? Siinä on työnantajalla niin pieni riski palkata melkein kuka tahansa, kun maksaa niin pientä pohjapalkkaa. Jotain saisit kuitenkin.
15, kokeile teollisuuden alaa.
Nykyään myös suhteilla pääsee.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:43"]
Oletko ap vaikkapa merkonomi/tradenomi? Siltä alalta jos töitä saa, sitä voi todella verrata lottovoittoon. Ja jos ja kun alkaa ikää tulla et takuulla pääse enää mihinkään. Ainakaan hakemalla, suhteet on ainut tapa saada hommia tällä alalla ja se, jos pääsee yritykseen sisälle vaikka sijaisuuksilla.
[/quote]
Jotain tämän suuntaista.
Aloitan nyt tammikuussa opinnot avoimessa yliopistossa ja yritän päästä syksyllä opiskelemaan.
Eniten tässä harmittaa nimenomaan se, että tunnen olevani loinen. En tarjoa kenellekään yhtään mitään, en ole kenellekään millään tavalla hyödyksi. Tämä ajattelutapa on muuttunut. Aiemmin en edes käsittänyt, miten turhaksi ihminen voi tuntea itsensä, kun ei kelpaa mihinkään työhön. Siis edes McDonald'siin, jota ennen oikeasti halveksuin. 2 vuotta sitten en olisi edes suostunut menemään hampurilaisia kääntämään, nyt itkisin ilosta sellaisesta työpaikasta.
Luulen, että olen jossain kuilussa nyt. Ylikoulutettu ns. hanttihommiin (kuten siivous, puhelinmyynti, lehtien jakaminen, lapsiparkin lastenhoitotäti ym.) ja alikokenut oikeisiin töihin. Koulutuksella ei tee mitään, jos ei ole rautaista ammattitaitoa, jota saa vain töistä, joita minulla ei ole ollut.
ap
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:49"]
Onko totta että otat vastaan melkein mitä työtä vain? Kysyn ihan ystävällisesti. Missä päin Suomea asut?
Joskus aikoinani kun opinnot oli loppusuoralla laittelin hakemuksia moneen eri paikkaan ja ilmoittauduin työkkäriin työnhakijaksi. Laitoin aika monta hakemusta eikä montaa vastausta tullut mutta tuli kuitenkin jotain. Olisin päässyt myymään liikelahjoja, lomamatkoja, olisin päässyt tarjoilijaksi.. Ja vielä sen jälkeen kun otin vastaan nykyisen työn (jossa oon ollut 7 vuotta), tuli puhelu työkkärista että tarjottiin vakkarihommaa postialalta (pakettiauton kuljettajan työ).
Siitä on tietysti tuo 7 vuotta aikaa ja tilanne voi olla eri nyt, en tiedä.
Eikö aina saa jotain myyntineuvottelijan työtä ainakin? Siinä on työnantajalla niin pieni riski palkata melkein kuka tahansa, kun maksaa niin pientä pohjapalkkaa. Jotain saisit kuitenkin.
[/quote]
Asun pääkaupunkiseudulla.
Todellakin tilanne on ihan eri varmasti kuin 7 vuotta sitten. Minulla ei ole mitään estettä millekään työlle. Olen hakenut töitä varastoista (keräilyä, pakkausta), tuollaisia myyntitöitä ja edustusta (tarkoittaa siis esim. juuston maisteluttamista ruokamarketissa tai karkin jakamista lapsille oravapuvussa messuilla), mutta näihin hakee aivan tolkuton määrä hakijoita. Puhutaan sadoista ja sadoista hakijoista!
Haen joka ikistä työpaikkaa, johon vain pystyn. En siis luonnollisesti voi hakea kunnanjohtajaksi tai kirurgiksi, mutta ihan kaikkeen muuhun olen takuulla lähettänyt jo hakemukset.
ap
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 10:36"]
Mäkkäriin pääsee helposti, samoin lehtiä jakamaan, puhelinmyynti on myös vaihtoehto.
Jännä kun mä en ole koskaan ollut toimettomana...... ikinä.
[/quote]
Se on jännä kun oikeasti osa ei tajua, että niihin mäkkärin ja lehdenjakoduuneihinkin on kokoajan niin paljon halukkaita, että kaikkia ei vaan voi palkata. Silloin on ihan selkeää, että kohtuullisen suuri todennäköisyys on myös sille, että joku jää joka kerta rannalle. Puhelinmyyntihommia ehkä onkin - mutta, saako niistä palkkaa, se on sitten ihan eri asia. Jos siitä ei palkkaa saa, niin kyse ei ole työpaikasta.
Nimim. En ole päässyt siivoojaksi, en lehdenjakajaksi enkä pikaruokalaankaan töihin - koskaan. Puhelinmyyjäksi itseasiassa olen, mutta se oli näitä harvoja paikkoja joissa oli oikeasti palkkaa tarjolla, ei provikkaa. Toisaalta minulla on ollut parempi tuuri oman alan töiden kanssa, niitä taas sitten olen opintojeni loppuvaiheessa jo saanut.
Lisään vielä, että olen siinä mielessä onnekas, että miehellä on vakituinen työpaikka ja meillä on yhteiset rahat. En siis joudu elämään yksinäni kädestä suuhun, mutta olisi ihan kiva olla tälle yhteiskunnalle jotenkin hyödyksi, eikä vain nyhtää työttömyyskorvauksia.
ap