Onko vanhalla ihmisille oikeus käyttää rahansa niin kuin haluaa?
Tarkoittaa sitä, että nostelee tililtä suuria summia, joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja antaa ihmisille, jotka käyvät hänen luonaan/auttavat siivoamisessa tms.
Kommentit (23)
siten, ettei itselleen saa ostettua ruokaa tms.
jos on järjissään ja rahat muuten riittävät elämiseen.
hänellä oli ennen paljon rahaa säästössä tilillään, mutta nyt on nostellut vuoden ajan suuria summia joka kuukausi eikä säästöjä enää ole paljon?
ap
hänellä oli ennen paljon rahaa säästössä tilillään, mutta nyt on nostellut vuoden ajan suuria summia joka kuukausi eikä säästöjä enää ole paljon? ap
niin mikä ongelma?
hänellä oli ennen paljon rahaa säästössä tilillään, mutta nyt on nostellut vuoden ajan suuria summia joka kuukausi eikä säästöjä enää ole paljon? ap
Joten nauttii niistä vielä kun voi?
Perintöäkö odottelet?
nykyään vain kunnan maksamia vanhainkotipaikkoja on niin vähän, että soisi, ettei kukaan käytä vanhusta hyväkseen.
Hoidon ja palvelut joutuu nykyään maksamaan itse, joten jos joku kynii vanhuksen puhtaaksi, hänen elämänlaatunsa tulee kärsimään todella paljon.
Perintöäkö odottelet?
nykyään vain kunnan maksamia vanhainkotipaikkoja on niin vähän, että soisi, ettei kukaan käytä vanhusta hyväkseen.
Hoidon ja palvelut joutuu nykyään maksamaan itse, joten jos joku kynii vanhuksen puhtaaksi, hänen elämänlaatunsa tulee kärsimään todella paljon.
Jos epäåilystä ettei ole itse kykenevä huolehtimaan rahaasioistaan. Maistraattiin yttä ja he neuvovat miten prosessin saa alkuun.
kuin vain muutama tonni. Eikä niin, että hyväntekeväisyyteen menee satoja euroja kuussa ja toisia satoja näille erinnäisille "ystävilleen".
ap
mutta toki omaisten on hyvä huolehtia, ettei vanhusta käytetä hyväksi.
Kuumeinen lapsi sylissä kirjoitin. Siis jos esim omaiset katsoo ettei itse vanhus kykene huolehtimaan raha-asioistaan niin voitte hakea hänelle edunvalvojaa. Pitäis maistraatin sivuilta löytyä ohjeita.
siihen tarvitaan lääkärinlausunto ja edunvalvottavan oma mielipide. Jos edunvalvottava ei suostu, niin sitten pitää olla muuta vahvaa näytöä että ei pärjää itsenäisesti.
vanhus ei sitä itse halua, sen tiedän. miten lääkäri sen arvioi?
ap
Edunvalvojaa tuskin saatte jos vanhus kuitenkin pärjää itsenäisesti elämässään niin rahojen kuin muunkin puolesta. Ja ONNEKSI näin, olisi se nyt hittoa jos ihminen ei saisi enää päättää rahojensa käytöstä itse kun tulee vanhaksi, vaan ne pitäisi lasten tai muide ulkopuolisten arvojen mukaan käyttää. Joku voi oikeasti pitää vaikka hädänalaisimpien auttamista hyväntekeväisyyteen lahjoittamisen kautta tärkeämpänä kuin sitä että itsellä on jotain säästöä tilillä tai että muutenkin hyvinvoivat lapset saavat enemmän perintöä.
jokainen 50v täyttänyt joutuu antamaan kaikki rahansa aikuisille lapsilleen, jotka sitten päättävät, mitä niillä tekevät. Eihän nytsiinä iässä enää rahaa kukaan tarvitse, vaikka töissä kävisi.
Lääkärin lausunto tarvitaan. Otappa yhteys kuntasi vanhusten sosiaalineuvojaan, jospa osaisivat neuvoa sinua eteenpäin.
Harmillista tuo, kun menee käsitys rahasta ym, kuitenkin kokevat olevansa kykeneviä huolehtimaan raha-asioistaan.
Kevyempi ratkaisu on myös sellainen, että edunvalvonta maksaa asiakkaan tilit ja hoitaa paperiasiat ja pankkiin nostorajoitus.
kun periaatteessa ihminen saa tehdä mitä haluaa rahoillaan.
meillä oli suvussa tuollainen tilanne että vanhus rupesi jakamaan rahojaan avokätisesti. Kivaahan se oli tietysti, antaa jokaiselle kaupan kassalle tippiä oikein reippaasti ja viedä vaikkapa puolitutun lapselle lahjarahaksi 500 mk (silloin elettiin vielä mk-aikaa).
Lieveilmiönä tuosta syntyi se, että vanhuksen ympärillä rupesi pyörimään tätä kuppausporukkaa jotka kovin mielellään ottivat niitä satasia vastaan. Aina tuli rahaa tiskiin kun kävi vaikka kahvilla hänen luonaan. Siinä alkoi olla jo hyväksikäytön merkkejä. Kyllähän tuohon jouduttiin puuttumaan. Jotkut olivat niin fiksuja että palauttivat niitä rahoja miehelle, josta tuli hänen edunvalvojansa.
Tarkistakaa mahdollisuus edunvalvojaan.
Meillä esimerkiksi isoisoäitini asui vielä kotona ja ensin tosiaan jakeli rahojaan miten sattui. Sen jälkeen tämän lapset (toinen isovanhemmistani) ottivat raha-asiat haltuunsa, maksoivat laskut yms. ja veivät tottakai käteistä isoisoäidilleni.
Lapset ja lapsenlapset saimme aina ottaa rahaa vastaan, jos tämä vanhus sitä meille tarjosi. Kunhan sitten muistimme kertoa siitä eteenpäin.
Ja tämä kertominen siitä syystä, että kylässä kävi myös aina toisinaan parikin noin 50-60 v. naista, jotka olivat tuttuja jostain.. kiva kun kävivät, mutta ei heille sitä rahaa kuulunut jakaa. Olivat itsekin hyvin toimeentulevia, eivätk mitään sukulaisia. Ja varsinkin euro ei enää oikein selkentynyt isoisoäidilleni, joten hän ei enää kunnolla tajunnut mikä ero on 100 markalla ja 100 eurolla.
Ei ollut kyse perinnöstä, vaan siitä, ettei vieraat ihmiset tule sinne kerjäämään rahaa.