Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulutettujen määrää on mahdotonta nostaa pilaamatta korkeakoulutusta
11.09.2026 |
Mediassa jaksetaan aina valittaa miten korkeakoulutettujen määrää pitäisi saada nostettua, mutta jokainen korkeakoulun käynyt tietää millaisia tolloja niistä löytyy jo nyt. Yllättävän usein saa ihmetellä miten jotkut ovat päässeet edes pääsykokeista sisään. Ei ymmärretä aikatauluja ja ruikutetaan miten pitäisi saada lisäaikaa, ei tajuta tehtävänantoa, ei käydä luennoilla tai lueta itsenäisesti mitään materiaalia, mutta sitten kun ei olla pääsemässä läpi niin alkaa vinkuminen ja valitus. Pahimpia ovat ryhmätyöt, joissa nämä perässävedettävät eivät tee yhtään mitään, ja vastuu näistä sysätään muille opiskelijoille. On yksinkertaisesti mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen määrää, mikäli oikeasti vain pieni osa kansasta ylipäätään omaa tarpeeksi älykkyyttä ja itsekuria koulutuksen vaatimalla tavalla.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Se on jo pilattu siinä kohtaa, kun haluttiin kouluttaa yli viidennes väestöstä. Vaikeustasoa on silloin pakko laskea, että normaali ja hieman tyhmempi kykenee sen suorittamaan.
Ja laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos akateemiset ja amkilaiset voidaan tässä laittaa samalle viivalle, niin miksi ei voitaisi amkia helpottaa entisestään? Pölöset tekevät tehtävät tekoälyllä ja saadaan taas lisää tradeja yms.
Jos katsoo avoimia työpaikkoja, niin korkeakoulutettujen määrää kannattaisi vähentää. Amikseen vaan, kuorma-autonkuljettajaksi, hitsaajaksi, tehdastyöläiseksi tai kaivinkonekuskiksi. Niin ja lähihoitajaksi tietty. Puolet väestöstä vois olla lähäreitä.
Eikö se ole paljossa pilattu jo?
Ai niin voidaanhan sitä pilata lisää. kun hallituskellakin on ollut koko hallituskauden ajan syvöä huoli, että eriarvoisuus ei lisäänny tarpeeksi.
Opiskelun ja koulutusken pilaaminen on kuin suoraan sen toteuttamista, mitä kohtaa hyvin ja valitettavan usein tälkläkin palstalla.
Koulutusta ja opiskelua, enkä tarkouta nyt vain korkeakoulu ja yliopistojen osalta ei arvosteta itsessään vain ja ainoastaan, jos koulutuksensa ja opiskelunsa kautta, tai niistä huolimatta onnistuu saamaan vähintään hyvät mieluummin erinomaiset tulot ja varallisuuden, niin koulusta ja oppimeisuutaa saatetaan arvostaa
Pätkätöihin tuomittu maisteri
Täysin samaa mieltä. Paikkojen määrää pitäisi laskea ja erityisesti kv-opiskelijoiden määrää laskea ainakin 1/5 nykyisestä. Opetuksen ja opiskelijoiden taso pitäisi saada takaisin vähintään 2010-luvulle. Ryhmätyöt ja monivalintatentit olisi sitten helppo lopettaa, kun opiskelijamäärä olisi kohtuullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos akateemiset ja amkilaiset voidaan tässä laittaa samalle viivalle, niin miksi ei voitaisi amkia helpottaa entisestään? Pölöset tekevät tehtävät tekoälyllä ja saadaan taas lisää tradeja yms.
Niissähän tehdään jatkuvasti jotain ryhmätöitä ja lopputyönkin voi tehdä yhdessä jonkun toisen kanssa.. Ilmeisesti henkilökohtainen avustaja sitten työpaikassakin..
Juurisyy on suomalaiskansallinen umpimielisyys. Siinä missä muu maailma ymmärtää korkeakoulutuksella valmiutta sijoittua vaativampiin työtehtäviin, joissa asioiden syvempää ymmärrystä tarvitaan, niin siinä Suomalainen pattinginsahaaja käsittää korkeakoulutuksen tavoitteena olevan sosioekonomisen eriarvoisuuden lisääminen ja sijoittuminen mahdollisimman korkealle yhteiskunnan hillotolpalla. Ammattiosaaminen ja tieteellinen ymmärrys on sivuseikka. Kunhan saa sen gradun pukerrettua ja pääsee jonnekin miekanterotusryyppäjäisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutustason nosto on hyvä juttu, mutta en tosiaan ymmärrä tätä korkeakoulu-intoa. Loppujen lopuksi edes yliopistotutkinnon suorittaneista aika pieni osa lähtee jatko-opintoihin tai tekee tutkimustöitä.
Mielummin parempaa ammattiopetusta, siitä saa konkreettista hyötyä nopeasti.
Joo. Tuo idea korkeakoulutuspaikkojen lisäyksestä on ääliömäinen. Näyttää paperilla hyvältä, mutta on jokseenkin ontto sisältä. Etenkin, kun rajaa oikean yliopistotasoisen tutkinnon ja amk-opintojen välillä yritetään hämärtää.
Tunnen muutaman kulttuurintuottajan sekä sairaanhoitajan, jotka ovat omasta mielestään "akateemisia",,🤣🤣🤣🤣
Joo, ei mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kaikkea hyysäämisen kulttuuri pitää saada katkaistua jo peruskoulussa ja lukiossa. Nykyäänhän yhteisvalintakin tehdään yhdessä opon kanssa, ettei vaan pääse unohtumaan. Jos oppilas ei osaa ottaa kirjaa ja kynää repusta itsenäisesti, häntä auttaa koulunkäyntiavustaja. Miksi auttaa? Onko tuollaisesta avuttomasta kehittymässä työelämälle välttämätön tekijä? Ei tuolla hyysäämisellä ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on jo pilattu siinä kohtaa, kun haluttiin kouluttaa yli viidennes väestöstä. Vaikeustasoa on silloin pakko laskea, että normaali ja hieman tyhmempi kykenee sen suorittamaan.
Tulos löytyy Eduskunnasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulutus tarkoittaa nykyisin amk-opintoja. Yliopistokoulutus on akateemista koulutusta, ja siellä vähintään maisteritutkinnon suorittaneet ovat akateemisen loppututkinnon suorittaneita,
En halua opiskella korkeakoulussa, joka hyväksyy opiskelijaksi kaltaiseni henkilön.
Totta kai meidän hölmöjen sisäänotto laskee korkeakoulutuksen tasoa.
Suomeen tarvittaisiin akatemia - todellinen yliopisto, johon pääsee 1-2% väestöstä. Nykyiset yliopistot voitaisiin jättää ammattikorkeakorkeakouluiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos katsoo avoimia työpaikkoja, niin korkeakoulutettujen määrää kannattaisi vähentää. Amikseen vaan, kuorma-autonkuljettajaksi, hitsaajaksi, tehdastyöläiseksi tai kaivinkonekuskiksi. Niin ja lähihoitajaksi tietty. Puolet väestöstä vois olla lähäreitä.
Sillä kai uskotaan ja luullan, että lähihoitajien ja puhtaanpitoalan arvostusta saadaan nostettua kun yhä useamman meistä korkeakoulutetuista odotetaan ja toivotaan ns. downsiftaavan ja löytävän kustumuksemme ja intohimomme sittenkin toimimalla siivojian tai lähihoitajina. Mutta tämän ääneen sanominen kuullostaa nyt sille kuin väheksyisin ja pilkkaisin näiden alojen edustajia.
Haluan kuitenkin huomauttaa, että siitä ei ole kyse. Vaan enempi siitä ajoittain mieleen nousevasta turhautuneisuudesta, joka nousee pintaan kun puhutaan ja korostetaan korkeakoulutuksen lisäämisestä kun kuitenkin samaan aikaan monen osaamispotenttiaali ei pääse lainkaan oikeuskiinsa. Ikävimmilään vuosien opiskelun kautta saatia koulutusta (, jonka korkeakoulu opinnot tapaavat yleensä kestää) tai jo opisklualan valintaa pilkataan ja avoimesti halveksitaan
Mutta ihan yhtä lailla ikävää kuultavaa on kuin sillloin kun kuvietllaan ja uskotellaan että kuka hyvänsä voi kouluttautua ja toimia lähihoitajana ja tai siivoojana.
Pätkätöihin tuomittu maisteri
Vierailija kirjoitti:
Juurisyy on suomalaiskansallinen umpimielisyys. Siinä missä muu maailma ymmärtää korkeakoulutuksella valmiutta sijoittua vaativampiin työtehtäviin, joissa asioiden syvempää ymmärrystä tarvitaan, niin siinä Suomalainen pattinginsahaaja käsittää korkeakoulutuksen tavoitteena olevan sosioekonomisen eriarvoisuuden lisääminen ja sijoittuminen mahdollisimman korkealle yhteiskunnan hillotolpalla. Ammattiosaaminen ja tieteellinen ymmärrys on sivuseikka. Kunhan saa sen gradun pukerrettua ja pääsee jonnekin miekanterotusryyppäjäisiin?
Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi. Niin, tekniikkahan tarvitsee johtajan, kulttuurille riittää sihteerikkö. Joka tapauksessa tieteellinen kiinnostus on puhdas nolla näillä amis-maistereilla.
Vierailija kirjoitti:
Koulutustason nosto on hyvä juttu, mutta en tosiaan ymmärrä tätä korkeakoulu-intoa. Loppujen lopuksi edes yliopistotutkinnon suorittaneista aika pieni osa lähtee jatko-opintoihin tai tekee tutkimustöitä.
Mielummin parempaa ammattiopetusta, siitä saa konkreettista hyötyä nopeasti.
Ammattikoulutuksella ei kyetä tieteellisen perustutkimukseen, innovaatioihin ja uuden osaamisen luomiseen. Kannattaa muistaa, että esim. kännykät eivät ole amislaisten innovaatioita, vaan taustalla on vuosikymmenten pituinen yliopistotutkimus ja uudet akateemiset innovaatiot. Sama koskee nyt esim. kvanttitietokoneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurisyy on suomalaiskansallinen umpimielisyys. Siinä missä muu maailma ymmärtää korkeakoulutuksella valmiutta sijoittua vaativampiin työtehtäviin, joissa asioiden syvempää ymmärrystä tarvitaan, niin siinä Suomalainen pattinginsahaaja käsittää korkeakoulutuksen tavoitteena olevan sosioekonomisen eriarvoisuuden lisääminen ja sijoittuminen mahdollisimman korkealle yhteiskunnan hillotolpalla. Ammattiosaaminen ja tieteellinen ymmärrys on sivuseikka. Kunhan saa sen gradun pukerrettua ja pääsee jonnekin miekanterotusryyppäjäisiin?
Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi. Niin, tekniikkahan tarvitsee johtajan, kulttuurille riittää sihteerikkö. Joka tapauksessa tieteellinen kiinnostus on puhdas nolla näillä amis-maistereilla.
Suomen lain mukaan tämä: ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”
Jotta tuolla pärjää, tarvitaan älykkyyttä, kyvykyyttä ja pitkäjänteistä ahkeruutta ja hyvää motivaatiota.
"Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi."
En tiedä missä fantasiamaailmassa elät. Todellisuudessa äärimmäisen harva korkeakoulutettu palaa minnekään maakuntaan. Aika harva on sieltä nykyisin enää edes kotoisin.
Ja akateemisista työpaikoista 95% on suurissa kaupungeissa.
Jo tohtoriopiskelijoiden joukossa on ihan liikaa sinne kuulumattomia ihmisiä. Tutkijoiksi pitäisi päästä vain aivan paras aines.
Se on jo pilattu siinä kohtaa, kun haluttiin kouluttaa yli viidennes väestöstä. Vaikeustasoa on silloin pakko laskea, että normaali ja hieman tyhmempi kykenee sen suorittamaan.