Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulutettujen määrää on mahdotonta nostaa pilaamatta korkeakoulutusta
11.09.2026 |
Mediassa jaksetaan aina valittaa miten korkeakoulutettujen määrää pitäisi saada nostettua, mutta jokainen korkeakoulun käynyt tietää millaisia tolloja niistä löytyy jo nyt. Yllättävän usein saa ihmetellä miten jotkut ovat päässeet edes pääsykokeista sisään. Ei ymmärretä aikatauluja ja ruikutetaan miten pitäisi saada lisäaikaa, ei tajuta tehtävänantoa, ei käydä luennoilla tai lueta itsenäisesti mitään materiaalia, mutta sitten kun ei olla pääsemässä läpi niin alkaa vinkuminen ja valitus. Pahimpia ovat ryhmätyöt, joissa nämä perässävedettävät eivät tee yhtään mitään, ja vastuu näistä sysätään muille opiskelijoille. On yksinkertaisesti mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen määrää, mikäli oikeasti vain pieni osa kansasta ylipäätään omaa tarpeeksi älykkyyttä ja itsekuria koulutuksen vaatimalla tavalla.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
"Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi."
En tiedä missä fantasiamaailmassa elät. Todellisuudessa äärimmäisen harva korkeakoulutettu palaa minnekään maakuntaan. Aika harva on sieltä nykyisin enää edes kotoisin.
Ja akateemisista työpaikoista 95% on suurissa kaupungeissa.
Nythän oli kauhea huuto siitä, kun OP vaatiikin tulemaan toimistolle. Etänä on maakunnista käsin tehty työtä ja niin olisi pitänyt jatkua maailman tappiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nythän oli kauhea huuto siitä, kun OP vaatiikin tulemaan toimistolle. Etänä on maakunnista käsin tehty työtä ja niin olisi pitänyt jatkua maailman tappiin."
Noissa kyse on useimmiten siitä että toimipisteitä on supistettu niin että henkilö on jäänyt etätyöhön kun hänen virallinen toimipisteensä on siirtynyt vaikka Helsinkiin. Siitä on monen vaikea palata konttorille kun sitä alkuperäistä konttoria ei enää ole olemassa vaikka se uusi ei olisikaan kuin vaikka reilun sadan kilometrin päässä.
Lisäksi noita on lopulta aika pieni osuus koko työvoimasta. Akateemiset työpaikat tosiaan nykyään sijaitsevat valtaosin isoissa kasvukeskuksissa joten ei ele mitään maakuntien työpaikkoja mihin palata.
"Nythän oli kauhea huuto siitä, kun OP vaatiikin tulemaan toimistolle. Etänä on maakunnista käsin tehty työtä ja niin olisi pitänyt jatkua maailman tappiin."
Enemmän siitä huutavat ne jotka eivät jaksa siirtyä enää takaisin kehä ykkösen ruuhkiin istumaan.
Korkeakouluihin pitäisi ilmeisesti valita älykkyyden perusteella, eikä pääsykokeiden.
Riittävällä opettajien määrällä ja laadukkaalla opetuksella varmaan tyhmempikin pärjäisi jos olisi mahdollista keskittyä opiskeluun.
Aivan. Myöskään määrärahoja ei haluta nostaa koulutukseen, mikä tarkoittaa laadultaan heikompaa opetusta sellaisilla aloilla, jotka eivät koostu 100 % massaluennoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutustason nosto on hyvä juttu, mutta en tosiaan ymmärrä tätä korkeakoulu-intoa. Loppujen lopuksi edes yliopistotutkinnon suorittaneista aika pieni osa lähtee jatko-opintoihin tai tekee tutkimustöitä.
Mielummin parempaa ammattiopetusta, siitä saa konkreettista hyötyä nopeasti.
Ammattikoulutuksella ei kyetä tieteellisen perustutkimukseen, innovaatioihin ja uuden osaamisen luomiseen. Kannattaa muistaa, että esim. kännykät eivät ole amislaisten innovaatioita, vaan taustalla on vuosikymmenten pituinen yliopistotutkimus ja uudet akateemiset innovaatiot. Sama koskee nyt esim. kvanttitietokoneita.
Ammattikoulutuksella, jos se vain toteutettu riittävin resurssein ja voimavaroin, eikä vain tavoitteena, että moni opiskelija on karkeasti sanottuna päivähoidossa pidempään on mahdollsita saavuttaa monenlaista osaamista ja taitoja, joita yhtälailla tarvitaan ja joille olisi käyttöä.
Ihan liian moni korkeakouluettu ja yliopistosta valmistunut ei välttämättä koko työuransa aikana pääse hyötymään osaamispotentiaalsitaan kuin murto-osan; jota edelleen monella on, vaikka korkeakouluja ja yliopistoilla tuntuu nykyisin olevan isompi huoli siitä, että voisivat tarjota mahdollsimman monelle opiskelupaikan ja samanaikaisesti se, että voisivat ojentaa n-n ajan kuluttua opiskelupaikan saaneelle tutkintotodistuksen kouraan.
Ts. Ei korkeakouluilla ja yliopistoilla ole enää niinkään huoli siitä miten laajasti ja syvällsesti opsikelijen ymmärrys ja tietämys on kasvanut opintojen aikana.
Tämä kaikki selittyy mm. sillä, että korkeakoulut ja yliopistot saavat paljossa (julkista)rahoitusta sen perusteella miten paljon ne tarjoavat opiskelupaikkoja että kuinka monelle myöntävät tutkinnon, jonka katsotaan ilmentävän tutkinnon saaneen osaamispotentiaalia
Ammattikoulutuksen aliarvostaminen sen sijaan sai vain lisää jatkoa kun oppivelvollisuus aikaa pidennettiin mutta resuresseja ja voimavaroja ei parannettu samassa suhteessa. - Railon korkeakoulutettujen ja yliopistosta valmistuneiden vs. ammattikoulusta valmistuneiden välillä moni koki -ehkä ei ihan täysin perusteetta- kasvavan entisestään kun lukion ja ylioppilastutkinnon arvostus koki äkillisen nousun kun korkeakoulu ja tai yliopisto-opiskelupaikkoja jaettaessa alettiin suosia aiempaa suoremmin ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneitä, niin että heidän ei tarvitsiisi enää osallistua pääsykokeisiin ja ensikertaa hakeneita.
Uskovainem mies
Vierailija kirjoitti:
Jo tohtoriopiskelijoiden joukossa on ihan liikaa sinne kuulumattomia ihmisiä. Tutkijoiksi pitäisi päästä vain aivan paras aines.
Ei hyväksytty väitöskirja ole vasta kuin opinnäytetyö tutkijaksi, mutta kaikista tohtoreista ei tule tutkijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehdään suunnitelmia, jotka ovat yleviä ja näyttävät hyvältä paperilla puppulauseineen vailla mitään todellisuuspohjaa. Lopputulos on saavutettavissa vain rimaa alentamalla tai poistamalla vaatimukset oikeastaan kokonaan.
Lopputulos saavutetaan, mutta jäljet ovat tuhoisat. Koulutetaan massoja, joilla ei ole kykyä mihinkään. Opintojen laatu heikkenee ja tutkintojen merkitys kokee inflaation. Vain siksi, että joku alkujaankin tyhmä ja tuhoontuomittu ajatus saataisiin runnottua läpi ja sanoa, että me onnistuimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tohtoriopiskelijoiden joukossa on ihan liikaa sinne kuulumattomia ihmisiä. Tutkijoiksi pitäisi päästä vain aivan paras aines.
Ei hyväksytty väitöskirja ole vasta kuin opinnäytetyö tutkijaksi, mutta kaikista tohtoreista ei tule tutkijoita.
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Paikkojen määrää pitäisi laskea ja erityisesti kv-opiskelijoiden määrää laskea ainakin 1/5 nykyisestä. Opetuksen ja opiskelijoiden taso pitäisi saada takaisin vähintään 2010-luvulle. Ryhmätyöt ja monivalintatentit olisi sitten helppo lopettaa, kun opiskelijamäärä olisi kohtuullinen.
Entä opetuksen ja vaatimusten taso?
Sitä on laskettu vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluihin pitäisi ilmeisesti valita älykkyyden perusteella, eikä pääsykokeiden.
Riittävällä opettajien määrällä ja laadukkaalla opetuksella varmaan tyhmempikin pärjäisi jos olisi mahdollista keskittyä opiskeluun.
Yliopistot pitäisi olla kaikille avoimia, kuten Ranskassa.
Tai näin oli ainakin ennen
https://yle.fi/a/3-7525360
Jengi karsiutuu muutamaasa vuodessa murto-osaan aloittaneista, kun eivät pääse tenteistä ja kursseista läpi. Pelkkä älykkyys ei riitä, vaan tarvitaan motivaatiota ja ahkeruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tohtoriopiskelijoiden joukossa on ihan liikaa sinne kuulumattomia ihmisiä. Tutkijoiksi pitäisi päästä vain aivan paras aines.
Ei hyväksytty väitöskirja ole vasta kuin opinnäytetyö tutkijaksi, mutta kaikista tohtoreista ei tule tutkijoita.
Niin?
Usein heillä, joilla on kykyä ja taitoa laatia väitöskirja omaavat sen verran paljon muitakin taitoja ja osaamsita, että heillä on muitakin houkuttelevia työpaikkoja kuin hyvin epävarma ja usein hyvin rikkonainen ja kilpialltu tutkinusmaailma, jolloin se, että tälle alalle on valmis lähtemään ei ole välttämättä sen tai niiden toiveissa, joita mahdollsiesti pidetään parhaana. Yhtään ei helpota se, että tutkijana joudut käyttämään huomattavan suuren osan ajastasi muuhun kuin itse tutkimukseen kun aika menee rahoituksen hakemisessa tai erilaisissa hankehumpissa. - Tai se, että julkisvaltaa myöten osoitetaan ivaa ja pilkkaa ja jopa suoraaista halveksintaa tutkittua tietoa ja osaamista kohtaan. jos se on vastoin haluttuja poliittisia päämäriä ja tavoitteita.
Uskovainen mies
Voihan vitja mitkä älymystön kokoontumisajot täällä on. Paikalla varmasti koko Mensa.
Oletteko yhtään katsoneet tilastoja. No ette tietenkään tai huomaisitte että Suomi on pudonnut kelkasta korkeakoulutettujen määrän suhteen. Se on yksi tärkeimmistä asioista mitä talouskasvuun tulee (ei toki täällä kokoontuvien Mensalaisten mukaan, mutta muun maailman)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätään ammattikorkeakoulutettuja jolloin korkeakoulutettujen määrä eikä laatu kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Jos katsoo avoimia työpaikkoja, niin korkeakoulutettujen määrää kannattaisi vähentää. Amikseen vaan, kuorma-autonkuljettajaksi, hitsaajaksi, tehdastyöläiseksi tai kaivinkonekuskiksi. Niin ja lähihoitajaksi tietty. Puolet väestöstä vois olla lähäreitä.
Eihän nykyisillekään lähihoitajille ole enää töitä. Tai oikeammin palkanmaksajia.
Miksi se muualla sitten on mahdollista? Johtuuko siitä, että sitten ei pelkän sukulaisuuden perusteella ilman osaamista voisi niin hyvin palkata enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Paikkojen määrää pitäisi laskea ja erityisesti kv-opiskelijoiden määrää laskea ainakin 1/5 nykyisestä. Opetuksen ja opiskelijoiden taso pitäisi saada takaisin vähintään 2010-luvulle. Ryhmätyöt ja monivalintatentit olisi sitten helppo lopettaa, kun opiskelijamäärä olisi kohtuullinen.
Entä opetuksen ja vaatimusten taso?
Sitä on laskettu vuosikymmeniä.
Niinhän tuossa sanoin jo. Opetuksen tasoa on vaikea pitää korkealla, kun opiskelijoita on liikaa suhteessa tarvittaviin pedagogisiin menetelmiin ja opetushenkilömäärään. Suuret opiskelijamäärät on johtanut siihen, että käyttöön on otettu ryhmätyöt, vertaisoppiminen, käänteinen luokkahuone, monivalintatentit yms. Sama opettaja saattoi aikaisemmin pitää kurssia 20 opiskelijalle hyvällä laadulla ja nyt samaa kurssia 200 opiskelijalle vähemmillä vaatimuksilla. On täysin selvää, ettei kukaan ehdi näillä opiskelijamäärillä lukea enää essee-vastauksia tai pitkiä raportteja. Lisäksi opiskelijat eivät halua olla paikalla ja pelkkiä valitussähköposteja tulee jatkuvalla syötöllä. Ongelmia on kulttuuriin, uskontoon, aatteisiin, kiireisiin, tasa-arvoon, pukeutumiseen, esteettömyyteen, asumiseen ja ihan mihin vaan ikinä keksitään. Niiden selvittelyyn menee kohta aikaa puolet työajasta.
Opiskelukaveri kyllästyi liki 3 vuoden työttömyyteen ja lähti opiskelemaan uutta alaa jamkiin missä tavattiin aikanaan, niin opetuksen laatu on 10 vuoden aikana pudonnut reippaasti. Moni kurssi suoritetaan täysin itsenäisesti ilman mitään varsinaista opetusta. Eikä siinäkään vielä kaikki naapuri lähti samaan puljuun opiskelemaan elokuun lopussa ja suoritti orientaatioviikon aikana 5 kurssia ja tässä vaiheessa sillä on jo 8 kurssia tehtynä. Tuolla tahdilla se on yks lukukausi ja homma purkissa ja siinä vaiheessa kyllä kyseenalaista, että mitä siellä oikeasti oppii ja miten hyvin?
Lapseni aloitti AMK-opinnot nyt syksyllä. Tunteja on päivässä vain 2-4, loput ryhmätöitä tai itsenäistä opiskelua. Itse opiskelin samaisen tutkinnon reilut 25 vuotta sitten ja silloin opiskelu oli kokopäivätyötä ja illalla tehtiin vielä läksyt.
Nykyään on rima laskettu niin alas, että tutkinnon voi saada melko vähällä osaamisella. Luulisi, että laadulla olisi merkitystä, mutta vain määrällä on. Määrä = rahaa ja raha ratkaisee.
Se on jo nyt pilalla.