Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulutettujen määrää on mahdotonta nostaa pilaamatta korkeakoulutusta
11.09.2026 |
Mediassa jaksetaan aina valittaa miten korkeakoulutettujen määrää pitäisi saada nostettua, mutta jokainen korkeakoulun käynyt tietää millaisia tolloja niistä löytyy jo nyt. Yllättävän usein saa ihmetellä miten jotkut ovat päässeet edes pääsykokeista sisään. Ei ymmärretä aikatauluja ja ruikutetaan miten pitäisi saada lisäaikaa, ei tajuta tehtävänantoa, ei käydä luennoilla tai lueta itsenäisesti mitään materiaalia, mutta sitten kun ei olla pääsemässä läpi niin alkaa vinkuminen ja valitus. Pahimpia ovat ryhmätyöt, joissa nämä perässävedettävät eivät tee yhtään mitään, ja vastuu näistä sysätään muille opiskelijoille. On yksinkertaisesti mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen määrää, mikäli oikeasti vain pieni osa kansasta ylipäätään omaa tarpeeksi älykkyyttä ja itsekuria koulutuksen vaatimalla tavalla.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Voihan vitja mitkä älymystön kokoontumisajot täällä on. Paikalla varmasti koko Mensa.
Oletteko yhtään katsoneet tilastoja. No ette tietenkään tai huomaisitte että Suomi on pudonnut kelkasta korkeakoulutettujen määrän suhteen. Se on yksi tärkeimmistä asioista mitä talouskasvuun tulee (ei toki täällä kokoontuvien Mensalaisten mukaan, mutta muun maailman)
En ole kv. vertailuun perehtynyt, kylläkin kuullut siitä että Suomessa korkeakoulutettujen määrä laskee uusissa sukupolvissa. Kouluttautuneimmat ikäluokat on jotain 70-luvun lopun ja mahdollisesti 80-luvun alun ikäluokkia, siitä lähtien on tultu alaspäin.
Käsittääkseni muualla Euroopassa kuitenkin yleisesti tehdään vain alempaa korkeakoulututkintoa, esim. Britanniassa, ja hyvin harvoin työllistytään opiskelualalle. Se alempi tutkinto on vain ikään kuin todistus työelämäkelpoisuudesta sinänsä. Tehdään vaikka kemian alempi tutkinto ja mennään sitten vakuutusmyyjäksi.
Vielä reilu 15 vuotta sitten meilläkin Kokoomus ja elinkeinoelämä ajoivat innolla sitä, että normiksi tulisi suorittaa vain alempi tutkinto ja se riittäisi kelpoisuudeksi monelle alalle. Ei siitä onneksi mitään tullut, kandi kun on vielä leikkikoulua. Mutta siihen kytkeytyi tuo uudistus, jossa kandi ylipäätään palautettiin palettiin ja jatko-opiskeluoikeutta maisteriin pitää erikseen hakea. Sitä ennen kaikki saivat suorilta oikeuden maisteriin ja yhdessä vaiheessahan kandia ei tainnut edes olla, niin turhaksi välivaiheeksi se koettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli puolet ikäluokasta aiotaan siis korkeakouluttaa. Toisaalta on uutisoitu, että neljäsosa peruskoululaisista on opetuksen tukitoimien piirissä. Tähän väliin ei jää kovin monta kymmentä prosenttia porukasta. Toisaalta tukitoimien piirissä olevakin voi kehittyä korkeakoulukelpoiseksi, mutta kärjistäen voisi ihmetellä, että mistä saamme tulevaisuudessa näppäriä tavallisten töiden tekijöitä.
Joissain maissa korkeakoulutettujen osuus on 60 prosentin luokkaa, mutta tähän on varmaan laskettu meikäläisittäin hyvinkin lyhyen, esimerkiksi yhden vuoden opiskelulla "korkeakoulututkinnon" saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Yli puolet ikäluokasta aiotaan siis korkeakouluttaa. Toisaalta on uutisoitu, että neljäsosa peruskoululaisista on opetuksen tukitoimien piirissä. Tähän väliin ei jää kovin monta kymmentä prosenttia porukasta. Toisaalta tukitoimien piirissä olevakin voi kehittyä korkeakoulukelpoiseksi, mutta kärjistäen voisi ihmetellä, että mistä saamme tulevaisuudessa näppäriä tavallisten töiden tekijöitä.
Joissain maissa korkeakoulutettujen osuus on 60 prosentin luokkaa, mutta tähän on varmaan laskettu meikäläisittäin hyvinkin lyhyen, esimerkiksi yhden vuoden opiskelulla "korkeakoulututkinnon" saaneet.
Jenkeissä kun käyt high schoolin jälkeen jonkun community collegen ja opiskelet parturi-kampaajaksi, niin olet korkeastikoulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Yli puolet ikäluokasta aiotaan siis korkeakouluttaa. Toisaalta on uutisoitu, että neljäsosa peruskoululaisista on opetuksen tukitoimien piirissä. Tähän väliin ei jää kovin monta kymmentä prosenttia porukasta. Toisaalta tukitoimien piirissä olevakin voi kehittyä korkeakoulukelpoiseksi, mutta kärjistäen voisi ihmetellä, että mistä saamme tulevaisuudessa näppäriä tavallisten töiden tekijöitä.
Joissain maissa korkeakoulutettujen osuus on 60 prosentin luokkaa, mutta tähän on varmaan laskettu meikäläisittäin hyvinkin lyhyen, esimerkiksi yhden vuoden opiskelulla "korkeakoulututkinnon" saaneet.
Tuodaan ne tukitoimet amkiin tai perustetaan "erityis-amk"
Joo, ainakin viisi ihmistä kysymässä ryhmächatissa missä opetus pidetään, kun itse eivät vissiin osaa ottaa selville. (Esim. lukkarissa näkyy jos joku ei tiedä) Ja ainakin kymmenen tarvitsee apua, kun ilmoittautui kursseille väärin tms., lukukausi on jo vauhdissa ja ihmetellään mitä voi tehdä, kun kurssit on päällekkäin (näihin ilmoittauduttiin itse).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikkea hyysäämisen kulttuuri pitää saada katkaistua jo peruskoulussa ja lukiossa. Nykyäänhän yhteisvalintakin tehdään yhdessä opon kanssa, ettei vaan pääse unohtumaan. Jos oppilas ei osaa ottaa kirjaa ja kynää repusta itsenäisesti, häntä auttaa koulunkäyntiavustaja. Miksi auttaa? Onko tuollaisesta avuttomasta kehittymässä työelämälle välttämätön tekijä? Ei tuolla hyysäämisellä ainakaan.
Oon ulkomailla, ei oo kivaa kun täällä ei saa vauvattelua. :( Oikeesti jonkun pitäisi näyttää tai laittaa ainakin kyltti, että mihin pitää mennä, että osaan. Hirveitä kuiluja ja pudotuksia myös ilman kaiteita.
Vierailija kirjoitti:
En halua opiskella korkeakoulussa, joka hyväksyy opiskelijaksi kaltaiseni henkilön.
Totta kai meidän hölmöjen sisäänotto laskee korkeakoulutuksen tasoa.
Suomeen tarvittaisiin akatemia - todellinen yliopisto, johon pääsee 1-2% väestöstä. Nykyiset yliopistot voitaisiin jättää ammattikorkeakorkeakouluiksi.
Ja ei tätä kulttuuria missä aikuisenakin vielä haetaan korkeakouluun. Itse toivoisin, että olisin vaan liikkunut eteenpäin enkä mennyt tohon lankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi."
En tiedä missä fantasiamaailmassa elät. Todellisuudessa äärimmäisen harva korkeakoulutettu palaa minnekään maakuntaan. Aika harva on sieltä nykyisin enää edes kotoisin.
Ja akateemisista työpaikoista 95% on suurissa kaupungeissa.
Apteekit, sairaalat, tehtaat, pankit...?
Vierailija kirjoitti:
Tehdään suunnitelmia, jotka ovat yleviä ja näyttävät hyvältä paperilla puppulauseineen vailla mitään todellisuuspohjaa. Lopputulos on saavutettavissa vain rimaa alentamalla tai poistamalla vaatimukset oikeastaan kokonaan.
Lopputulos saavutetaan, mutta jäljet ovat tuhoisat. Koulutetaan massoja, joilla ei ole kykyä mihinkään. Opintojen laatu heikkenee ja tutkintojen merkitys kokee inflaation. Vain siksi, että joku alkujaankin tyhmä ja tuhoontuomittu ajatus saataisiin runnottua läpi ja sanoa, että me onnistuimme.
"Kuka tahansa pystyy oppia mitä tahansa." -peruskoulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluihin pitäisi ilmeisesti valita älykkyyden perusteella, eikä pääsykokeiden.
Riittävällä opettajien määrällä ja laadukkaalla opetuksella varmaan tyhmempikin pärjäisi jos olisi mahdollista keskittyä opiskeluun.
Yliopistot pitäisi olla kaikille avoimia, kuten Ranskassa.
Tai näin oli ainakin ennen
https://yle.fi/a/3-7525360
Jengi karsiutuu muutamaasa vuodessa murto-osaan aloittaneista, kun eivät pääse tenteistä ja kursseista läpi. Pelkkä älykkyys ei riitä, vaan tarvitaan motivaatiota ja ahkeruutta.
Kannatan! Samalla näkisi millaista se oikeasti on. Ei vaan tavoittelisi sitä yliopistoa, josta on hoettu koko lukion ajan, josta konkreettisesti on vain mielikuva.
Olet täysin väärässä.
Voimme tuoda älykkäänpiä jne ihmisiä intiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan vitja mitkä älymystön kokoontumisajot täällä on. Paikalla varmasti koko Mensa.
Oletteko yhtään katsoneet tilastoja. No ette tietenkään tai huomaisitte että Suomi on pudonnut kelkasta korkeakoulutettujen määrän suhteen. Se on yksi tärkeimmistä asioista mitä talouskasvuun tulee (ei toki täällä kokoontuvien Mensalaisten mukaan, mutta muun maailman)
Ilman tutkintoakin yrittäjä voi alkaa palkkaamaan amislaisia.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni aloitti AMK-opinnot nyt syksyllä. Tunteja on päivässä vain 2-4, loput ryhmätöitä tai itsenäistä opiskelua. Itse opiskelin samaisen tutkinnon reilut 25 vuotta sitten ja silloin opiskelu oli kokopäivätyötä ja illalla tehtiin vielä läksyt.
Nykyään on rima laskettu niin alas, että tutkinnon voi saada melko vähällä osaamisella. Luulisi, että laadulla olisi merkitystä, mutta vain määrällä on. Määrä = rahaa ja raha ratkaisee.
Miten tunteja on 2-4? Amk ssa oppitunnit ovat kolmen tunnin mittaisia ja niitä sisältyy päivään 1-3 eli 3-9h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa 80% valmistuu työttömäksi amk: sta ja nyt jopa tradenomien on vaikea löytää harjoittelupaikkoja. Tottakai myös taso kärsii jos kaikki saa korkeakoulupaikan.
Ensikertalaiskiintiö on jo tarpeeksi vaarantanut opintojen tuomaa osaamisen tasoa alentaessaan pääsykriteereitä. Haluammeko todella että esimerkiksi valtion virastoissa ja hallinnossa työskentelee joku kokonaisuuksia ymmärtämätön henkilö amk:sta?
Koskee myös yliopistoja. Ennen harva uskalsi hakea alalle johon ei omasta mielestään omannut rahkeita. Nyt kaikilla on mahdollisuus mille tahansa alalle jos on ensikertalainen ja vähän jaksaa puristaa pääsykokeissa.
Ja mistä ne duunarit sitten löydetään, jos kaikki käy korkeakoulun? Mistä? Sinänsä oppiminen ja sivistys on hyvä juttu mutta tarvitaanko me esimerkiksi sata maisteria sadan putkimiehen sijaan? Mikä sen maisterin tai amk-tutkinnon arvo on, jos se ei työllistä tai valmistuneiden osaamisen taso on surkea työelämän kannalta?
Amk- koulutus vei myös paikkoja yliopiskouluteituilta kuten vaikka sotealalle tulleet alakriteerit jne joten nyt tason lasku on nähtävissä ja niin maataan, kuin on pedattu.
Madalletaan vaatimuksia, nostetaan koulutustasoa,vähennetään kriteereitä.... Kaikenlainen koulutus kokee vääjämättä arvon laskun. Ikävää kaikille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan vitja mitkä älymystön kokoontumisajot täällä on. Paikalla varmasti koko Mensa.
Oletteko yhtään katsoneet tilastoja. No ette tietenkään tai huomaisitte että Suomi on pudonnut kelkasta korkeakoulutettujen määrän suhteen. Se on yksi tärkeimmistä asioista mitä talouskasvuun tulee (ei toki täällä kokoontuvien Mensalaisten mukaan, mutta muun maailman)
En ole kv. vertailuun perehtynyt, kylläkin kuullut siitä että Suomessa korkeakoulutettujen määrä laskee uusissa sukupolvissa. Kouluttautuneimmat ikäluokat on jotain 70-luvun lopun ja mahdollisesti 80-luvun alun ikäluokkia, siitä lähtien on tultu alaspäin.
Käsittääkseni muualla Euroopassa kuitenkin yleisesti tehdään vain alempaa korkeakoulututkintoa, esim. Britanniassa, ja hyvin harvoin työllistytään opiskelualalle. Se alempi tutkinto on vain ikään kuin todistus työelämäkelpoisuudesta sinänsä. Tehdään vaikka kemian alempi tutkinto ja mennään sitten vakuutusmyyjäksi.
Vielä reilu 15 vuotta sitten meilläkin Kokoomus ja elinkeinoelämä ajoivat innolla sitä, että normiksi tulisi suorittaa vain alempi tutkinto ja se riittäisi kelpoisuudeksi monelle alalle. Ei siitä onneksi mitään tullut, kandi kun on vielä leikkikoulua. Mutta siihen kytkeytyi tuo uudistus, jossa kandi ylipäätään palautettiin palettiin ja jatko-opiskeluoikeutta maisteriin pitää erikseen hakea. Sitä ennen kaikki saivat suorilta oikeuden maisteriin ja yhdessä vaiheessahan kandia ei tainnut edes olla, niin turhaksi välivaiheeksi se koettiin.
Kaikki työ opitaan todellisuudessa työpaikalla.
On jo myyty. Lapin yliopiston voisi lakkauttaa ja panostaa muiden yliopistojen opetukseen.
Totta ja yliopiston professorina on sen saanut huomata. Ei siihen aikaan kun itse opiskeli ollut tälläisiä "opiskelijoita".
Hävettää päästää kursseilta läpi porukkaa jotka eivät osaa mitään muuta kuin valittaa ja selittää, mutta pakko on kun yliopiston on rahojen takia saada kaikki valmistumaan.
Sehän on jo pilattu. Palstan akateemiset vaikuttaa enemmänkin Pitkänniemen ylpeiltä asukeilta, kuin älyköiltä.
Suomessa taitaa edelleen olla yli 300 kuntaa. Valtaosa niistä ei ole suuria kaupunkeja, joita on Suomessa vain muutama. Pienimmissäkin kunnissa on aina akateemisen loppututkinnon suorittanutta väkeä pyörittämässä kuntaa. Nämä kuntasektorin suhteellisen kalliit virat sijaitsee maaseudulla ja kuntia on vieläpä aivan liikaa. Toki pienemmillä paikkakunnilla on myös teollisuustuotantoa, joka saattaa muutaman korkeammin koulutetun työllistää. Samoin koulutus on kuntien vastuulla, sielläkin jälleen akateemisia kaiken maailman Tuupovaaroissa ja Sonkajärvissä.