Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulutettujen määrää on mahdotonta nostaa pilaamatta korkeakoulutusta
11.09.2026 |
Mediassa jaksetaan aina valittaa miten korkeakoulutettujen määrää pitäisi saada nostettua, mutta jokainen korkeakoulun käynyt tietää millaisia tolloja niistä löytyy jo nyt. Yllättävän usein saa ihmetellä miten jotkut ovat päässeet edes pääsykokeista sisään. Ei ymmärretä aikatauluja ja ruikutetaan miten pitäisi saada lisäaikaa, ei tajuta tehtävänantoa, ei käydä luennoilla tai lueta itsenäisesti mitään materiaalia, mutta sitten kun ei olla pääsemässä läpi niin alkaa vinkuminen ja valitus. Pahimpia ovat ryhmätyöt, joissa nämä perässävedettävät eivät tee yhtään mitään, ja vastuu näistä sysätään muille opiskelijoille. On yksinkertaisesti mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen määrää, mikäli oikeasti vain pieni osa kansasta ylipäätään omaa tarpeeksi älykkyyttä ja itsekuria koulutuksen vaatimalla tavalla.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Voihan vitja mitkä älymystön kokoontumisajot täällä on. Paikalla varmasti koko Mensa.
Oletteko yhtään katsoneet tilastoja. No ette tietenkään tai huomaisitte että Suomi on pudonnut kelkasta korkeakoulutettujen määrän suhteen. Se on yksi tärkeimmistä asioista mitä talouskasvuun tulee (ei toki täällä kokoontuvien Mensalaisten mukaan, mutta muun maailman)
En ole kv. vertailuun perehtynyt, kylläkin kuullut siitä että Suomessa korkeakoulutettujen määrä laskee uusissa sukupolvissa. Kouluttautuneimmat ikäluokat on jotain 70-luvun lopun ja mahdollisesti 80-luvun alun ikäluokkia, siitä lähtien on tultu alaspäin.
Käsittääkseni muualla Euroopassa kuitenkin yleisesti tehdään vain alempaa korkeakoulututkintoa, esim. Britanniassa, ja hyvin harvoin työllistytään opiskelualalle. Se alempi tutkinto on vain ikään kuin todistus työelämäkelpoisuudesta sinänsä. Tehdään vaikka kemian alempi tutkinto ja mennään sitten vakuutusmyyjäksi.
Vielä reilu 15 vuotta sitten meilläkin Kokoomus ja elinkeinoelämä ajoivat innolla sitä, että normiksi tulisi suorittaa vain alempi tutkinto ja se riittäisi kelpoisuudeksi monelle alalle. Ei siitä onneksi mitään tullut, kandi kun on vielä leikkikoulua. Mutta siihen kytkeytyi tuo uudistus, jossa kandi ylipäätään palautettiin palettiin ja jatko-opiskeluoikeutta maisteriin pitää erikseen hakea. Sitä ennen kaikki saivat suorilta oikeuden maisteriin ja yhdessä vaiheessahan kandia ei tainnut edes olla, niin turhaksi välivaiheeksi se koettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli puolet ikäluokasta aiotaan siis korkeakouluttaa. Toisaalta on uutisoitu, että neljäsosa peruskoululaisista on opetuksen tukitoimien piirissä. Tähän väliin ei jää kovin monta kymmentä prosenttia porukasta. Toisaalta tukitoimien piirissä olevakin voi kehittyä korkeakoulukelpoiseksi, mutta kärjistäen voisi ihmetellä, että mistä saamme tulevaisuudessa näppäriä tavallisten töiden tekijöitä.
Joissain maissa korkeakoulutettujen osuus on 60 prosentin luokkaa, mutta tähän on varmaan laskettu meikäläisittäin hyvinkin lyhyen, esimerkiksi yhden vuoden opiskelulla "korkeakoulututkinnon" saaneet.
Suomessa taitaa edelleen olla yli 300 kuntaa. Valtaosa niistä ei ole suuria kaupunkeja, joita on Suomessa vain muutama. Pienimmissäkin kunnissa on aina akateemisen loppututkinnon suorittanutta väkeä pyörittämässä kuntaa. Nämä kuntasektorin suhteellisen kalliit virat sijaitsee maaseudulla ja kuntia on vieläpä aivan liikaa. Toki pienemmillä paikkakunnilla on myös teollisuustuotantoa, joka saattaa muutaman korkeammin koulutetun työllistää. Samoin koulutus on kuntien vastuulla, sielläkin jälleen akateemisia kaiken maailman Tuupovaaroissa ja Sonkajärvissä.