Korkeakoulutettujen määrää on mahdotonta nostaa pilaamatta korkeakoulutusta
Mediassa jaksetaan aina valittaa miten korkeakoulutettujen määrää pitäisi saada nostettua, mutta jokainen korkeakoulun käynyt tietää millaisia tolloja niistä löytyy jo nyt. Yllättävän usein saa ihmetellä miten jotkut ovat päässeet edes pääsykokeista sisään. Ei ymmärretä aikatauluja ja ruikutetaan miten pitäisi saada lisäaikaa, ei tajuta tehtävänantoa, ei käydä luennoilla tai lueta itsenäisesti mitään materiaalia, mutta sitten kun ei olla pääsemässä läpi niin alkaa vinkuminen ja valitus. Pahimpia ovat ryhmätyöt, joissa nämä perässävedettävät eivät tee yhtään mitään, ja vastuu näistä sysätään muille opiskelijoille. On yksinkertaisesti mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen määrää, mikäli oikeasti vain pieni osa kansasta ylipäätään omaa tarpeeksi älykkyyttä ja itsekuria koulutuksen vaatimalla tavalla.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Paikkojen määrää pitäisi laskea ja erityisesti kv-opiskelijoiden määrää laskea ainakin 1/5 nykyisestä. Opetuksen ja opiskelijoiden taso pitäisi saada takaisin vähintään 2010-luvulle. Ryhmätyöt ja monivalintatentit olisi sitten helppo lopettaa, kun opiskelijamäärä olisi kohtuullinen.
Tämä sama vinkuminen oli päällä jo 90-luvulla kun ammattikorkeakoulut tulivat. Näin sitä on kummasti 30 vuotta menestytty työelämässä, vaikka silloin oli sama ulina kuinka vain ”parhaiden” tulisi saada korkeakoulutus ja ”huonompien” tulee pestä mummojen ahtereita vanhainkodilla.
T. Silloin ns. heikompi, nykyään vahvimpia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Valtaosa käy yliopiston ammattikouluna. Haluaa ulos paperin, ja palaa sitten johonkin maakuntaan, Taka-Ruikkalan kulttuurisihteeriksi tai tekniseksi johtajaksi."
En tiedä missä fantasiamaailmassa elät. Todellisuudessa äärimmäisen harva korkeakoulutettu palaa minnekään maakuntaan. Aika harva on sieltä nykyisin enää edes kotoisin.
Ja akateemisista työpaikoista 95% on suurissa kaupungeissa.
Apteekit, sairaalat, tehtaat, pankit...?
Mainitse toki seurakunnat ja koulut, jos tarkoitit kaupunkien ulkopuolella olevia korkeakoulutettujen työpaikkoja. Sairaaloja ja pankkeja täällä ei enää ole, apteekissa ja seurakunnassa ehkä pari korkeakouluttautunutta. Kunnissa vähän enemmän, kun suuri osa opettajista on maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Paikkojen määrää pitäisi laskea ja erityisesti kv-opiskelijoiden määrää laskea ainakin 1/5 nykyisestä. Opetuksen ja opiskelijoiden taso pitäisi saada takaisin vähintään 2010-luvulle. Ryhmätyöt ja monivalintatentit olisi sitten helppo lopettaa, kun opiskelijamäärä olisi kohtuullinen.
Tämä sama vinkuminen oli päällä jo 90-luvulla kun ammattikorkeakoulut tulivat. Näin sitä on kummasti 30 vuotta menestytty työelämässä, vaikka silloin oli sama ulina kuinka vain ”parhaiden” tulisi saada korkeakoulutus ja ”huonompien” tulee pestä mummojen ahtereita vanhainkodilla.
T. Silloin ns. heikompi, nykyään vahvimpia
Olen suorittanut opistotutkinnon 1980-luvulla ennen kuin opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Tutkinnon suorittaneitten osaamisen taso käytännön työssä ei ainakaan parantunut vaan opiskelussa painotettiin enemmän "akateemisuutta" eli tutkimusta.
Ryhmätöissä pääsee myös näkemään sitä työpaikkojen arkea. Siellä osa työkavereista on aina näitä heikompia mikäli firman koko on vähänkään suurempi. Jossain 50-100 hengen yrityksessä karsinta voi onnistua, mutta suuremmissa on aina tätä huonommin suoriutuvaa väkeä vaikka olisi huippupaperit
Se on jo pilattu. Kouluissa tapahtuva harjoittelu muutettii jo vuosia sitten lukemiseen.
Johan tuo on kärsinyt inflaation kun katsoo nykyisiä opinnäytetöitä tai graduja...
T. Tuplamaisteri molemmat gradut yksin ja ilman AI apuja tehneenä.
Eli korkeakoulutuksessa tullaan menemään samaa hurukyytiä alas päin kuin peruskoulutuksessa.
En näe mitään hyötyä siinä, että yhä suurempi osa työttömistä on koulutettu kalliimmin korkeakouluissa kuin aikaisemmin, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.