Millainen on se ihminen, jonka seurasta tykkäät? Miksi joistakin tykätään

- Sopivan puhelias

- Ei pelkää kokeilla uusia asioita, lähtökohtaisesti suhtautuu asioihin positiivisesti

- Tykkää matkustella ja kertoo mielenkiintoisia kohtaamisia

- Tykkää kirjallisuudesta

- Fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa kävelemään, pyöräilemään, melomaan jne.

- Ei nirsoile ruoasta

- Ei nipota asioista, kuten tiukoista aikatauluista.

Olen erittäin onnekas, kun tällaisia ystäviä on

No, ihmisiä joiden seurasta tykkään, yhdistää ainakin nämä asiat:

- huomioivat minut tai ylipäätään muut ihmiset. Tervehtivät iloisesti hymyillen, ovat kohteliaita, kysyvät kysymyksiä (eivätkä vaan paasaa omia asioitaan) 

- heillä näyttää menevän hyvin itsensä kanssa. Heillä on omaa elämää ja tekevät ja harrastavat asioita. 

- osaavat jutella monista asioista kepeästi, eivät ole vain yhden asian paasaajia. 

Positiivinen asenne elämään ja pilke silmäkulmassa aina. No pääosin ainskin  jos on minun kanssa juttu ja huumori luistaa. Ehkä olen hänen aurinko ollu välillä. On sielujen välinen yhteys varmaa. 

Pääkriteeri itselläni on että pitää olla ns. samalla aaltopituudella. Jos on myös muuten mukava niin sen parempi.

Hänen seurassaan on helppo olla oma itsensä, eikä tarvi nauraa tekonaurua ”oikeissa kohdissa” tai kannatella tilannetta sosiaalisesti - tai myöskään olla hiljainen, koska ei kiinnosta 

Keskustelutaito ja huumorintaju. Pystyy ns. jauhamaan paskaa mistä vain. Ja päälle on avarakatseinen.

Vierailija kirjoitti:

Pääkriteeri itselläni on että pitää olla ns. samalla aaltopituudella. Jos on myös muuten mukava niin sen parempi.

Tällaisia on niiiiiin vaikea löytää. 
Jostain syystä onnistuu helpoiten sellasten kanssa, joiden kanssa on seksuaalinen vetovoima. Vaikka ei olisikaan aina niin samalla aaltopituudella, niin on silti helppo olla vapaasti ja sanoa mitä huvittaa. 

Peruskäytöstavat, ystävällinen, ei ilkeä tai piikikäs, on kiinnostunut muista mutta puhuu myös omista asioista eli tasapaino vuorovaikutuksessa. Tasa-arvoinen muita kohtaan. 

Isot tissit ja piukka peba.

Syvällisistä, viisaista, ennakkoluulottomista ja positiivisista jotka ei kadehdi. Tykkää harrastaa yhdessä ja mielenkiinnon kohteissa samaa.

Ei hyväksikäyttäjiä.

On muute jännä tuo että tämä seksuaalinen kipinä on olemassa jo heti alusta alkaen tai sitä ei sit ole lainkaa. Välillä tuntuu, että välillä liiankin kuuma. 🤔😅 

Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?

Taitava kuuntelija ja jutunkertoja

Vastoin kuin edellinen vastaaja, itse taas tykkään, että jos on kaverin kanssa sovittu vietettävän aikaa yhdessä jutellen, syöden, juoden, meloen tai miten vaan, niin en tykkää että siihen pitäisi alkaa haalimaan kaverin kavereita, joita en edes tunne. 

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?

Itse oon introvertti, mutta mä itseasiassa vahvasti tykkään, jos mun ja ystävän seuraan tulee joku kolmas, tai useampikin. Se jotenkin tasapainottaa keskustelua. 

Introverttina olen hyvä kuuntelija, ehkä liiankin, niin kahden kesken tilanteet menee yleensä helposti siihen, että vaan mun kaveri on äänessä ja mä kuuntelen. Sit kun on kolme tai enemmän porukkaa, niin harva silloin omii koko puhetilaa itselleen. 

Lisäksi kun on useampi porukassa, voi välillä hetkeksi vetäytyä aktiivisesta kuuntelusta ja vaan seurata keskustelua ilman painetta olla se joka nyökyttelee riittävän usein ja keksii sopivaa sanottavaa sopivin väliajoin.