Mikä urheilulaji vaatii eniten harjoittelua, jos siinä haluaa pärjätä?

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

Voimistelu, uinti, pyöräily, triathlon. Ehkä myös golf.

Uinti ja pyöräily ovat lajeja, joista palautuu nopeammin kuin monista muista, eikä niistä hevillä saa rasitusvammoja. Tämä mahdollistaa valtavat harjoitusmäärät. Voimistelussa niin ikään 35-40 h on huipuilla normaali viikkomäärä, sillä liikkuvuusharjoittelu on keskeinen osa treeniä.

Luulisin että myös golfarit treenaavat paljon, vaikka en tunne lajia yhtään.

Esports. Parisuhteen saa muodostaa MM voiton jälkeen kunhan se ei vaikuta suoritukseen. 

Taitaa mennä vahvasti harrastusmäärien suhteen. Eli mitä enemmän lajilla on maailmassa harrastajia jotka tähtäävät urheilumenestykseen, niin sitä enemmän töitä saa tehdä, että arvokisoihin pääsee ja siellä pärjää.

Golf

Vierailija kirjoitti:

Voimistelu, uinti, pyöräily, triathlon. Ehkä myös golf.

Uinti ja pyöräily ovat lajeja, joista palautuu nopeammin kuin monista muista, eikä niistä hevillä saa rasitusvammoja. Tämä mahdollistaa valtavat harjoitusmäärät. Voimistelussa niin ikään 35-40 h on huipuilla normaali viikkomäärä, sillä liikkuvuusharjoittelu on keskeinen osa treeniä.

Luulisin että myös golfarit treenaavat paljon, vaikka en tunne lajia yhtään.

Golf? Golfissa voit olla rapakuntoinen läskipallo kunhan osaat lyödä.

Miten tähän kysymykseen voi kukaan vastata, kun tämä kai riippuu myös harrastajamääristä. Jos on paljon harrastajia, myös kynnys arvokisoihin on korkealla.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

7 ottelu ja 10 ottelu  !!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

7 ottelu ja 10 ottelu  !!!

Harrastajamäärät maailmassa taitaa olla aika pienet.

Veikkaisin voimistelua tai taitoluistelua. Toki jokainen laji vaatii runsaasti treenaamista että siinä pärjää arvokisoissa. Harrastaa voi, vaikkei huipulle tähtääkään.

Jalkapallo ihan heittämällä, jos arvokisamenestys on kriteeri. Ensin sinun pitää syntyä yhteen niistä ehkä kuudesta maasta joilla ylipäätään on mahdollisuus voittaa mestaruus, ja sen jälkeen sinun täytyy päästä siinä lajissa niiden miljoonien ja taas miljoonien harrastajien joukosta 26 parhaan joukkoon, JA toivoa että ne 25 muuta samaan asemaan päässyttä ovat myös parempia kuin muiden maiden pelaajat että pääset nostamaan pystiä kisojen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

Toki, mutta toisissa lajeissa harjoittelua vaaditaan silti enemmän kuin toisissa. Esim. pyöräilyssä, kelkkailussa ja lumilautalussa on ollut olympiaurheilijoita jotka ovat alunperin kilpailleet esim. yleisurheilussa mutta vaihtaneet myöhemmin johonkin talvilajiin.

Esim. pikajuoksijat Alexandra Burghart ja Lauryn Williams ovat kumpikin saavuttaneet olympiahopeaa kelkkailussa alle vuoden harjoittelun jälkeen. Tuskin olisivat pystyneet samaan vaikkapa taitoluistelussa tai jousiammunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Jalkapallo ihan heittämällä, jos arvokisamenestys on kriteeri. Ensin sinun pitää syntyä yhteen niistä ehkä kuudesta maasta joilla ylipäätään on mahdollisuus voittaa mestaruus, ja sen jälkeen sinun täytyy päästä siinä lajissa niiden miljoonien ja taas miljoonien harrastajien joukosta 26 parhaan joukkoon, JA toivoa että ne 25 muuta samaan asemaan päässyttä ovat myös parempia kuin muiden maiden pelaajat että pääset nostamaan pystiä kisojen jälkeen. 

Tuossa on kyse lähinnä tuurista eikä harjoittelusta.

Mutta heikompaan futismaahan syntynyt voi harjoittelemalla päästä hyvään seurajoukkueeseen ja menestyä esim. Mestarien liigassa tai seurajoukkueiden MM-kisoissa. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

Toki, mutta toisissa lajeissa harjoittelua vaaditaan silti enemmän kuin toisissa. Esim. pyöräilyssä, kelkkailussa ja lumilautalussa on ollut olympiaurheilijoita jotka ovat alunperin kilpailleet esim. yleisurheilussa mutta vaihtaneet myöhemmin johonkin talvilajiin.

Esim. pikajuoksijat Alexandra Burghart ja Lauryn Williams ovat kumpikin saavuttaneet olympiahopeaa kelkkailussa alle vuoden harjoittelun jälkeen. Tuskin olisivat pystyneet samaan vaikkapa taitoluistelussa tai jousiammunnassa.

Joskus mietittiin, että mitä lajia harrastamalla pääsisi helpoiten olympialaisiin. Päädyttiin että se on kelkkailu. Harrastajia todella vähän. Kelkkaratojakaan ei ole maailmassa monta. Suomen lähin kelkkailurata taisi löytyä Latviasta.

Pyöräily lienee hyvä esimerkki. Eli mitä vähemmän laji vaatii taitoa/pelisilmää, sitä enemmän kyse on hyvästä kunnosta. Totta kai kilpailu futiksessa tai vaikka tenniksessä on kovaa, mutta aina siellä on joitakin jotka on luonnollisella lahjakkuudellaan yms. päässeet ohi paljon kovakuntoisemmista kilpailijoistaan. Kuten Maradona. Pyöräilyssä tms. se lienee täysin mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Esports. Parisuhteen saa muodostaa MM voiton jälkeen kunhan se ei vaikuta suoritukseen. 

Tietokonepeli ei ole urheilua.

Se mihin on vähiten luontaista lahjakkuutta?

Väittäisin, että joukkuelajit, joissa pitää oman suorituksen lisäksi lukea myös joukkuetovereiden ja vastustajien mielenliikkeitä. Yksilölajeissa voi keskittyä tekemään vain sen oman suorituksensa ilman ylimääräisiä muuttujia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki lajit vaadi hurjasti toistoja ja treenitunteja, jos arvokisoihin asti haluaa päästä? Sanoisin, että helpolla ei pääse missään lajissa.

Toki, mutta toisissa lajeissa harjoittelua vaaditaan silti enemmän kuin toisissa. Esim. pyöräilyssä, kelkkailussa ja lumilautalussa on ollut olympiaurheilijoita jotka ovat alunperin kilpailleet esim. yleisurheilussa mutta vaihtaneet myöhemmin johonkin talvilajiin.

Esim. pikajuoksijat Alexandra Burghart ja Lauryn Williams ovat kumpikin saavuttaneet olympiahopeaa kelkkailussa alle vuoden harjoittelun jälkeen. Tuskin olisivat pystyneet samaan vaikkapa taitoluistelussa tai jousiammunnassa.

Joskus mietittiin, että mitä lajia harrastamalla pääsisi helpoiten olympialaisiin. Päädyttiin että se on kelkkailu. Harrastajia todella vähän. Kelkkaratojakaan ei ole maailmassa monta. Suomen lähin kelkkailurata taisi löytyä Latviasta.

Ja kelkkailussa on ainakin kaksi mahdollisuutta saavuttaa mitali, koska kummallekin sukupuolelle on kaksi kilpailua. Miehet saavat kilpailla pareittain ja neljän joukkueissa, naiset pareittain ja yksin. 

Sitten on vielä erikseen skeleton eli mahalasku, siinäkin mitalimahdollisuuksia on kaksi per sukupuoli (yksilö ja pari).

Esim. jääkiekossa mahdollisuuksia on vain yksi.

Sellaiset missä vaaditaan monipuolista taitoa: nopeus, voima, notkeus, ketteryys, sitkeys.

Yleisurheilussa moniottelut ja kamppailuamailmassa klassinen taekwondo tai nykyään mma, molemmat hybridilajeja joihin on sisällytetty monelaisia painotuksia jotta pärjäämistä tulee.