Mikä urheilulaji vaatii eniten harjoittelua, jos siinä haluaa pärjätä?
Pärjäämisellä tarkoitan arvokisoihin pääsemistä ja niissä jonkun kunnollisen sijoituksen saamista.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimistelu, uinti, pyöräily, triathlon. Ehkä myös golf.
Uinti ja pyöräily ovat lajeja, joista palautuu nopeammin kuin monista muista, eikä niistä hevillä saa rasitusvammoja. Tämä mahdollistaa valtavat harjoitusmäärät. Voimistelussa niin ikään 35-40 h on huipuilla normaali viikkomäärä, sillä liikkuvuusharjoittelu on keskeinen osa treeniä.Luulisin että myös golfarit treenaavat paljon, vaikka en tunne lajia yhtään.
Golf? Golfissa voit olla rapakuntoinen läskipallo kunhan osaat lyödä.
Mites ammunta, ei siinäkään tarvitse osata kuin ampua. Tai juoksu, pikkulapsethan osaa jo juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimistelu, uinti, pyöräily, triathlon. Ehkä myös golf.
Uinti ja pyöräily ovat lajeja, joista palautuu nopeammin kuin monista muista, eikä niistä hevillä saa rasitusvammoja. Tämä mahdollistaa valtavat harjoitusmäärät. Voimistelussa niin ikään 35-40 h on huipuilla normaali viikkomäärä, sillä liikkuvuusharjoittelu on keskeinen osa treeniä.Luulisin että myös golfarit treenaavat paljon, vaikka en tunne lajia yhtään.
Golf? Golfissa voit olla rapakuntoinen läskipallo kunhan osaat lyödä.
Niin. Se on laji, jota kuka tahansa voi harrastaa mutta mestaritasolle pääseminen on äärimmäisen vaikeaa.
Jos mittarina on pääsy arvokisoihin (MM, EM, olympialaiset) ja siellä oikeasti kilpailukykyinen sijoitus, ei ole yhtä kiistatonta lajia, mutta kaikkein harjoitteluintensiivisimpien joukkoon kuuluvat yleensä lajit, joissa yhdistyvät äärimmäinen tekninen vaikeus, fyysiset vaatimukset ja varhainen erikoistuminen.
Hyviä ehdokkaita:
Telinevoimistelu
Monien asiantuntijoiden mielestä yksi kovimmista.
Huipulle tähtäävät aloittavat usein 4–6-vuotiaana.
Harjoittelua voi tulla 25–35 tuntia viikossa jo nuorena.
Tekniikka on niin hienovaraista, että vuosien työ voi mennä yhden liikkeen täydelliseen hallintaan.
Huippuvuodet ovat usein nuorempana kuin monissa muissa lajeissa.
Uinti
Huipulle pääsy vaatii usein 10 000+ tuntia altaassa.
Maailmanluokan uimarit harjoittelevat tyypillisesti 20–30 tuntia viikossa (uinti + oheisharjoittelu).
Laji on armoton: pienetkin tekniikkavirheet näkyvät sekunnin murto-osissa.
Maastohiihto
Fyysisen kuormituksen määrä on valtava.
Huiput tekevät usein 800–1000+ harjoitustuntia vuodessa.
Aerobisen kapasiteetin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä.
Pyöräily (maantie)
Ammattilaiset voivat ajaa 20–30 tuntia viikossa.
Kestävyysvaatimukset ovat poikkeukselliset.
Huipulle pääseminen vaatii sekä lahjakkuutta että valtavan harjoitusmäärän.
Tennis
Vaatii usein lapsena aloittamista.
Harjoittelun lisäksi tarvitaan kilpailukokemusta, taktista kehitystä ja henkistä kestävyyttä.
Maailman kärkeen päästäkseen puhutaan helposti yli 10 vuoden tavoitteellisesta työstä.
Jos pitäisi nimetä yksi laji, jossa arvokisatasolle pääseminen vaatii ehkä kaikkein eniten kokonaisvaltaista harjoittelua, kallistuisin usein telinevoimisteluun. Siinä yhdistyvät:
lapsena aloitettava pitkä kehityskaari,
lähes täydellinen kehonhallinta,
voima, liikkuvuus, koordinaatio ja rohkeus,
erittäin pieni virhemarginaali.
Jos taas mitataan pelkkää harjoitustuntimäärää, monet kestävyyslajit (esim. hiihto, uinti, pyöräily) voivat mennä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Jos mittarina on pääsy arvokisoihin (MM, EM, olympialaiset) ja siellä oikeasti kilpailukykyinen sijoitus, ei ole yhtä kiistatonta lajia, mutta kaikkein harjoitteluintensiivisimpien joukkoon kuuluvat yleensä lajit, joissa yhdistyvät äärimmäinen tekninen vaikeus, fyysiset vaatimukset ja varhainen erikoistuminen.
Hyviä ehdokkaita:
Telinevoimistelu
Monien asiantuntijoiden mielestä yksi kovimmista.
Huipulle tähtäävät aloittavat usein 4–6-vuotiaana.
Harjoittelua voi tulla 25–35 tuntia viikossa jo nuorena.
Tekniikka on niin hienovaraista, että vuosien työ voi mennä yhden liikkeen täydelliseen hallintaan.
Huippuvuodet ovat usein nuorempana kuin monissa muissa lajeissa.
Uinti
Huipulle pääsy vaatii usein 10 000+ tuntia altaassa.
Maailmanluokan uimarit harjoittelevat tyypillisesti 20–30 tuntia viikossa (uinti + oheisharjoittelu).
Laji on armoton: pienetkin tekniikkavirheet näkyvät sekunnin murto-osissa.
Maastohiihto
Fyysisen kuormituksen määrä on valtava.
Huiput tekevät usein 800–1000+ harjoitustuntia vuodessa.
Aerobisen kapasiteetin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä.
Pyöräily (maantie)
Ammattilaiset voivat ajaa 20–30 tuntia viikossa.
Kestävyysvaatimukset ovat poikkeukselliset.
Huipulle pääseminen vaatii sekä lahjakkuutta että valtavan harjoitusmäärän.
Tennis
Vaatii usein lapsena aloittamista.
Harjoittelun lisäksi tarvitaan kilpailukokemusta, taktista kehitystä ja henkistä kestävyyttä.
Maailman kärkeen päästäkseen puhutaan helposti yli 10 vuoden tavoitteellisesta työstä.
Jos pitäisi nimetä yksi laji, jossa arvokisatasolle pääseminen vaatii ehkä kaikkein eniten kokonaisvaltaista harjoittelua, kallistuisin usein telinevoimisteluun. Siinä yhdistyvät:
lapsena aloitettava pitkä kehityskaari,
lähes täydellinen kehonhallinta,
voima, liikkuvuus, koordinaatio ja rohkeus,
erittäin pieni virhemarginaali.
Jos taas mitataan pelkkää harjoitustuntimäärää, monet kestävyyslajit (esim. hiihto, uinti, pyöräily) voivat mennä ohi.
Kiitos chatgpt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esports. Parisuhteen saa muodostaa MM voiton jälkeen kunhan se ei vaikuta suoritukseen.
Tietokonepeli ei ole urheilua.
Joo, se on yhtä paljon urheilua kuin joku snooker tai pokeri. Eli käytännössä peli. Urheilu mielletään yleensä dynaamiseksi kehon liikkeeksi. Painonnosto ja saleilukaan ei mielestäni ole urheilua, vaan samanlaista yhteen lihakseen keskittyvää nypläämistä kuin tietokoneella pelaaminenkin. Oikeassa urheilussa on dynamiikkaa, liikettä ja enemmän kuin 1 vastavoima (painovoima).
Paha mennä sanomaan. Varmaan joku sellainen joka vaatii sekä rahaa että taitoa, kuten hevosurheilu tai tennis, tai mitä näitä on kaiken maailman purjelautailua sun muita hienostopiirien välinelajeja.
Kehollisesti haastavinta lienee ehkä kalliokiipeily. Lajit joissa on vastustajia, kamppailu-urheilu, tuovat sitten omanlaiset haasteensa, mutta rehellisesti en pidä toisiaan urheilun nimissä halailevia miehiä juuri minään. Ennemminkin kertoo jostain kehityshäiriöstä tai piilohomoudesta jos on ihan hirveä hinku toisen miehen iholle ja haaraväliin.
Vierailija kirjoitti:
Golf tai snooker
Jaa-a, voikohan näitä oikein urheiluna pitää. Paria lihasta käytetään. Sama kuin sanoisi tietokonepelaamisen tai pyssyllä ampumisen olevan urheilua. Pelejä ja kilpailuja ehkä, mutta kyllä urheilussa pitäisi vähän kehoaankin käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset missä vaaditaan monipuolista taitoa: nopeus, voima, notkeus, ketteryys, sitkeys.
Yleisurheilussa moniottelut ja kamppailuamailmassa klassinen taekwondo tai nykyään mma, molemmat hybridilajeja joihin on sisällytetty monelaisia painotuksia jotta pärjäämistä tulee.
Voimistelu olsi noin muuten mutta siinä ei tarvita lenkkeilyyn vaadittavaa kuntoa. Voimistelun lisäisin ehdottomasti ykköseksi, mutta siinä ei tosiaan tarvitse pitkää kuntoa kestävyyttä kuten mainitsemissasi lajeissa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimistelu, uinti, pyöräily, triathlon. Ehkä myös golf.
Uinti ja pyöräily ovat lajeja, joista palautuu nopeammin kuin monista muista, eikä niistä hevillä saa rasitusvammoja. Tämä mahdollistaa valtavat harjoitusmäärät. Voimistelussa niin ikään 35-40 h on huipuilla normaali viikkomäärä, sillä liikkuvuusharjoittelu on keskeinen osa treeniä.Luulisin että myös golfarit treenaavat paljon, vaikka en tunne lajia yhtään.
Golf? Golfissa voit olla rapakuntoinen läskipallo kunhan osaat lyödä.
Kysymys oli, mikä laji vaatii eniten harjoittelua. Vastasin kysymykseen.
Golf ei ole fyysisesti erityisen rasittava laji, minkä vuoksi sitä voi harjoitella teoriassa aina kun ei nuku, syö tai peseydy. Toisaalta se on äärimmäisen vaativa ja herkkä laji, jonka hallitseminen mestarillisesti vaatii lukuisia toistoja. Eli fyysisesti mahdollista harjoitella paljon ja teknisesti haastava laji -> huiput todennäköisesti harjoittelevat paljon.
Vastaavasti jalkapallo ja koripallo ovat globaalisti kaikkein kilpailluimmat lajit eli huipulle on eniten pyrkijöitä. Futis ja koris kuitenkin molemmat edellyttävät jatkuvia lyhyitä spurtteja ja äkillisiä suunnanvaihdoksia, mikä rasittaa fyysisesti. Tämä rajoittaa harjoittelumääriä, kun pitää optimoida palautumista ja loukkaantumisriskiä tarkemmin. Jos futari harjoittelisi yhtä paljon kuin golfari tai uimari, matka huipulle katkeaisi rasitusvammoihin jo ennen kuin pääsisi huipputasolle.
Tässä laji jossa treenaamista tarvitaan mieletön määrä
Tottakai e-sport koska sitä joystockiä tahkotaan yöt läpi.
Ei tähän ole yhtä vastausta. Riippuu myös suorittavista yksilöstä. Joku voi saavuttaa samat tulokset paljon vähäisemmillä harjoitusmäärillä kuin toiset.
Lisäksi vaikuttavat kisahermot, loukkaantumiset, palautumiskyky yms.
Jalkapallo on päivänselvä vastaus jos mietitään missä lajissa on urheilijana vaikeinta päästä arvokisoihin tai edes hyvin ansaitsevaksi ammattilaiseksi. Yksilölajien vertailu keskenään on todella hankalaa.
Bikinifitneksen MM on irronnut muutaman vuoden treenillä.