Lue keskustelun säännöt.
Mikä urheilulaji vaatii eniten harjoittelua, jos siinä haluaa pärjätä?
23.07.2026 |
Pärjäämisellä tarkoitan arvokisoihin pääsemistä ja niissä jonkun kunnollisen sijoituksen saamista.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävyysjuoksu, varsinkin pidemmät matkat. Lajin luonteen vuoksi harjoitukset itsessään ovat pitkäkestoisia. Lisäksi hyvä kunto perustuu ennen kaikkea verenkiertoelimistön muovaamiseen ja se on kaikista kehon ominaisuuksista hitaimmin kehittyvä ja eniten työstöä vaativa järjestelmä. Toissijaisesti keho totutetaan kestämään paljon pitkää rasitusta. Se taas vaatii maltillista progressiota vammojen välttämiseksi, jotenka edellisen kanssa yhdessä maailmanluokan huippukunnon saavuttaminen vaatii jopa vuosikymmenien johdonmukaista treeniä suurilla harjoitusmäärillä. Ei ole juniorien laji, on ihan tavanomaista että kolme-nelikymppisenä saavuttaa oman huppunsa ja on mukana maailman huipulla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat hitaasti kehittyviä ja toisaalta ne säilyvät iän myötä hyvin jolloin pidemmän taustan omaavilla on nuoriin nähden etulyöntiasema toisin kuin monissa muun tyyppisissä urheilulajeissa. Samalla siis väkisinkin kumulatiivinen harjoitusmäärä kasvaa suureksi.
Kyllä suurinosa maailman huippukestävyysjuoksijoista ovat tehneet parhaat tuloksensa alta 30 vuotiaina, esim 10 000m miehissä viime olympialaisissa keskiarvoikä oli noin 25-27 vuotta.
Osallistujien keskiarvoikä ei kerro mitään heidän tuloshuippuiästään. Ainoastaan siitä etttä kisaraja on ylitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisikohan olla taitoluistelu. Peruskoulussa muistan pari tuttua harrasti taitoluistelua ja treenien määrä oli aivan tolkuton, saattoi olla sekä aamutreenit ennen koulua sekä sitten iltapäivällä toiset. Lajissa yhdistyy urheilullisuus mutta myös taiteelliset/ tanssilliset elementit. Eli kisoissa pärjätäkseen ei riitä että piruetit ja hypyt ja temput on tehty millilleen teknisesti oikein vaan tarkastellaan myös sitä ilmaisua. Vaatii voimaa, aerobista kuntoa, notkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävyysjuoksu, varsinkin pidemmät matkat. Lajin luonteen vuoksi harjoitukset itsessään ovat pitkäkestoisia. Lisäksi hyvä kunto perustuu ennen kaikkea verenkiertoelimistön muovaamiseen ja se on kaikista kehon ominaisuuksista hitaimmin kehittyvä ja eniten työstöä vaativa järjestelmä. Toissijaisesti keho totutetaan kestämään paljon pitkää rasitusta. Se taas vaatii maltillista progressiota vammojen välttämiseksi, jotenka edellisen kanssa yhdessä maailmanluokan huippukunnon saavuttaminen vaatii jopa vuosikymmenien johdonmukaista treeniä suurilla harjoitusmäärillä. Ei ole juniorien laji, on ihan tavanomaista että kolme-nelikymppisenä saavuttaa oman huppunsa ja on mukana maailman huipulla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat hitaasti kehittyviä ja toisaalta ne säilyvät iän myötä hyvin jolloin pidemmän taustan omaavilla on nuoriin nähden etulyöntiasema toisin kuin monissa muun tyyppisissä urheilulajeissa. Samalla siis väkisinkin kumulatiivinen harjoitusmäärä kasvaa suureksi.
Kyllä suurinosa maailman huippukestävyysjuoksijoista ovat tehneet parhaat tuloksensa alta 30 vuotiaina, esim 10 000m miehissä viime olympialaisissa keskiarvoikä oli noin 25-27 vuotta.
Osallistujien keskiarvoikä ei kerro mitään heidän tuloshuippuiästään. Ainoastaan siitä etttä kisaraja on ylitetty.
Kyllä se sen kertoo että yli 90% huipuista tekee parhaat tuloksensa alle 30 vuotiaana, etenkin ratamatkoilla. Ja se johtuu ihan puhtaasti siitä että max hapenotto vähenee ikääntymisen vuoksi vaikka tekisit mitätahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joku shakki vaatii määrällisesti eniten harjoittelua ja se on myös mahdollista toteuttaa, koska se rasitus siitä on vähän erilaista ja sen vuoksi myös palautuminen.
Shakki ei ole urheilua, kuten ei ole Kimblekään.
Tiesin jo kirjoittaessani, että joku uuvatti tulee tänän kertomaan, mutta odotin palkinnon voittajaa. Onneksi olkoon! Ja Kansainvälinen Olympiakomitea on eri mieltä asiasta.
KOK on myös sitä mieltä, että venäläisurheilijat pitäisi päästää olympialaisiin.
Tietysti. Monessa lajissa saa nyt mitaleita liian halvalla, kun yksi iso tekijä puuttuu.
Sulkapallossa on vaikea menestyä. Laji on halpa ja helppo aloittaa ja niinpä köyhemmissä ja väkirikkaissa maissa valtava määrä huipulle pyrkijöitä (Malesia, Intia, Filippiinit jne). Ja rahapalkkiot ei ole edes kummoisia. Todella raaka laji.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku laji, mitä pitää alkaa harrastaa jo pikkulapsena, että pystyy kehittymään mestariksi. Joku telinevoimistelu ja sen tyyppiset lajit tulee mieleen.
Koska jos lajin pystyy aloittamaan aikuisena ja silti kehittyä mestariksi, ei se ole "kovin" vaativa.
No, mitäs tämmöisiä lajeja on, missä kaikki lajissa menestyneet ovat tuhertaneet skidistä alkaen?
Taitoluistelu.
Samoin voimistelulajit ja tanssi.
Myös pallopeleissä huipuilla on lähes aina lajitausta sieltä pikkumuksusta asti, vaikkei systemaattiata harjoittelua olisikaan.
Pallopeleissä on verrattain yleistä vaihtaa lajia vielä teininä, joten ei täytä tuota kriteeriä.
Mielestäni täyttää melko hyvin. Nyt puhuttiin huippu-urheilijoista.
Luulen että sekoitat nyt lajinvaihdon lajivalintaan.
Moni pelaa eri pallopelejä monipuolisesti lapsena ja nuorena, ja sitten jossain vaiheessa valitsee sen yhden lajin, jossa tavoittelee ammattilaisuutta.
En usko että kukaan on pelannut ensin lapsuutensa jalkapalloa ja lentopalloa, sitten vaihtanut 15-vuotiaana tennikseen ja päässyt maailman huipulle.
Voit toki todistaa että olen väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluratsastus on maailman vaikein laji. Huipulla vaatii äärimmäistä liikehallintaa ja urheilullisuutta.
Ratsastus ei ole urheilua muuten kuin hevoselle.
Vanhimmista vanhin provo. Näin sanovat eivät ole koskaan edes kokeilleet. Korkean tason kouluratsastus näyttää äärimmäisen helpolta, koska tarkoitus on olla mahdollisimman eleetön ja mukautua hevosen liikkeisiin mahdollisimman hyvin. Se vaatii vuosien harjoittelua ja silti siihen pystyy vain harva. On totta, ettei ratsastus kuormita isoja lihaksia samalla tavalla kuin vaikka jääkiekko tai vaadi maratoonarin kestävyyttä. Sen sijaan se vaatii äärimmäistä kehonhallintaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota pysyä mahdollisimman liikkumatta, jäntevänä ja silti rentona hevosen liikkuessa. Lisäksi kaikki hevoset ovat erilaisia ja samakin hevonen käyttäytyy eritavoin eri päivinä. Mailat, lenkkarit ja hokkarit harvemmin pelkäävät yleisöä tai ovat toisena päivänä innokkaammalla tuulella kuin toisena. Aloittelevalla ratsastajalla menee paljon aikaa siihen, että hän oppii yhtään mukautumaan hevosen liikkeeseen. Tanssija- ja voimistelutaustaiset oppivat yleensä nopeammin, koska heillä on hyvä kehonhallinta ja liikkuvuus. Lisäksi pitää kuitenkin myös oppia ymmärtämään hevosia, hallitsemaan jännitystä ja pelon tunteita ja tuntemaan, miltä tuntuu, kun hevonen liikkuu oikein.
Kilpahevosen liikettä ja herkkyyttä ei voi verrata mitenkään ratsastuskouluhevoseen. Siinä saa syvät vatsalihakset olla aikamoisessa kondiksessa, että siellä pysyy kyydissä ja kehonhallinta sellainen, että mitään vahinkohorjahduksia ei satu. Nämä hevoset reagoivat pienimpäänkin painonsiirtoon. Siihen riittää usein pelkkä katseen kääntäminen.
Kuinka suuri osa maailman ihmisistä voi realistisesti tavoitella kouluratsastuksen olympiakultaa? Googlen mukaan pätäkkää pitäisi löytyä noin 200 donaa vuodessa. Ymmärrän hyvin että vaatii vuosikausien kovaa työtä päästä maailman huipulle. Toisin sanoen miljoonia euroja. Sama homma esteratsastuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joku shakki vaatii määrällisesti eniten harjoittelua ja se on myös mahdollista toteuttaa, koska se rasitus siitä on vähän erilaista ja sen vuoksi myös palautuminen.
Shakki ei ole urheilua, kuten ei ole Kimblekään.
Se riippuu siitä miten urheilu määritellään. Jos sen pitää vaatia ruumiinkuntoa niin sitten mm. ampumaurheilu ei ole urheilua.
Silti sitä nyt pidetään urheilulajina ja se on olympialaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joku shakki vaatii määrällisesti eniten harjoittelua ja se on myös mahdollista toteuttaa, koska se rasitus siitä on vähän erilaista ja sen vuoksi myös palautuminen.
Shakki ei ole urheilua, kuten ei ole Kimblekään.
Se riippuu siitä miten urheilu määritellään. Jos sen pitää vaatia ruumiinkuntoa niin sitten mm. ampumaurheilu ei ole urheilua.
Silti sitä nyt pidetään urheilulajina ja se on olympialaisissa.
Kyllähän ampumisessa jonkinlaista kondista pitää olla, kun taas shakissa ei sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävyysjuoksu, varsinkin pidemmät matkat. Lajin luonteen vuoksi harjoitukset itsessään ovat pitkäkestoisia. Lisäksi hyvä kunto perustuu ennen kaikkea verenkiertoelimistön muovaamiseen ja se on kaikista kehon ominaisuuksista hitaimmin kehittyvä ja eniten työstöä vaativa järjestelmä. Toissijaisesti keho totutetaan kestämään paljon pitkää rasitusta. Se taas vaatii maltillista progressiota vammojen välttämiseksi, jotenka edellisen kanssa yhdessä maailmanluokan huippukunnon saavuttaminen vaatii jopa vuosikymmenien johdonmukaista treeniä suurilla harjoitusmäärillä. Ei ole juniorien laji, on ihan tavanomaista että kolme-nelikymppisenä saavuttaa oman huppunsa ja on mukana maailman huipulla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat hitaasti kehittyviä ja toisaalta ne säilyvät iän myötä hyvin jolloin pidemmän taustan omaavilla on nuoriin nähden etulyöntiasema toisin kuin monissa muun tyyppisissä urheilulajeissa. Samalla siis väkisinkin kumulatiivinen harjoitusmäärä kasvaa suureksi.
Kyllä suurinosa maailman huippukestävyysjuoksijoista ovat tehneet parhaat tuloksensa alta 30 vuotiaina, esim 10 000m miehissä viime olympialaisissa keskiarvoikä oli noin 25-27 vuotta.
Mutta pidemmillä matkoilla ei.
Nykyinen miesten maratonin maailmanennätys on tehty 31-vuotiaana.
Ensimmmäinen kahden tunnin alitus maratonkokeessa tehtiin 34-vuotiaana.
Seiväshyppy on vaativin yleisurheilulaji. Tietenkin jokaisessa lajissa vaaditaan sekä lahjakkuutta että harjoittelua. Seiväshyppy on vaativin siksi että siinä pitää olla nopeutta, voimaa, rohkeutta ja koordinaatiokykyä. Maantiepyöräily ja Tour de France on fyysisesti rankin kestävyysurheilulaji ja tapahtuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joku shakki vaatii määrällisesti eniten harjoittelua ja se on myös mahdollista toteuttaa, koska se rasitus siitä on vähän erilaista ja sen vuoksi myös palautuminen.
Shakki ei ole urheilua, kuten ei ole Kimblekään.
Se riippuu siitä miten urheilu määritellään. Jos sen pitää vaatia ruumiinkuntoa niin sitten mm. ampumaurheilu ei ole urheilua.
Silti sitä nyt pidetään urheilulajina ja se on olympialaisissa.
Kyllähän ampumisessa jonkinlaista kondista pitää olla, kun taas shakissa ei sitäkään.
Kyllähän shakissa jonkinlaista kondista pitää olla.
Ei kai kukaan luule että vuodepotilas jaksaa pelata shakkiturnauksen läpi. Tai vaikka keuhkoahtaumapotilas. Saati sitten suoriutua siellä omalla huipputasollaan.
Niin että mihin se raja sitten vedetään?
Seiväshyppy on yksi maailman vaikeimmista suorituksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esports. Parisuhteen saa muodostaa MM voiton jälkeen kunhan se ei vaikuta suoritukseen.
Kysyttiin urheilusta eikä nörttien verkkopelaamisesta.
Pubi-Tikka. Täytyy olla viinapää.
Vierailija kirjoitti:
Seiväshyppy on vaativin yleisurheilulaji. Tietenkin jokaisessa lajissa vaaditaan sekä lahjakkuutta että harjoittelua. Seiväshyppy on vaativin siksi että siinä pitää olla nopeutta, voimaa, rohkeutta ja koordinaatiokykyä. Maantiepyöräily ja Tour de France on fyysisesti rankin kestävyysurheilulaji ja tapahtuma.
Noistakin voidaan aina väitellä. Moni pitää varmasti seitsen- ja kymmenottelua vaativampana kuin seiväshyppy.
Tour de France on monesta etapista koostuva erittäin rankka rupeama, mutta yhtäjaksoiset suoritukset tuskin ovat niin raskaita kuin vaikkapa Ironman-triathlon tai useita päiviä ja satoja kilometrejä pitkät ultrajuoksukilpailut (toki niissäkin levätään välillä).
100 metrin juoksu ainakin on vaikea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävyysjuoksu, varsinkin pidemmät matkat. Lajin luonteen vuoksi harjoitukset itsessään ovat pitkäkestoisia. Lisäksi hyvä kunto perustuu ennen kaikkea verenkiertoelimistön muovaamiseen ja se on kaikista kehon ominaisuuksista hitaimmin kehittyvä ja eniten työstöä vaativa järjestelmä. Toissijaisesti keho totutetaan kestämään paljon pitkää rasitusta. Se taas vaatii maltillista progressiota vammojen välttämiseksi, jotenka edellisen kanssa yhdessä maailmanluokan huippukunnon saavuttaminen vaatii jopa vuosikymmenien johdonmukaista treeniä suurilla harjoitusmäärillä. Ei ole juniorien laji, on ihan tavanomaista että kolme-nelikymppisenä saavuttaa oman huppunsa ja on mukana maailman huipulla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat hitaasti kehittyviä ja toisaalta ne säilyvät iän myötä hyvin jolloin pidemmän taustan omaavilla on nuoriin nähden etulyöntiasema toisin kuin monissa muun tyyppisissä urheilulajeissa. Samalla siis väkisinkin kumulatiivinen harjoitusmäärä kasvaa suureksi.
Kyllä suurinosa maailman huippukestävyysjuoksijoista ovat tehneet parhaat tuloksensa alta 30 vuotiaina, esim 10 000m miehissä viime olympialaisissa keskiarvoikä oli noin 25-27 vuotta.
Mutta pidemmillä matkoilla ei.
Nykyinen miesten maratonin maailmanennätys on tehty 31-vuotiaana.
Ensimmmäinen kahden tunnin alitus maratonkokeessa tehtiin 34-vuotiaana.
Itseasiassa Eliud oli jo 37 vuotias kun teki oman virallisesti hyväksytyn ennätyksen maratonilla, mutta nuo ratamatkat vaativat eri ominaisuuksia kuin maraton juoksu, siksi nuoremmat saavat siellä enemmän itsestään irti.
Varmaan joku kamppailulaji? Esim. MMA-kehissä eivät pikkutekijät pärjää. Kysykää vaikka Tony Halmeelta.
SM-kulta ei ole kummoinen meriitti, jokuhan sen aina voittaa. Mutta siis määrät on Suomessa pieniä ja taso vaihtelee. Toki lahjakkuus näkyy ja lahjakas tosiaan tuppaa pärjäämään lajissaan hyvin, eihän siinä mitään eroa ole lajien välilläkään.