En rakasta lapsiani
Minulla on kaksi lasta, 19 v ja 15v. Kumpaakaan en halunnut. Elin silloin uskonyhteisössä jossa ei tullut kuuloonkaan olla hankkimatta lapsia. Olen kyllä aina hoitanut heidät hyvin ja päältäpäin näytän varmaan upealta äidiltä, mutta mitään tunnesidettä ei ole. Kivoja nuoria mutta siinäpä se. Vanhin asuu omillaan, nuorempi muuttaa vuoden päästä toiseen kaupunkiin lukioon.
Onneksi olin nuori kun nuorinkin syntyi niin elämä ei ole kokonaan mennyt ohi.
Lasken päiviä että nuorin muuttaa jonka jälkeen elämäni voi vihdoin alkaa.
En käsitä miten jotkut käyvät vuosia lapsettomuushoitoja, eivätkä ymmärrä että lapseton elämä on parasta. N38
Kommentit (62)
harva rakastaa lapsiaan ainakaan vuokralähiöissä. siellä lapsia tehtaillaan, että saisi tukia.
Kiitos rehellisyydestä. Aihe on tabu.
Todella surullista lapsen kannalta että vanhempi kylmä, etäinen ja usein itsekäs... Vanhemmasta en välitä pätkääkään mut lapsia käy sääliksi koska tuollainen vanhempi on paholainen...
Ei ole olemassa epäitsekästä syytä lisääntyä.
Pystytkö rakastamaan mitään tai ketään muuta? Joillain ihmisillä on tunnepuoli muutenkin kylmempi, eikä vain lapsiinsa liittyen. Hyvä että olet tiedostanut ja osaat kuitenkin olla oikein, etkä täysin kylmä heitä kohtaan...
Suurin osa vanhemmista on itsekkäitä kakkapäitä, jotka ovat tehneet lapset trofeeksi. Keräävät vain itselleen hyväksyntää ja kunniaa lapsillaan.
Me narsistivanhempien uhrit tiedämme tämän jos ketkä.
He pilasivat elämämme ja koko tulevaisuutemme, olemme niin rikki.
Usko itseen ei ole riittänyt, vaikka lahjakkuutta olisikin ollut.
Vierailija kirjoitti:
harva rakastaa lapsiaan ainakaan vuokralähiöissä. siellä lapsia tehtaillaan, että saisi tukia.
#miehenlogiikka
Kun ne tuet ei edes riitä lapsen kuluihin. Sillä lapsilisäsatasella saa hädin tuskin vaipat kuukaudeksi. Ja mitä asuntoon tulee, kun seuraavaksi määit siitä, Kelan tuilla asutaan todella ahtaasti.
Toisekseen jos me suomalaiset ei synnytetä, tarvitaan ulkomaista työvoimaa hoitamaan sun vanhempia, sua ja sun mahdollisia lapsia (joita tuskin on tuolla luonteella), sitäkö sä toivot?
Ap on mulkku. Oli taustasi mikä hyvänsä, tuo omien lasten halveksunta on pelkkää pahuutta. He eivät pyytäneet saada syntyä ja silti he ovat sinulle vain roskaa. Surullista, mikäli olet elänyt sairaassa yhteisössä lastentekoon pakotettuna, mutta se ei ole lastesi syytä.
Toivottavasti kuolemasi on pitkä, kivulias ja yksinäinen. Olet ihan yhtä lailla roisto kuin ne yhteisösi johtohahmot.
Ei sinun elämäsi ala vasta sitten kun olet päässyt lapsistasi eroon. Se on meneillään jo nyt. Ja kyllä karma kostaa.
En usko sanaakaan, ap meni paskajuttusi harakoille.
Vierailija kirjoitti:
harva rakastaa lapsiaan ainakaan vuokralähiöissä. siellä lapsia tehtaillaan, että saisi tukia.
Ei sinuakaan kukaan rakasta. Olet olemassa vain tukien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En usko sanaakaan, ap meni paskajuttusi harakoille.
Valitettavasti tämä maailma on täynnä meitä joiden vanhemmat eivät ole meitä halunneet eivätkä rakastaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sanaakaan, ap meni paskajuttusi harakoille.
Valitettavasti tämä maailma on täynnä meitä joiden vanhemmat eivät ole meitä halunneet eivätkä rakastaneet.
Ja niitä jotka ovat pistäneet oman etunsa edelle lisääntymällä valmiiksi liikakansoitetulle saastuneelle pallolle ja pakottamalla lapsensa kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
harva rakastaa lapsiaan ainakaan vuokralähiöissä. siellä lapsia tehtaillaan, että saisi tukia.
Ap. Miksi teet näitä aloituksia kun sin heti kaikki tunnistaa sa maksi palkaksi. 🐖🤮🤮🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sanaakaan, ap meni paskajuttusi harakoille.
Valitettavasti tämä maailma on täynnä meitä joiden vanhemmat eivät ole meitä halunneet eivätkä rakastaneet.
Ja niitä jotka ovat pistäneet oman etunsa edelle lisääntymällä valmiiksi liikakansoitetulle saastuneelle pallolle ja pakottamalla lapsensa kuolemaan.
Esim. sinun vanhempasi.
Eivät sinunkaan lapsesi rakasta sinua, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sanaakaan, ap meni paskajuttusi harakoille.
Valitettavasti tämä maailma on täynnä meitä joiden vanhemmat eivät ole meitä halunneet eivätkä rakastaneet.
Ja niitä jotka ovat pistäneet oman etunsa edelle lisääntymällä valmiiksi liikakansoitetulle saastuneelle pallolle ja pakottamalla lapsensa kuolemaan.
Esim. sinun vanhempasi.
Ja sinun.
Voi kiitos, helpottavaa kuulla etten ole ainoa jolla on samankaltainen tilanne! Itse olen lapseni halunnut, mutta traumataustani vuoksi en ole kyennyt luomaan heihin minkäänlaista kiintymyssuhdetta. En tuntenut itseäni tarpeeksi ennen kuin tein lapset, traumat olivat jossain syvällä, ei minulla ollut niistä mitään tietoa. Kunnes lasten saaminen nosti ne hitaasti tietoisuuteen ja siitä alkoi minun henkinen helvetti, joka jatkuu edelleen. Minulla on elämässä paljon vaikeita asioita, joiden kanssa pitäisi osata elää loppuelämä. Se tuntuu liialta. Pahinta on se, että en ole kyennyt olemaan läsnäoleva äiti lapsilleni, pelkään että olen rikkonut heidät.