Onko täällä muita keski-ikäisiä, jotka huomanneet että puolison kanssa ei oikeastaan olekaan mitään yhteistä

Vierailija kirjoitti:

"Nyt se on tämän vuoden aikana vähän herännyt asiaan ja kiukuttelee, kun hän on ihan ulkopuolinen perheessä. Ei ymmärrä miksi pitäisi katsoa peiliin."

 

Oletko ajatellut että tykkääkö tuo mies edes oikeastaan sinusta ja lapsista? Minusta kun kaikki tuo kertomasi oikein huutaa sitä että miestäsi ei kiinnosta tippaakaan olla teidän kanssanne. Ja se taas yleensä tarkoittaa sitä että ei tykkää eikä rakasta. Vain sietää ja on kun ei muutakaan viitsi ja menee se elämä näinkin.

Kyllä mä uskon että se ainakin lapsista pitää. Itsestäni en ole niin varma, eikä oikeastaan enää edes kiinnosta. Ainakin se on todella itsekäs. Ei yhtään ymmärrä katsoa asioita muiden näkökulmasta. Eikä koskaan tee toisille mitään palveluksia, tai yhtään mitään tuottaakseni iloa muille. Minä minä ja mun tekemiset ja vapaa-aika.

Lapsiin liittyen on asioista keskusteltu vuosien varrella useamman kerran ja mies on esimerkiksi ollut vilpittömän hämmästynyt kuultuaan, etten minäkään pidä uimahallissa käymisestä, mutta käyn siellä jotta lapset saisi harjoitella uimista. Olen ihan suoraan kysynyt, että voisiko vuorostaan mennä, niin ei. Ei, vaikka olisi reilua, että hoitaisi osuutensa lasten uimaan opettamisesta ja vapaa-ajan aktiviteeteista, tai että antaisi mulle joskus sen lepovuoron ja pari tuntia hiljaista aikaa yksin kotona. Sitä paitsi meillä on poikia, niin tietyssä iässä olisi ollut helpompaa, että isä olisi käyttänyt, niin olisivat voineet mennä samaan pukkariin. 

Ruoho on harvoin vihreämpää aidan toisella puolella.

Siihenhän tämä aloitus johtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ruoho on harvoin vihreämpää aidan toisella puolella.

Siihenhän tämä aloitus johtaa. 

Kun laidun on syöty tyhjäksi, niin on korkea aika vaihtaa laidunta.

5 vuotta enää, sitten vapauteen.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on neljä mammaa jotka olemme jo muutaman vuoden ajan tehneet yhteisen Gambian matkan.

😂😂😂😂

Mutta miksi pitäisi edes yrittää yhdessä, jos ei ole mitään mikä yhdistää tai samoja mielenkiinnon kohteita.   Se että joskus on ihastunut tai vain tehnyt lapset yhdessä, ei tarkoita oikeastaan mitään.  Sinun on elämäsi ja nauti.  Vaihda vaikka joka vuosi toiseen ja tee mitä haluat.   Kuvitteellinen fantasia siitä, että rakkauden ja mielenkiinnon pitäisi kestää ikuisuuden, on pelkkää satua ja koko naimisiin meno on tyhmää näin jälkikäteen ajateltuna.   Paljon virkeämpi ja onnellisempi olisi jos vaihtaisi kerran vuodessa uuteen ja saisi kokemuksia ja elämyksiä.   Yhden ja saman kanssa kun on, mitä siinä kokee ?

Vierailija kirjoitti:

5 vuotta enää, sitten vapauteen.

Säälittävää. "Sit kun..." elämää. Mitäs jos kuolo korjaa ennen sitä?

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä tupakointi ja alkoholin juominen vahingoittaa perheessä muita. "

 

Kyllä mutta parisuhteeseen liittyvät asiat liittyvat aina ja joka kerta kahteen ihmiseen suoraan ja heidän tyytyväisyyteensä parisuhteeseen.

Ihmiset myös menevät parisuhteeseen yleensä ajatuksella että siinä yhdessä luodaan se yhteinen arki ja elämä. Silloin jo lähtökohtaisesti joudutaan miettimään miten yhdessä eletään eikä sitä voi oikein vain ohittaa muuten kuin ihan tietoisella päätöksellä. 

No joo. Mä ihan mielelläni hoidan siivouksen ja pyykit, koska työn jälki on parempaa. Mies käy enemmän leikkipuistossa ja uimassa jotka mua ei taas kiinnosta lainkaan. En pidä kirjaa siitä kuka tekee enemmän. Se on yhdessä tekemistä. Voisin tehdä jopa kaiken, jos mies toisi huomattavasti enemmän rahaa kotiin kuin minä. Töissä kävisin silti, koska se on itselleni tärkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi pitäisi edes yrittää yhdessä, jos ei ole mitään mikä yhdistää tai samoja mielenkiinnon kohteita.   Se että joskus on ihastunut tai vain tehnyt lapset yhdessä, ei tarkoita oikeastaan mitään.  Sinun on elämäsi ja nauti.  Vaihda vaikka joka vuosi toiseen ja tee mitä haluat.   Kuvitteellinen fantasia siitä, että rakkauden ja mielenkiinnon pitäisi kestää ikuisuuden, on pelkkää satua ja koko naimisiin meno on tyhmää näin jälkikäteen ajateltuna.   Paljon virkeämpi ja onnellisempi olisi jos vaihtaisi kerran vuodessa uuteen ja saisi kokemuksia ja elämyksiä.   Yhden ja saman kanssa kun on, mitä siinä kokee ?

Koska perheellisiä ihmisiä kiinnostaa lasten tulevaisuus ja hyvinvointi. Kaikkia taas ei kiinnosta jahdata intohimoa. 

Ennen oltiin olemisen vuoksi yhdessä, nykyään luullaan että syy olisi joku maaginen sielunkumppanuus, vaikka riittävän sopiva kumppani on hyvä, yhteinen vetovoima toivonmukaan ja töiden teko suhteen ylläpitämiseksi. Aina ei vaihtamalla parane ja tietyn iän jälkeen kumppanin löytyminen on haastavampaa, ei mahdontonta mutta haastavaa. Vielä kun ajan kuluessa ihmisen persoona voimistuu, tietää mitä haluaa enemmän ja mistä ei jousta. Some ja swipe date applikaatiot ovat haitanneet ihmisten attention spannia, ei oikeasti nähdä kuka sopii itselle,koska uusi ehdokas on pyyhkäisyn päässä.

Todistin kaveriparin kahden pojan tuloa ja ennen sitä oli intohimoista suhdetta kyllä. Nyt kun nainen ei näy miltään on yhteistä lapsien hoito. Mies ihan ok tikki vielä mutta suhde muuttunut "kaveruudeksi" mielestäni. Hyvä isä kyllä lapsille ja molemmat hoitavat diabetes-lasta puoliksi. Pull eli vetovima näyttää parin välillä olevan mennyt ainakin jonkun verran.