Lue keskustelun säännöt.
olen liian yksinäinen enkä jaksa tätä enää
18.11.2011 |
Olen melkein koko ajan yksin, siis ilman aikuisseuraa.
Henkisesti tää on tosi masentavaa.
Mistä tuttavia/ystäviä löytää isosta kaupungista?
Tällä viikolla oon tavannut yhden tutun.
Joskus menee viikkoja etten tapaa ketäään.
Kommentit (22)
Vai oletko ihan yksin? Lasten kanssa voi aina tarhan tai koulun kautta pyytää vanhempia kahville tai kylään.
Oletko töissä? Eikö sitä kautta ole ketään tuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avoimet päiväkerhot. Paikallislehtenne on täynnä puuhaa, jossa kaikki muutkin yksinäiset perheenäidit hengaa...
Olen yhdessä järjestössä vapaaehtoisena, mutta nyt ei ole tarjottu mitään "työtä".
Olen tavannut vanhempaa ihmistä välillä auttaakseni
häntä mutta tapaamiset menevät hänen ehdoillaan.
Nyt on sellainen vaihe ettei voida tavata.
Mulla on lapsi, mikä on ihana asia mutta kaipaan aikuisten seuraa.
avoimet päiväkerhot. Paikallislehtenne on täynnä puuhaa, jossa kaikki muutkin yksinäiset perheenäidit hengaa...
En huomannut mainita että päiväkerhojen aika on jo ohi, lapsi on jo iso.
Kun menen ulos, kävelen yksin, käyn kaupoilla ja tulen. Ei isossa kaupungissa tutustu kehenkään.
Ja ne ketä tunnen, eivät pidä yhteyttä.
Pää pimahtaa, mutta kuitenkaan ei!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksinäinen voi olla vaikka on parisuhteessakin.
t:yksinäinen lahdesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, voin tietty miettiä kelle voisin soittaa.
Joskus oon tehnyt niin, ja sitten se on siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän pelaa jalkapalloa
on tärkeää että harrastus on siinä teidän "kylällä"
Kansalaisopistot, kuorot, MARTAT !
Olennaista on että menet johonkin jossa aikuiset TEKEVÄT jotain YHDESSÄ
Mutta itse pitää siis mennä ovesta ulos ja niihin tilaisuuksiin ja tapajtumiin
Haettiin kavereita puolin ja toisin ja laikittiin ja keksittiin kaikkea kivaa tekemistä. Aikuisena ja tylsänä se on vaan kahvilla käymistä ja syvällistä juttelua tai shoppailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän pelaa jalkapalloa
on tärkeää että harrastus on siinä teidän "kylällä"
Kansalaisopistot, kuorot, MARTAT !
Olennaista on että menet johonkin jossa aikuiset TEKEVÄT jotain YHDESSÄ
Mutta itse pitää siis mennä ovesta ulos ja niihin tilaisuuksiin ja tapajtumiin
Ok, hyvä kun muistutit noista. Martat on ollu joskus mielessä ja viimeksi kun olin työväenopistossa, ihme kylläkin, tutustuin yhteen kurssilaiseen.
minullakin on toisinaan yksinäistä, toki 2 kouluikäistä tässä pyörii joten tylsyyteen ei kuole..mutta jos haluat kahvi/biletys tai jutustelu seuraa ota yhteyttä elimppu@gmail.com . Asumme hki .
p.s. en ole palstailija =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on lapsia, niin tutustuminen on helppoa. Leikkipuistot, SRK-kerhot, MLL-kahvilat ja -kerhot ym. äiti-lapsi tapaamiset. Rohkeasti mukaan, ensin puhutaan lapsista ja kun on vähän aikaa tutustunut pintapuolisesti, niin löytyy ne ihmiset joiden kanssa voi vähän henkilökohtaisempiakin jutella, kaikkien kanssahan ei niin hyvin löydy yhteisiä aiheita, mutta nopeasti ne sopivat kaveriehdokkaat löytyy. Sitten voi ehdottaa vaikka yhteistä shoppailukierrosta lasten kanssa, isompien lasten kanssa voi pyytää tulemaan kylään, että lapset saavat leikkiä keskenään. Ja jos vieläkin riittää juteltavaa, niin sitten vaikka äidit baariin ja lapset hoitajan/isän kanssa kotiin.
18 on saanut 3 kaveria ja 3 lähes kaveria + parikymmentä puistossa juttelu-kaveria ihan helposti ilman sen suurempia ystävystymisyrityksiä.
Martat on hyvä idea, pääkaupunkiseudulla on joku Marttojen sukupolvenvaihdos menossa ja nuoria perheenäitejä on kuulemma tullut mukaan toimintaan (innokas Marttailija-naapuri kertoi, en ole itse osallistunut toimintaan).
Lapset koulussa ja välillä masentaa tämä yksinäisyys oikein tosissaan. Olen aikoinaan lasten kanssa kolunnut kaikki kerhot ja tapahtumat, mutta oikeita ystäviä en ole saanut. Johtunee todennäköisesti siitä, että en ole täältä syntyperäisin. Joku kävi kahvilla ja vaikka ei mitään kummempia edes juteltu, niin seuraavaksi huhu kiersi, että kyseinen kahvittelija oli mennyt oman kaverinsa luo kertomaan mitä kaikkea oli havainnut meillä jne. Jaksoin yrittää vuosikausia löytää ystäviä, mutta nyt olen luovuttanut.
Eipä ole yksinäisempää tunnetta kun olla yksin suuressa joukossa. Ei kaupungissa ystäviä enää saa "vain ulos menemällä" jos baarikänniläiset ei kiinnosta.
Olinpa Salppurin kisoissa iltajuhlassa yksin.. tuhansia ihmisiä eikä ainuttakaan kontaktia.
ps. tuttavia useita, ystäviä harvassa
Harrastatko mitään? Esim. netin käsityöyhteisöistä olen saanut pilvin pimein uusia kavereita: blogeista, irkistä, Ravelrystä jne.
Onko sinulla sukulaisia, siskoja tai serkkuja, joita voisit pyytää käymään pääkaupunkiseudulla? Kylästelisitte sitten puolin ja toisin. Opiskelutovereita? Tsekkaa sukulaiset ja opiskelutoverit, ehkää joku odottaa kutsua. Lapsesi kavereiden äideistä joku?
Tietysta parasta olisi löytää seuraa omalta paikkakunnalta, mutta ihmissuhteet sinänsä ovat plussaa, asuivat missä tahansa.
seurakuntaasi tai spr:lle, sitä kautta tulisi aikuisseuraa.